Ylioppilaskunta


Kategoriat

15.2.2013

AYY palkitsi vuoden 2012 oppimisen edistämisteon

Edunvalvonta Leave a comment

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) palkitsi kolmivuotisjuhlissaan 2.2.2013 vuoden 2012 oppimisen edistämisteon. Palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun ”Paremman oppimisen puolesta! (POP)” – projektille.

POP -projektin tarkoitus on luoda oppimisen ympärille yhteisö ja kulttuuri. POPista tekee erinomaisen hankkeen se, että mukana ovat sekä opiskelijat että henkilökunta. POPin myötä perustieteiden korkeakoulussa on mm. perustettu Learning hub Greenhouse T-taloon ja kehitetty optimoinnin perusteet – kurssia.

AYY myönsi POPille 300 euron apurahan projektin jatkokehittämiseen ja levittämiseen Aalto-yliopiston akateemisessa yhteisössä. AYY toivottaa POPin piirissä toimiville kymmenille POPpaajille intoa ja menestystä hyvin alkaneen projektin jatkamiseen.

AYY palkitsee vuosittain oppimisen edistämisteon. Palkinnon tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja tukea konkreettisia tekoja ja projekteja, joita Aalto-yliopistossa on tehty oppimisen edistämiseksi. Tänä vuonna myönnetty oppimisen edistämisteko -palkinto oli ensimmäinen laatuaan. Nyt jaettu uusi palkinto korvaa vuoden opettaja -palkinnon.

Seuraavan kerran oppimisen edistämisteko palkitaan AYY:n nelivuotisjuhlissa helmikuussa 2014. AYY kannustaa aaltolaisia opiskelijasta ja professorista talonmiehiin parantamaan oppimista ja oppimisen edellytyksiä Aalto-yliopistossa.

Lisätietoja: Perttu Karjalainen hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka (etunimi.sukunimi@ayy.fi)

14.2.2013

SYL ja SAMOK: Työurien pidentäminen kasataan vain nuorten harteille – oikeudenmukaisuus lentää romukoppaan?

Koulutuspolitiikka Leave a comment

Helsingin Sanomien (14.2.) mukaan työurien pidentämiseen tähtäävä opintotukiuudistus hiertää hallituspuolueiden välejä. Kiistan ytimenä on se, minkälaisin keinoin opiskelijoita tulisi kannustaa valmistumaan nopeammin. Huolestuttavan keskeisenä välineenä esiintyy opintorahan ja opintolainan suhteiden muuttaminen niin, että opintojen kestäessä opintolainan suhteellinen määrä kasvaisi.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton – SAMOKin puheenjohtajat korostavat, että opintotuen lainapainotteisuus ei lyhennä opintoaikoja, vaan päinvastoin pitkittää valmistumista entisestään. Työssäkäynti koetaan opiskelijoiden keskuudessa lainaan verrattuna turvallisemmaksi ja merkittävästi houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin velkaantuminen. Uhka kasvavasta lainataakasta laskisi todennäköisesti opintuen käyttöastetta entisestään ja lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä opintojen kustannuksella.

“Halutaanko koko opintotukijärjestelmä ajaa alas?” ihmettelevät puheenjohtajat Mikko Valtonen (SAMOK) ja Marina Lampinen (SYL).

Valtiontaloudellisesta näkökulmasta korkeakoulututkintojen suuri määrä korreloi bruttokansantuotteen kasvun kanssa. Vahvasti lainapainotteisuuteen perustuva opintotuki eriyttäisi toisen ja korkea-asteen tuet toisistaan. Mikäli korkeakouluopiskelijoiden opintotuki muutetaan lainapainotteiseksi, on todellinen uhka se, että nuorten mahdollisuudet hakeutua korkeakouluhin heikkenevät. Lisäksi toisen ja korkea-asteen tukijärjestelmien eriytyminen heikentää osaltaan saumatonta siirtymistä koulutusasteelta toiselle. Suomalaiset opiskelijat aloittavat tälläkin hetkellä korkea-asteen opinnot verrattain myöhään. Rakentamalla uusia esteitä korkeakoulutukseen hakeutumiseen, eivät työurat ainakaan pitene.

