Ylioppilaskunta


Kategoriat

Campus 2015 -finalistit esillä näyttelyssä ja verkossa

Arkkitehtuurikilpailun toiseen vaiheeseen jätetyt työt ovat 17.6. alkaen yleisön nähtävillä näyttelyssä Otakaari 1:ssä ja Campus 2015-verkkosivustolla.

Toisen vaiheen kilpailuaika päättyi 15.5. Mukana oli kuusi ehdotusta nimimerkeillä stay strong sweetie, HIPSTERKASBAH, 492700, VÄRE, AINOA ja NOLLI.

Avoimen ja kansainvälisen Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena on suunnitella Otaniemen kampusalueelle vetovoimainen ja elävä toiminnallinen keskus. Palkintolautakunta julkistaa kilpailun tuloksen 27.9.

Näyttely

Kaikille avoin Campus 2015 -näyttely on avoinna 17-20.6. ja 24.-28.6., klo 10.00-17.00 Otaniemessä, osoitteessa Otakaari 1 (opastus pääovelta), 3. krs.

Kommentointi verkossa

Kilpailutyöt ovat nähtävillä ja kommentoitavissa campus2015.aalto.fi -verkkosivustolla  ma 17.6.-ke 24.7.  Kaikki sivustolla annetut kommentit toimitetaan palkintolautakunnan käyttöön.

Tervetuloa näyttelyyn ja kommentoimaan!

Campus 2015-verkkosivusto (campus2015.aalto.fi)
Uudistuva kampus (inside.aalto.fi)

Keksi nimi uudelle ylioppilaskunnan keskustoimistolle

AYY:n keskustoimiston sekä Otaniemen palvelupisteen toiminnot yhdistyvät syksyllä saman katon alle, kun nykyisin Lämpömiehenkuja 2:ssa sijaitseva keskustoimisto muuttaa osoitteeseen Otakaari 11. Alvar Aallon toimiston suunnittelema ja AYY:n omistama kiinteistö tulee samalla kokonaisuudessaan ylioppilaskunnan omaan käyttöön.

Nyt tarvitsemme apuasi, sillä uudelle keskustoimistolle on keksittävä uusi nimi! Aiemmin keskustoimistoa on kutsuttu Lämppäriksi, osoitteensa Lämpömiehenkuja 2 mukaan. Otakaari 11:sta kutsutaan nykyään AYY:n Otaniemen palvelupisteeksi.

Kaikkien ehdotuksen ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan AYY Shopin tuotteita (shop.ayy.fi). Voittajaehdotuksen tekijä saa vapaavalintaisen tuotteen AYY Shopista. Ehdotusten tekemisen takaraja on 31. heinäkuuta 2013.

Voit antaa oman ehdotuksesi täällä

Otus: Järjestöaktiivi on myös aktiivinen yliopistolainen

Keväällä 2013 valmistuneessa, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS:in laatimassa Mitä järjestötoiminnasta seuraa? -raportissa selvitetään opiskelijoiden kokemuksia järjestötoiminnan vaikutuksista. Keskeisimpänä havaintona raportista nousee yliopistoyhteisöön integroitumisen ja järjestöaktiivisuuden yhteys.

Opiskelijajärjestötoiminnan syistä ja seurauksista ei ole aiemmin julkaistu kunnollista tutkimustietoa. Nyt julkaistava raportti on tehty vuoden 2012 Opiskelijabarometrin aineiston avulla. Vastaajista oli Helsingin yliopiston opiskelijoita runsas tuhat, Aalto-yliopistosta hieman vähemmän.

Raportin perusteella noin neljännes Helsingin yliopiston opiskelijoista pitää itseään järjestöaktiiveina. Yhteensä kaksi kolmannesta vastaajista kokee olevansa jollain lailla mukana järjestötoiminnassa yliopistolla.  Järjestöaktiivisuus painottuu Helsingin yliopistossa Aalto-yliopistoa hieman enemmän ainejärjestötoimintaan kun taas Aalto-yliopistossa harrastejärjestöt ovat suositumpia. Huomionarvoista on, että niistä vastaajista, jotka ilmoittavat opintojensa viivästyneen, vain neljä prosenttia pitää järjestötoimintaa viivästyksen syynä.

