Ylioppilaskunta


Kategoriat

AYY:n pääsihteeriksi Janne Koskenniemi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Tiedote
16.4.2013
Julkaisuvapaa heti

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on kokouksessaan 16.4. valinnut Janne Koskenniemen AYY:n uudeksi pääsihteeriksi.

Aikaisemmin Koskenniemi on työskennellyt AYY:n hallintopäällikkönä. Muuta kokemusta hän on kerännyt muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) hallituksista.

”Helkkarin mahtava fiilis!” sanoo Koskenniemi tuoreeltaan valinnan jälkeen. Koskenniemi aloittaa työnsä perehtymällä kevään ja kesän aikana ja hänen kautensa kestää elokuuhun 2016.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa. Pääsihteeri toimii aatteellisen toiminnan esimiehenä ja linkkinä ylioppilaskunnan eri toimijoiden välillä. Pääsihteeri osallistuu AYY:n taloushallintoon ja hallituksen, edustajiston sekä taloustoimikunnan kokouksiin ja toimintaan. Pääsihteerin tehtäviin kuuluu keskeisenä osana myös sidosryhmätyöskentely ja ylioppilaskunnan edustaminen.

Lisätietoja:

Istuva pääsihteeri Teemu Halme, teemu.halme@ayy.fi, p. 050 520 9415
Uusi pääsihteeri Janne Koskenniemi, janne.koskenniemi@ayy.fi, p. 050 520 9434

Lausunto korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta ”Monipuoliset ja sujuvat opintopolut”

Lausunto korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta ”Monipuoliset ja sujuvat opintopolut” (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2)

Tiivistelmä kannanotoista

Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kannattavat tietyin varauksin ja täsmennyksin  ehdotuksia 2 – 4.  Sen sijaan ehdotuksen 1 mukaisia korkeakouludiplomeja emme pidä tarpeellisina, vaan yhdymme raportissa esitettyyn Riitta Pyykön allekirjoittamaan lausumaan. Emme myöskään kannata ehdotuksessa 5 esitetyn erillisen AHOT-keskuksen perustamista, vaan pidämme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista yliopistolle kuuluvana tehtävänä ja velvollisuutena.

Tavoitetila

Työryhmä on määritellyt korkeakoulutuksen uudistamisen tavoitetilan tarkoituksenmukaisesti; koulutukseen pääsyn nopeutuminen ja opiskelun sujuvoituminen on Suomen tulevaisuuden ja menestyksen kannalta olennaisen tärkeää.

Korkeakoulutuksen tasa-arvoista saavutettavuutta on syytä edelleen kehittää, opintopolkuja ja siirtymävaiheita joustavoittaa, koulutustarjonnan keskitettyä sähköistä tiedottamista ja sähköistä hakujärjestelmää kehittää sekä parantaa opintojen työelämärelevanssia ja vahvistaa korkeakoulutuksen roolia rakennemuutokseen sopeutumisessa.

Toimenpide-ehdotukset

1     Monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla

Muistiossa suomalaista korkeakoulujärjestelmää kuvataan kattavaksi, mutta alueellisesti sirpaleiseksi. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteeksi ilmoitetaan vahvemmin omaan osaamiseensa profiloituvat korkeakoulut. Uusien lyhyttutkintojen tuominen suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään tekisi siitä sirpaloituneen myös sisällöllisesti. Yliopistotutkintoja lyhyemmät, tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa järjestetyt ammattitutkinnot ovat jo nyt ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteena. Näiden tutkintojen taustalla olevien vanhojen opistotasoisten tutkintojen poistaminen selkeytti koulutusjärjestelmäämme 1990-luvulla eikä tästä hyödystä ole syytä luopua nyt.

Kansainvälisessä vertailussa lyhyttutkinnot sopivat pohjoismaiseen koulutusjärjestelmään huonosti. Niitä suorittaa verrattain pieni osa korkeakoulutetuista Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Nykyistä lyhyemmän tutkinnon käyttöönottamista perustellaan työvoimapoliittisin syin. Muistiossa on huomioitu ainoastaan yritysten tarve saada itselleen työtekijöitä nopeasti muuttuvan työvoimatarpeen vaihteluissa. Myös opinnot suorittavaan ihmiseen on kiinnitettävä huomio. Jos hän lähtee suorittamaan uutta tutkintoa, sen tulee tarjota hänelle riittävä osaaminen toimia korkeaa ammattitaitoa vaativassa työssä sekä riittävät mahdollisuudet todella saada tällainen työpaikka. Ehdotus käyttää lyhyitä tutkintoja arkkitehtikoulutuksessa sopii tähän yhteyteen erityisen huonosti.