“On myös täysin vastuutonta, etteivät työmarkkinajärjestöt kyenneet tuomaan ratkaisuja työurapakettiin. Ratkaisujen puute työurien keski- ja loppupään toimenpiteistä kohdistaa kaiken paineen työurien alkupäähän. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Työmarkkinajärjestöt tuntuvat täysin unohtaneen nuoret, tulevaisuuden työntekijät, joiden harteille taakka tästäkin lankeaa”, SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen summaa viime viikkojen työurakeskusteluja.

“Näyttää siltä, että opintotuen kiristyksiä pidetään poliittisesti helppona keinona työurien pidentämiseen. Kiristysten vaikutus opintoaikojen lyhenemiseen on kuitenkin varsin rajallinen. Valmistumista voidaan nopeuttaa tehokkaimmin tarjoamalla mahdollisuudet sujuvaan ja tuettuun opiskeluun, näin ei nyt kaikkialla ole”, SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen sanoo.

Lisätietoja:

http://www.syl.fi
http://www.samok.fi

6.2.2013

SYL: Eläkeratkaisut nyt eikä huomenna

Edunvalvonta Leave a comment

Opiskelijat ovat seuranneet tarkalla korvalla julkista keskustelua työurien pidentämisestä ja eläkeratkaisuista. Työmarkkinajärjestöjen tulee antaa ehdotuksensa työurien pidentämisen keinoista pääministeri Jyrki Kataiselle helmikuun 13. päivään mennessä. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii, että vastuullisia päätöksiä eläkejärjestelmään tehdään nyt, ja että päätökset astuvat voimaan välittömästi.

“Kestävyysvajeen ratkaiseminen on kaikkien sukupolvien yhteinen asia.

Loppupeleissä kysymys on siitä, millaisen tulevaisuuden suuret ikäluokat tahtovat itselleen ja millaisen yhteiskunnan he ovat valmiita jättämään lapsenlapsilleen. On kovin lyhytnäköistä, jos suurinta päätösvaltaa tässä maassa käyttävä suuri ikäluokka jättää lapsensa ja lapsenlapsensa nyt heitteille. Vaatimus sukupolvien välisen oikeudenmukaisuudesta ei ole kohtuuton”, puheenjohtaja Marina Lampinen Suomen ylioppilaskuntien liitosta sanoo.

Kaikista vaihtoehdoista on keskusteltava, sillä eläkepoliittiset päätökset ovat merkittävässä roolissa työurien pidentämisen ja kestävyysvajeen pienentämisen suhteen. Keskimääräistä eläköitymisikää nostetaan ja työuria pidennetään tehokkaimmin työelämän laatuun ja siten koko työssäoloaikaan vaikuttavilla ratkaisuilla. Kuitenkin myös eläkeikää nostamalla voidaan osaltaan vastata heikkenevän huoltosuhteen luomaan haasteeseen.

”Työuria on ehdottomasti pidennettävä myös loppupäästä. Vaikka eläkeiän nosto ei ole yksin mikään ihmelääke työurien pidentämiseen, on virallinen eläkeikä merkittävä ohjaussignaali työelämässä vietetyn ajan pituuteen. Automaattinen eliniän odotetta seuraava eläkeikäjärjestelmä takaa lisäksi vielä sen, että ensimmäistä kertakorotusta lukuun ottamatta eläkeiästä ei tarvitse jatkuvasti tehdä raskaita poliittisia päätöksiä”, SYL:n hallituksen jäsen Joel Kuuva huomauttaa.

Myös työeläkemaksuja on tarkasteltava. Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan työeläkemaksun vakiotason tulisi olla vuodesta 2012 eteenpäin 25,9 prosenttia. Mikäli riittäviä korotuksia ei tehdä, maksutaakka nousee ja kohdistuu erityisesti nuoreen ja vähälukuisempaan sukupolveen. SYL vaatiikin, että eläkemaksun taso tulee nostaa ETK:n laskemalle tasolle. Tällä maksutasolla voidaan rahoittaa nyt nähtävissä olevat työeläkemenot ja vahvistaa työeläketurvan rahoitusta. Työmarkkinajärjestöjen tulee neuvotella seuraavat maksujen korotukset välittömästi.

“Työmarkkinajärjestöjen yhteiskunnallinen velvollisuus on huolehtia siitä, että eri sukupolvia kohdellaan oikeudenmukaisesti.

Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että nuoret jäävät isojen ikäluokkien jalkoihin. Tämä suunta on kuitenkin mahdollista vielä korjata. Jahkailuun ja viivyttelyyn ei ole enää aikaa”, SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen muistuttaa.

Helsingissä 6.2.2013

  • Marina Lampinen, puheenjohtaja
  • Matti Parpala, pääsihteeri

Lisätietoja:

4.2.2013

Yliopiston mobiilipalvelu tuo uutiset ja hakijainfon kännykkään

Viestintä Leave a comment

Aalto-yliopisto on julkaissut mobiilipalvelun beta-version osoitteessa m.aalto.fi.  Sen avulla yliopiston ajankohtaissisältöjä, karttoja ja hakemiseen liittyvää tietoa voi käyttää nykyistä sujuvammin matkapuhelimella.

Ajankohtaissisällöt käsittävät uutiset ja tapahtumat, jotka  tuodaan palveluun Aalto-yliopiston verkkosivustolta (aalto.fi- ja korkeakoulusivustot) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) uutiset. Jatkossa opiskelijoille tuodaan palveluun uutisia myös Into-opiskelijaportaalista.

Karttapalvelusta löytyvät yliopiston kampusten rakennukset ja toimipisteet.

Hakijoille mobiilisivusto tarjoaa keskeisimmät tiedot Aalto-yliopiston tutkinnoista, koulutusohjelmista ja hakuajoista. Suora osoite hakemiseen liittyvälle osiolle on m.aalto.fi/studies.

Palvelusta kerätään palautetta heti käyttöönoton alkuvaiheessa, jotta se saadaan koko ajan paremmin vastaamaan käyttäjien tarpeita.

Mobiilipalveluun sovelluksia yhteisöltä

Nyt julkaistavan mobiilipalvelun sisällöt on valittu käyttäjille tehtyjen kyselyjen perusteella. Tulevaisuudessa siihen on mahdollista liittää myös yhteisön tuottamia, yliopiston rajapintoja hyödyntäviä sovelluksia. Niitä voi tarjota lähettämällä viesti osoitteeseen mobile@aalto.fi.

Suoran osoitteen lisäksi aalto.fi-sivustolla tarjotaan linkki palveluun, kun sivustolle saavutaan matkapuhelimella tai muulla kapealla näytöllä varustetulla laitteella.  Palvelusta on tulossa myös Android- ja iPhone-sovellukset. Niissä käyttäjällä on enemmän mahdollisuuksia räätälöidä itselleen sopivat uutiset ja tapahtumat. Sovellukset tulevat ladattaviksi helmikuun aikana Applen App Storeen ja Google Play -sovelluskauppaan.

Mobiilipalvelun kielet ovat suomi, englanti, opiskelijahakuun liittyvissä sisällöissä suomi ja ruotsi.

Palvelun tuottajat ovat Aalto-yliopiston viestintäyksikkö, hakijapalvelut ja IT-palvelut. Palvelun tekniset toimittajat ovat NearMe Oy (mobiilisovellus) ja Nemein Oy (tiedonsiirrot julkaisujärjestelmästä). Studies-osion konseptoi TBWA\Helsinki, joka on suunnitellut myös mobiilipalvelun visuaalisen ilmeen.

Lisätietoja: verkkopäätoimittaja Juha Stjärnstedt, juha.stjarnstedt@aalto.fi, p. 040 774 2588.

31.1.2013

Kela tiedottaa: Veronpalautusten ulosmittaus laajenee

Tiedotteet Leave a comment

Jatkossa Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan asiakkaan veronpalautuksen, vaikka asiakas olisi noudattanut takaisinperinnästä tehtyä osamaksusuunnitelmaa. Muutos koskee vain uusia osamaksusuunnitelmia.

Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa liikaa maksettujen etuuksien takaisinperintää. Etuuksien liikamaksujen perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus.

Vuoden 2012 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia noin 119 miljoonaa euroa. Usein takaisinperintä johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut riittävän ajoissa Kelaan olosuhteittensa muutoksesta ja tukea on ehditty maksaa asiakkaalle.

”Liikaa maksetut etuudet pyritään perimään takaisin täysimääräisinä mahdollisimman nopeasti. Tähän saakka muutaman sadan euron periminen on voinut kestää vuosia. Veronpalautuksia ulosmittaamalla asiakkaan velka hoituu nopeammin”, toteaa lakimies Antti Partanen Kelasta.