Sosiaalisen integraation on jo aiemmin OTUSin opintojen sujuvuutta koskevassa raportissa todettu olevan merkittävä tekijä opintojen etenemisen kannalta. Nyt valmistuneessa raportissa selvitetään, missä määrin opiskelija tuntee olevansa osa oman oppiaineensa opiskelijayhteisöä ja suhteutetaan tuloksia järjestöaktiivisuuteen. Yhteys aktiivisuuden ja sosiaalisen integroitumisen tunteen välillä on merkittävä: itsensä vahvasti opiskelijayhteisöön kuuluviksi mieltävät ovat noin viidenkymmenen prosentin todennäköisyydellä myös järjestöaktiiveja, kun taas yliopistolla ulkopuolisuutta kokevista yli puolet ilmoittaa ettei ole lainkaan mukana järjestöissä. Järjestötoiminnalla on myös selkeä opiskelijan ja opetushenkilökunnan välistä yhteydenpitoa kasvattava vaikutus.

Järjestöaktiivisuus korreloi vahvasti korkean sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa, mutta pitkittäisseurannan puuttuessa ei voida sanoa, onko aktiivisuus hyvinvoinnin syy vai seuraus. Järjestöaktiivien tulevaisuudenodotukset taas eivät merkittävästi poikkea keskimääräisestä, mutta he ovat varmempia odotuksistaan, niin optimisteina kuin pessimisteinä.

Raportin perusteella aktiivisesti järjestötoiminnassa opiskeluaikana mukana olevat ovat kurssikavereitaan paremmin integroituneita yliopistoyhteisöön, voivat sosiaalisesti kaiken kaikkiaan paremmin ja ovat tietoisempia omista tulevaisuudennäkymistään. Vaikka kaikki opiskelijat eivät koe mitään järjestöä omakseen, järjestötoiminta tavoittaa pääosan opiskelijoista koko opiskelujen ajan.

Lue koko raportti:
Mitä järjestötoiminnasta seuraa? – Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden kokemuksia järjestötoiminnasta opiskelijabarometrin aineistossa (PDF)

Lisätiedot:
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
tutkija Juhani Saari
juhani.saari@otus.fi

Alkuperäinen tiedote on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema. Voit lukea alkuperäisen tiedotteen kokonaisuudessaan HYYn verkkosivuilta.

Lukukausimaksukokeilu lähenee loppuaan – Aalto-yliopisto ei peri lukukausimaksuja vuonna 2014 aloittavilta opiskelijoilta

Suomen valtakunnallinen lukukausimaksukokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Syynä tähän on kokeilun mahdollistaneen asetuksen voimassaolon loppuminen 31.12.2014. Samalla myös Aalto-yliopiston lukukausimaksukokeilu päättyy. Keväällä 2014 maisteriohjelmiin valittavat eivät enää osallistu lukukausimaksukokeiluun, eikä heiltä peritä lukukausimaksuja, koska kokeiluasetus päättyy jo saman vuoden lopussa.

Päätös ei vaikuta tällä hetkellä Aalto-yliopistossa opiskelevien maksuihin tai stipendeihin. He jatkavat opintonsa loppuun asti nykyisillä ehdoilla. Syksyllä 2013 aloittavat maisteriopiskelijat maksavat lukukausimaksuja ja saavat stipendejä vuoden 2014 loppuun saakka, minkä jälkeen heidän viimeinen lukukautensa on maksuton eikä stipendejä jaeta. Syksyllä 2014 aloittavat opiskelijat eivät maksa maksuja eivätkä saa stipendejä.

Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara korostaa, että kyse ei ole siitä, että Aalto-yliopisto olisi päättänyt luopua pysyvästi EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksuista.

”Lukukausimaksujen tulevaisuus Suomessa on vielä avoin. Jos maksujen periminen tehdään lainsäädännön puitteissa mahdolliseksi myös vuoden 2014 jälkeen, arvioimme uudelleen, onko joissakin ohjelmissa perusteltua ottaa maksut käyttöön”, vararehtori Raevaara sanoo.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on tyytyväinen siihen, että maksukokeilu on päätetty keskeyttää. ”Asiassa on syytä ottaa tuumaustauko. Maksujen keräämisen kustannukset ovat suuremmat kuin niiden tuotot, ja lisäksi maksut karkottavat kansainvälisiä opiskelijoita Aalto-yliopistosta. Naapurimaidenkin kokemukset lukukausimaksuista ovat huonoja. Suomen ei ole syytä tehdä samoja virheitä perässä”, toteaa ylioppilaskunnan puheenjohtaja Piia Kuosmanen.

