(Tekstistä julkaistu lyhyt versio Helsingin Sanomissa 22.1.2013)

Keskustelu työurien pidentämisestä opiskeluaikoja lyhentämällä tiivistyi 17.1 YLE:n uutiseen, jonka mukaan vain joka kolmas kaksiportaisesta maisterin tutkinnosta valmistunut yliopisto-opiskelija sai tutkintonsa tehtyä viidessä vuodessa tai nopeammin.

Viimeaikainen keskustelu kestävyysvajeen korjaamisesta on pyörinyt paljon erityisesti opiskeluaikojen lyhentämisen ympärillä. Tavoitehakuisesti on kuitenkin syytä kyseenalaistaa se, pelastetaanko yhteiskuntamme todella nopeaa valmistumista rummuttamalla? On tärkeää, että pohdittaessa työuraa ja opiskeluaikoja keskitytään luomaan eteenpäin suuntaavia ja uuden kokeiluun rohkaisevia rakenteita eikä jämähdetä tuijottamaan valmistumisen päivämäärää. Heikkenevän huoltosuhteen edessä Suomen tarvitsee muokata rakenteita ja löytää uusia tapoja toimia. Jos kuitenkin haluamme pitää pienen maamme kilpailukykyisenä innovaatioiden ja uusien ideoiden kehtona, emme voi viedä opiskelijoilta aikaa ja mahdollisuutta kokeiluun ja uuden kehittämiseen.

Opiskeluaika on mitä parhain hetki kehittää uusia ideoita, ajatusmalleja ja startupeja – juuri niitä timantteja, joita Suomi tarvitsee. Yhteiskuntamme kipeästi kaipaamat ’uudet nokiat’ eivät kuitenkaan synny ilman mahdollisuutta uhrata yritysideoille ja uuden kehittämiselle aikaa. Yliopisto-opintoja onkin syytä kehittää suuntaan, jossa tälle ideoinnille on aikaa ja sijaa. Uudet mallit ja ideat tulevat mahdollisten oman alan töiden lisäksi luonnollisesti itse kurssienkin sivussa: on syytä integroida vahva dialogi työelämän, tutkimuksen ja yliopisto-opiskelun välille.

Oman alan töiden tekeminen opiskelujen ohessa osaltaan antaa näkökulmaa uuden ideointiin. Myös tutkimusten mukaan opiskelun ohella tehdyt työt näyttäytyvät hyvässä valossa: työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2012 julkaistu tutkimus totesi työssäkäynnin olevan hyödyllistä niin opiskelijalle kuin yhteiskunnallekin. Opintojen aikana työssä käyneistä 70% oli tehnyt oman alansa töitä. Oman alan työt opintojen ohessa on syytä nähdä isona voimavarana: aito oppiminen ei voi olla itse tekemisestä ja kokeilusta täysin irrotettu prosessi.

Keskeistä opiskeluajassa yhteiskuntamme kannalta on uuden oppiminen ja uudet kokeilut. Tiukat opiskeluaikojen rajaukset eivät anna tähän tilaa, vaan voivat pahimmassa tapauksessa estää uusien ideoiden kehittelyn ja toteuttamisen. Yliopisto-opiskelua on syytä kehittää innostavaan suuntaan sekä toteuttaa rakenteita, jotka mahdollistavat motivoituneen opiskelun ja uuden kokeilun – joustavasti oman alan töiden ohella. Kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitsemmekin yliopisto-opiskeluun rakenteita, jotka antavat tilaa yrittämiselle, epäonnistumiselle, uudelleenyrittämiselle ja onnistumiselle.

Ilmi Salminen
AYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

Mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 14. tammikuuta 2013

Hel­sin­gin Sa­no­mien pää­kir­joi­tus (HS 10. 1.) to­te­si, et­tä lu­ku­kau­si­mak­su­jen käyt­töön­ot­to ei toi­si tu­lo­ja jul­ki­sel­le ta­lou­del­le. Kir­joi­tuk­ses­sa ei kui­ten­kaan mai­ni­ta mak­su­jen ha­vai­tun tuot­ta­van jo­pa ta­lou­del­lis­ta va­hin­koa.

Mah­dol­li­suus pe­riä lu­ku­kau­si­mak­su­ja EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vil­ta opis­ke­li­joil­ta on saa­nut kan­na­tus­ta. Sii­hen pyr­ki­vän la­ki­aloit­teen kan­nat­ta­jat pe­rus­te­le­vat aloi­tet­ta mak­sul­li­sen kou­lu­tuk­sen hou­kut­te­le­vuu­del­la. Ul­ko­mai­set osaa­jat oli­si­vat po­ten­tiaa­li­sia ve­ron­mak­sa­jia huol­to­suh­det­ta kor­jaa­maan.