 

Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ovat samaa mieltä työryhmämuistion loppuun kirjatun lausuman kanssa:

”Lyhytkestoiset, tutkinnon kaltaiset, nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeammat kokonaisuudet eivät sovi nykyiseen Suomen kansainvälisesti vertailukelpoiseen tutkintorakenteeseen. Suomessa on toteutettu eurooppalaisen korkeakoulualueen mukainen tutkintorakenteen uudistus ja siirrytty kaksiportaiseen tutkintoon. Tutkintorakenneuudistusta tehtäessä todettiin, että edes yliopistojen kandidaattitutkinto ei pätevöitä suoraan työelämään vaan yliopistojen työelämään johtavana tutkintona on edelleen maisteritutkinto.

Vailla aiempaa korkeakoulutusta olevien osalta tulisi keskittyä nykyisten korkeakoulututkintojen osaamisperustaisuuden vahvistamiseen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mekanismeihin. Tärkeää on kannustaa opiskelijoita suorittamaan kokonaisia tutkintoja eikä tutkinnon kaltaisia kokonaisuuksia. Parhaillaan on käynnissä tai tulossa useita toimenpiteitä, jotka edistävät opintojen sujuvampaa suorittamista ja tutkintojen valmistumista. Kandidaattitutkintoja kehitetään parhaillaan monessa yliopistossa myös sisällöltään uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.

Korkeakoulutettujen mahdollisuudet osaamisen suuntaamiseen uuden alan opinnoilla on turvattava. Osaamisen täydentäminen tapahtuu puolestaan parhaiten kehittämällä sekä avoimen yliopiston että täydennyskoulutuksen osaamiskokonaisuuksia tarpeita vastaaviksi. Yliopistot ovat jo kehittäneet täydennyskoulutusta ja luoneet erityispätevyyksiä, mutta enemmän voidaan tehdä. Täydennyskoulutuksessa voitaisiin tarjota entistä enemmän ja selkeämpiä osaamiskokonaisuuksia sekä osaamisen päivittämiseksi ja täydentämiseksi tai kokonaan uuden alan oppimiseksi.”

2     Tutkintorakenteen joustavuutta lisätään

Aalto-yliopisto on uudistanut kandidaattiohjelmiensa rakenteen siten, että tästä vuodesta (2013) alkaen kandidaattiohjelmia on vain yksi jokaista korkeakoulua kohden (lisäksi Kauppakorkeakoulun englanninkielinen, vain BSc-tutkintoon johtava koulutusohjelma Mikkelissä). Hakukohteita on supistettu voimakkaasti, niitä on tekniikan alalla kaikkiaan 12, kauppatieteissä kaksi, taiteiden ala ei ole vielä tehnyt päätöstään.

Maisteriohjelmia on sen sijaan useampia jokaisessa korkeakoulussa. Täten opiskelijoiden maisterivaiheen erikoistumiseen oman korkeakoulun sisällä ovat avoimia, joskin suosituimmista voidaan joutua – kuten nykyisinkin – järjestämään valintaa, joka perustuu kandidaattivaiheen opintomenestykseen.

Opiskelijoita kannustetaan ja tuetaan lisäksi siirtymisissä korkeakoulurajojen yli maisterivaiheessa.

3     Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan

Avoimen yliopiston opintoja valintaväylänä käytettäessä avoimessa suoritettavat opinnot on rajattava tavoiteltavan tutkinnon kannalta keskeisiin perusopintoihin. Se, miten avoin yliopisto-opetus kussakin yliopistossa järjestetään, on yliopistojen autonomian piiriin kuuluva asia.