 

Lisätietoja:

Martti Raevaara, Aalto-yliopiston vararehtori, puh. 050 301 8692, martti.raevaara@aalto.fi

Hanna Sauli, asiantuntija, kansainväliset asiat, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, puh. 050 520 9446, hanna.sauli@ayy.fi

 

 

Nuorisotyöttömyys luo synkkiä pilviä Euroopan Unionin ylle

Kannanotto
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Euroopan unionin tulevaisuus rauhan ja vakauden liittona on uhattuna. Talouskriisi on aiheuttanut mittavia vahinkoja sekä taloudellisesti että sosiaalisesti koko Euroopan unionin alueella. Pahimmin seurauksista kärsivät nuoret, joiden työttömyysaste Euroopassa nousi jo alkuvuodesta jälleen uuteen ennätykseen, 21,6 prosenttiin. Pahimmillaan tilanne on kärjistynyt yli 50 prosentin nuorisotyöttömyyteen muutamissa EU-jäsenvaltioissa. EU-alueella on nyt jo yli 3,3 miljoonaa työtöntä alle 25-vuotiasta.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan siitä, että talouskriisin jälkipyykki jää nykyisten eurooppalaisten lasten ja nuorten sekä tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan myös Suomessa korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt vuodessa 34,9 prosenttia ja eniten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, joiden työttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta 45,4 prosenttia. Helsingissä hätyytellään jo lähes 80 prosentin kasvua tutkinnon suorittaneiden työttömyysluvuissa.

“Nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastuuttomalla tavalla tehdyt talouden tasapainottamistoimet ovat raakaa todellisuutta monessa jäsenmaassa. Mikäli nuorisotyöttömyyden hoitamiseen ei tartuta tomerasti, on riskinä, että merkittävä osa nuorista aikuisista putoaa kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Jos menetämme nuoret, menetämme Euroopan tulevaisuuden”, sanovat puheenjohtajat Mikko Valtonen (SAMOK) ja Marina Lampinen (SYL).

Myös eurooppalaisia korkeakouluopiskelijoita edustava European Students’ Union (ESU) otti keväisessä liittokokouksessaan kantaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi Euroopassa. Koulutukseen ja opiskelijan toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset eivät paranna nuorten tilannetta, vaan entisestään kiihdyttävät syrjäytymistä ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. ESU vaatii EU:lta toimia nuorten työttömyysasteen vähentämiseksi, työurien pidentämiseksi sekä jäsenmaiden eläkerahastojen suojaamiseksi, jottei niitä käytettäisi kestämättömällä tavalla talouskriisin ratkaisuvälineenä.

“Eurooppalainen opiskelijaliike tekee työtä sen eteen, että jokaisella nuorella on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus koulutukseen ja hyvään elämään. Tähän tavoitteeseen täytyy myös EU:n sitoutua”, puheenjohtajat Marina Lampinen (SYL) ja Mikko Valtonen (SAMOK) painottavat.

 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Mikko Valtonen (SAMOK), p. 050 389 1000, etunimi.sukunimi@samok.fi

puheenjohtaja Marina Lampinen (SYL), p. 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi

Linkki European Student’s Unionin kannanottoon:

http://esu-online.org/news/article/6066/BM-64-Intergenerational-equality/

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 135 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.

SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön liittyviin kysymyksiin.

www.syl.fi
www.facebook.com/SYL.FIN

www.twitter.com/SYL_FIN

Johanna Pietiläinen AYY:n hallintopäälliköksi

Filosofian maisteri Johanna Pietiläinen on valittu Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) hallintopäälliköksi. Hallintopäällikkö vastaa pääsihteerin alaisuudessa ylioppilaskunnan hallinnon käytännön asioista ja toimii hallintoasioissa pääsihteerin varahenkilönä. Lisäksi hallintopäällikkö toimii ylioppilaskunnan jäsenpalvelukokonaisuudesta (pois lukien asuntoasiat) ja sen kehittämisestä vastaavana työntekijänä. Pietiläinen aloittaa perehtymisen tehtäväänsä kesäkuun aikana.

Oppinsa Pietiläinen on saanut Jyväskylän yliopistosta, jossa hän opiskeli pääaineenaan yleistä historiaa. Sivuaineinaan hän on lukenut muun muassa hallinto-, yhteiskunta- ja kasvatustieteitä. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt opettajana. Aikaisemmin Pietiläinen on työskennellyt muun muassa festivaali- ja lehdistösihteerinä sekä vt. toiminnanjohtajana ”Musiikin aika”-festivaaleilla.  Ylioppilasliikkeessä Pietiläinen on toiminut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä useissa Jyväskylän yliopiston luottamustoimissa.

”Mahtavaa saada Johanna osaksi tiimiämme! Odotamme innolla hänen otteitaan jäsenpalveluiden kehittämisessä.” kommentoi AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Jori Jämsä.

”Olen tosi iloinen aloittaessani AYY:llä, ja tartunkin toimeeni intoa puhkuen!” Pietiläinen sanoo.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Teemu Halme, teemu.halme@ayy.fi, 050 520 9415
Hallituksen varapuheenjohtaja Jori Jämsä, jori.jamsa@ayy.fi, 050 520 9426