Pe­rus­te­lut opis­ke­li­ja­mää­rien kas­vuun lu­ku­kau­si­mak­su­jen myö­tä kui­ten­kin puut­tu­vat. Naa­pu­ri­mais­sam­me ja omas­sa lu­ku­kau­si­mak­su­ko­kei­lus­sam­me mak­sut ovat vä­hen­tä­neet kan­sain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den mää­rää.

Las­kun hil­lit­se­mi­sek­si se­kä Ruot­sis­sa et­tä Aal­to-yli­opis­tos­sa on pa­nos­tet­tu opis­ke­li­joi­den hou­kut­te­luun. Mak­sul­li­suut­ta on kom­pen­soi­tu eri­tyis­koh­te­lul­la, ku­ten sti­pen­deil­lä. Eri­tyis­koh­te­luun ku­lu­vat va­rat ovat pois ope­tuk­sen ke­hit­tä­mi­ses­tä, jo­ka hyö­dyt­täi­si ta­sa­puo­li­ses­ti kaik­kia opis­ke­li­joi­ta. Opis­ke­li­joi­den hou­kut­te­le­mi­nen mak­sut­to­muu­del­la on hel­pom­paa ja hal­vem­paa kuin oheis­pal­ve­luil­la. Näi­hin pal­ve­lui­hin saat­taa ku­lua jo­pa lu­ku­kau­si­mak­suis­ta to­del­li­suu­des­sa saa­ta­via tu­lo­ja enem­män ra­haa.

Suo­mes­sa on myös lai­min­lyö­ty kun­nol­lis­ten sel­vi­tys­ten laa­ti­mi­nen sii­tä, mit­kä mak­su­jen to­si­asial­li­set ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set ovat. Esi­mer­kik­si Nor­jas­sa ja Hol­lan­nis­sa kus­tan­nuk­sis­ta ja tuo­tois­ta on laa­dit­tu sel­vi­tyk­set. Nii­den mu­kaan lu­ku­kau­si­mak­sut tuot­ta­vat hy­vin vä­hän ver­rat­tu­na maa­han jää­vien opis­ke­li­joi­den tuot­ta­miin ve­ro­hyö­tyi­hin.

En­nen kuin tär­ve­lem­me har­kit­se­mat­to­mas­ti huol­to­suh­det­tam­me ja kan­sain­vä­li­siä ver­kos­to­jam­me, on syy­tä sel­vit­tää lu­ku­kau­si­mak­su­jen kan­san­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set. Su­ku­pol­vem­me ei sel­viä huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, jos kar­ko­tam­me osan saa­ta­vil­la ole­vas­ta työ­ikäi­ses­tä ja kou­lu­te­tus­ta työ­voi­mas­ta. Mak­su­ton kou­lu­tus on mer­kit­tä­vin valt­tim­me hou­ku­tel­taes­sa Suo­meen uu­sia osaa­jia ja si­ten erin­omai­nen in­ves­toin­ti, jo­ka tuot­taa kus­tan­nuk­siaan suu­rem­mat ve­ro­hyö­dyt.

La­ki­aloit­teen al­le­kir­joit­ta­jien tu­li­si pe­reh­tyä lu­ku­kau­si­mak­su­jen käyt­töön­oton to­del­li­siin kan­san­ta­lou­del­li­siin vai­ku­tuk­siin se­kä lu­kui­siin mui­hin käyt­töön­ot­toa vas­taan pu­hu­viin to­si­asioi­hin en­nen lo­pul­lis­ta pää­tös­tä.

Piia Nä­rä­nen
hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja,
Aal­to-yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­ta

Lau­ri Kos­ken­taus­ta
hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja,
Hel­sin­gin yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­ta

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta haluaa tukea oppimisen edistämiseksi tehtävää työtä kaikilla Aalto-yliopiston tasoilla. Vuoden oppimisen edistämisteko -palkinto jaetaan AYY:n vuosijuhlissa 2.2.2013.

Jokaisella aaltolaisella opiskelijasta rehtoriin on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja muiden oppimiseen. Mikä teko on edistänyt juuri sinun oppimistasi eniten vuonna 2012?

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta valitsee vuoden oppimisen edistämisteon tai teot opiskelijoiden ehdotuksista. Ehdotukset palkinnon saajiksi kerätään osoitteessa https://lomake.ayy.fi/koulutuspolitiikka/ehdota-vuoden-2012-oppimisen-edistamistekoa-nominate-the-learning-promotion-deed-of-the-year-2012-foresla-arets-garning-for-inlarningsframjande-i-aret-2012/ . Ehdottaa voi kenen tahansa aaltolaisen tekoa, joka on edistänyt aaltolaisten oppimista tavalla tai toisella.

Mene siis osoitteeseen https://lomake.ayy.fi/koulutuspolitiikka/ehdota-vuoden-2012-oppimisen-edistamistekoa-nominate-the-learning-promotion-deed-of-the-year-2012-foresla-arets-garning-for-inlarningsframjande-i-aret-2012/ ja kanna kortesi kekoon Aallon oppimisen kehityksessä! Lomake on auki 21.12.2012 – 13.1.2013