Avointa yliopisto-opetusta ja sen tavoitteita uudistettaessa on pidettävä huoli väylän ja pääsykokeen kautta tulevien opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

4     Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan

Aalto-yliopisto on olemassaolonsa alusta asti halunnut panostaa opiskelijapalveluissaan myös esteettömyysaspekteihin – tosin haluamme mieluummin käyttää termiä saavutettavuus, sillä sen kohentaminen parantaa kaikkien opiskelijoiden opiskeluedellytyksiä. Valinnoissa otamme huomioon kaikkien hakijoiden tasavertaisen osallistumismahdollisuuden. Aalto-yliopisto on aktiivinen toimija myös esteettömyystyötä tekevässä ESOK-verkostossa, jossa korkeakoulut jatkavat korkeakoulujen saavutettavuutta koskevan tiedon levittämistä, kehittävät korkeakoulutuksessa erilaisille oppijoille soveltuvia menettelytapoja ja pedagogiikkaa.

Positiivinen erityiskohtelu: Ehdotamme, että siirrytään käsitteisiin ensimmäisen ja toisen polven suomalaiset, sillä tämä ei ole leimaava tapa puhua suomalaisista. ”Kotouttamisen” epäonnistumista (jota positiivinen erityiskohtelu tässä tarkoittaa) ei tulisi siirtää korkeakoulujen hoidettavaksi, vaan siirtolaisuuteen liittyvät toimet on toteutettava välittömästi maahanmuuton jälkeen.

Olemme mielellämme mukana yhteistyössä kehittämään valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville.

5     Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan

Kaikista suoritetuista opinnoista ei ole syytä koota tutkintoa. Kokonaista tutkintoa lyhyempien opintokokonaisuuksien hyödyntämisessä tutkinnoksi olisi suotavampaa antaa yliopistojen käyttää olemassa olevia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) menetelmiään ja panostaa niiden kehittämiseen.

Erityistä AHOT-keskusta ei tarvita, vaan jo alkanutta kehitystyötä täytyy tukea muilla keinolla yliopistoissa ja korkeakouluissa.  Toimenpide-ehdotuksen kohdat 2 ja 3 ovat kannatettavia.

Tuula Teeri

Rehtori

Aalto-yliopisto

Piia Kuosmanen

Hallituksen puheenjohtaja

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

 

 

Konesalimuutto aiheuttaa laajan käyttökatkon Aallon IT-palveluissa 19-21.4.2013

Aalto-yliopiston IT-konesalikapasiteettia parannetaan. Kokonaisuuteen kuuluu Otakaari 1:n vanhan konesalin alasajo ja kaluston siirto CSC:ltä vuokrattuun tilaan. Tavoitteena on nostaa yliopiston konesalikapasiteetti nykyistä tarvetta vastaavaksi ja parantaa konesali-infrastruktuurin varmistustasoa.

Muuton ajankohta on 19-21.4.2013. IT-palveluiden alasajot alkavat 19.4.2013 klo 16. Kalustoa siirretään konesalien välillä 20.4.2013. Palveluita käynnistetään jälleen 21.4.2013. Pääosa palveluista toimii normaalisti jälleen työviikon alkaessa maanantaina 22.4.2013. Yksittäisissä järjestelmissä voi esiintyä käyttökatkoja vielä tämän jälkeen.

Käyttökatkon aikana tietokoneluokat, kiinteät Aalto-työasemat ja verkossa toimivat yliopiston palvelut ovat poissa käytöstä.

Lisätietoa löytyy Intosta.

Tiedote: Dipoli myyty

TIEDOTE – VAPAA JULKAISTAVAKSI 1.4.2013

Pitkään jatkunut pohdinta Dipolin kohtalosta on saanut päätöksensä. Kansallisen innovaatiokyvyn säilyttämisen ja ulkomaansuhteiden edistämisen nimissä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) hallitus on päättänyt, että Dipoli myydään ulkomaiselle kiinteistösijoittajalle. AYY:n hallitus on todella iloinen voidessaan näin toteuttaa Aalto-yliopiston kansakunnan pelastustehtävää samalla, kun arvokkaalle kiinteistölle saadaan hyvä omistaja: “Pitkään jatkunut jahkailu on päättynyt. Heti kun saimme edustajistoltamme signaalin myydä Dipolia myös oman yhteisömme ulkopuolisille tahoille, tiesimme heti, miltä suunnalta ratkaisua etsiä. Tämä on hyvä.” kertoo AYY:n kiinteistömogulina toimiva hallituksen puheenjohtaja Piia Kuosmanen.