Kela on perinyt velkoja veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta 2007.  Tähän saakka Kela on pyytänyt ulosmittaamaan veronpalautukset ainoastaan silloin, kun asiakas ei ole noudattanut Kelan kanssa tekemäänsä osamaksusuunnitelmaa.

Jatkossa mahdolliset veronpalautukset ulosmitataan myös niiltä asiakkailta, jotka ovat maksaneet velkaansa sovitun osamaksusuunnitelman mukaisesti. Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, esimerkiksi liikaa maksettua opintotukea, työttömyysturvaa tai asumistukea.

Uusi menettely koskee ainoastaan 28.1.2013 alkaen solmittuja osamaksusuunnitelmia. Kun asiakas sopii Kelan kanssa osamaksusta, hän saa kirjeen, jossa kerrotaan selkeästi mahdollisten veronpalautusten ulosmittauksesta.

Kirje ulosottoviranomaiselta

Kela ei lähetä erillistä ilmoitusta tai maksukehotusta ennen veronpalautuksen ulosmittausta. Sen sijaan ulosottoviranomainen lähettää vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen.

Jos asiakas maksaa koko velan Kelalle elokuun loppuun mennessä, Kela ei pyydä ulosottoviranomaista ulosmittaamaan veronpalautusta. Veronpalautusta ei myöskään ulosmitata, jos asiakas maksaa koko velan ulosoton lähettämällä maksukehotuksella. Tällöin asiasta ei myöskään tule merkintää ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen.

Jos asiakas ei maksa koko velkaa, ulosottoviranomainen perii veronpalautuksen ja lähettää asiasta päätöksen asiakkaalle tiedoksi. Veronpalautuksen ulosmittauksesta aiheutuu asiakkaalle ylimääräisiä kustannuksia. Kustannusten määrä riippuu veronpalautuksen suuruudesta.

Lisäksi asia merkitään ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen. Siitä ei kuitenkaan aiheudu maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Ulosmittauksen jälkeen Kela ilmoittaa asiakkaalle uuden osamaksusuunnitelman.

Lisätietoja asiakkaalle

Verkossa www.kela.fi/takaisinperinta

Kelan perintäyksiköiden puhelinpalvelu arkisin klo 9–16

  • Etelä-Suomen perintäyksikkö 020 635 1589
  • Helsingin perintäyksikkö 020 635 3500
  • Itä-Suomen perintäyksikkö 020 635 6570
  • Tampereen perintäyksikkö 020 635 8466
  • Jyväskylän perintäyksikkö 020 634 6670
  • Pohjois-Suomen perintäyksikkö 020 635 4795

Lisätietoja ulosotosta

www.om.fi/oikeus

24.1.2013

Ylioppilaslehti Ainon päätoimittajaksi Annaleena Kuronen

Tiedotteet Leave a comment

Tiedote
24.1.2013
Julkaisuvapaa heti

Kauppatieteiden kandidaatti Annaleena Kuronen on valittu ylioppilaslehti Ainon uudeksi päätoimittajaksi Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan. Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja toimii toimituksen esimiehenä. Kuronen aloittaa tehtävässään helmikuussa. Aikaisemmin Kuronen on toiminut muun muassa Kylteri-lehden päätoimittajana ja Ainolehden avustajana.

”Pyörryttävän huikealta tuntuu!” kommentoi päätoimittaja Kuronen tuoreeltaan valinnan jälkeen. ”Aino tulee olemaan jatkossakin journalistisesti tasokas ja terävä lehti. Nyt on tärkeää saada pitkästä ilmestymistauosta huolimatta hommat käytiin ja lukijat tarttumaan lehteen vastedeskin. Toivottavasti mahdollisimman moni aaltolainen innostuu lähtemään mukaan tekemään ylioppilaslehteämme.”

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa. Ylioppilaslehti Aino on AYY:n lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Uusi Aino pyrkii ilmestymään ensimmäisen kerran kevään 2013 aikana.

Lisätietoja:

Ainon päätoimittaja Annaleena Kuronen, annaleena.kuronen@aalto.fi, p.040 827 3803

Pääsihteeri Teemu Halme, teemu.halme@ayy.fi, p. 050 520 9415