Dipoli myytiin mongolialaiselle kiinteistösijoittajalle, jonka kanssa ensimmäinen kontakti otettiin jo 2010 Aalto on Tracksin aikana. Nimettömänä pysyttelevälle sijoittajalle Dipolin ostaminen oli niin ikään ratkaisu moniin ongelmiin. Hevosten säilyttäminen teltoissa on ratkaisuna joustava mutta lyhytikäinen, kun taas kuparilla vuorattu betoni kestää sään kuin sään. Sijaintikin on loistava. “Olen kuullut, että huhtikuun lopulla Otaniemessä on liikkeellä paljon väkeä. Voisimme järjestää heille hevosajelua ja perinteiset mongolialaiset juhlat. Kutsumme niitä vaikka Jakkiwapuksi!” kommentoi mongolialainen kiinteistösijoittaja ostostaan.

Vaikka AYY:n Aasia-suhteet ovatkin olleet läheisiä, tulivat Dipoli-uutiset yllätyksenä monille. “E suinkka mä tiärä”, kommentoitiin Turusta.

Kauppahintaa ei toistaiseksi julkaista, mutta AYY:n hallituksen puheenjohtaja kommentoi asiaa kuitenkin näin: “Saatiin riittävä määrä tögrögejä jatkuvan toiminnan kattamiseksi moneksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Parasta kuitenkin on se, että samalla pistetään Otaniemen sisäinen liikenne kondikseen huippuunsa viritetyillä jakeilla!” Sopimukseen ilmeisesti sisältyy kymmenen jakin kotiinkuljetuspalvelu, jota testataan ensin Otaniemen Alepan kanssa.

Asiaa on valmisteltu pikku hiljaa. “Ainahan Tracksin aikaisista keskusteluista on ollut puhetta vähintään jatkojen jatkoilla tai silliksellä. Päätimme sitten toimiston pääsiäisbileiden jatkoilla ottaa satelliittipuhelun Ulaanbataariin ja riipaista alustavaan sopimukseen nimet alle – faksin välityksellä tietenkin!” hihkuvat kaupan osapuolet.

Sopimuspaperista ei nykyisellään ole olemassa lukukelpoista kappaletta faksiongelmien vuoksi, mutta molemmat osapuolet vakuuttavat muistavansa, mitä siihen kirjoitettiin.

Lisätietoja: ylioppilaskunnan kiinteistömoguli Piia Kuosmanen, puh. 050 520 9420 (virka-aikoina), PL 69 02151 Espoo (yhteydenotot muina aikoina, toivotaan kirjallisesti ja väripaperille puuväreillä kirjailtuina)

Hae täydennyshaussa hallinnon opiskelijaedustajaksi 2013

Hakukuulutus Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaksi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt 26.3.2013 avata täydennyshaun Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiksi Aalto-yliopiston hallintoelimiin ja työryhmiin vuodelle 2013. Hallinnon opiskelijaedustajiksi voivat hakea Aalto-yliopiston opiskelijat.

Haku aukeaa 26.3.2013 ja päättyy 9.4.2013 kello 23.59, johon mennessä hakemusten tulee olla palautettuina. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Sähköiset hakulomakkeet löytyvät osoitteesta https://www.halloped.fi/fi/aalto. Hakijoille tarkoitettu ohjeisto hakemisesta sekä hallinnon opiskelijaedustajia koskeva ohjesääntö löytyvät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kotisivuilta osoitteesta /ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit/

Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sekä eri sukupuolten ja eri korkeakoulujen edustajia. Toimielimen kieli on suomi, ellei toimielimen kuvauksessa muuta todeta.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus valitsee hallinnon opiskelijaedustajat kokouksessaan 10.4.2013. Valituille ilmoitetaan sähköpostitse ja tiedot valituista hallopedeistä lisätään halloped-sivuille osoitteeseen https://www.halloped.fi/fi/aalto/organs

Otaniemessä 26.3.2013

Juha Isotalo

asiantuntija, koulutuspolitiikka

 

Lisätietoja:

http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit

 

Juha Isotalo

asiantuntija, koulutuspolitiikka

juha.isotalo@ayy.fi, +358 50 520 9438