Mielipidekirjoitus: Lukukausimaksujen vaikutukset pitää selvittää

Mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 14. tammikuuta 2013

Hel­sin­gin Sa­no­mien pää­kir­joi­tus (HS 10. 1.) to­te­si, et­tä lu­ku­kau­si­mak­su­jen käyt­töön­ot­to ei toi­si tu­lo­ja jul­ki­sel­le ta­lou­del­le. Kir­joi­tuk­ses­sa ei kui­ten­kaan mai­ni­ta mak­su­jen ha­vai­tun tuot­ta­van jo­pa ta­lou­del­lis­ta va­hin­koa.

Mah­dol­li­suus pe­riä lu­ku­kau­si­mak­su­ja EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vil­ta opis­ke­li­joil­ta on saa­nut kan­na­tus­ta. Sii­hen pyr­ki­vän la­ki­aloit­teen kan­nat­ta­jat pe­rus­te­le­vat aloi­tet­ta mak­sul­li­sen kou­lu­tuk­sen hou­kut­te­le­vuu­del­la. Ul­ko­mai­set osaa­jat oli­si­vat po­ten­tiaa­li­sia ve­ron­mak­sa­jia huol­to­suh­det­ta kor­jaa­maan.

Pe­rus­te­lut opis­ke­li­ja­mää­rien kas­vuun lu­ku­kau­si­mak­su­jen myö­tä kui­ten­kin puut­tu­vat. Naa­pu­ri­mais­sam­me ja omas­sa lu­ku­kau­si­mak­su­ko­kei­lus­sam­me mak­sut ovat vä­hen­tä­neet kan­sain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den mää­rää.

Las­kun hil­lit­se­mi­sek­si se­kä Ruot­sis­sa et­tä Aal­to-yli­opis­tos­sa on pa­nos­tet­tu opis­ke­li­joi­den hou­kut­te­luun. Mak­sul­li­suut­ta on kom­pen­soi­tu eri­tyis­koh­te­lul­la, ku­ten sti­pen­deil­lä. Eri­tyis­koh­te­luun ku­lu­vat va­rat ovat pois ope­tuk­sen ke­hit­tä­mi­ses­tä, jo­ka hyö­dyt­täi­si ta­sa­puo­li­ses­ti kaik­kia opis­ke­li­joi­ta. Opis­ke­li­joi­den hou­kut­te­le­mi­nen mak­sut­to­muu­del­la on hel­pom­paa ja hal­vem­paa kuin oheis­pal­ve­luil­la. Näi­hin pal­ve­lui­hin saat­taa ku­lua jo­pa lu­ku­kau­si­mak­suis­ta to­del­li­suu­des­sa saa­ta­via tu­lo­ja enem­män ra­haa.

Suo­mes­sa on myös lai­min­lyö­ty kun­nol­lis­ten sel­vi­tys­ten laa­ti­mi­nen sii­tä, mit­kä mak­su­jen to­si­asial­li­set ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set ovat. Esi­mer­kik­si Nor­jas­sa ja Hol­lan­nis­sa kus­tan­nuk­sis­ta ja tuo­tois­ta on laa­dit­tu sel­vi­tyk­set. Nii­den mu­kaan lu­ku­kau­si­mak­sut tuot­ta­vat hy­vin vä­hän ver­rat­tu­na maa­han jää­vien opis­ke­li­joi­den tuot­ta­miin ve­ro­hyö­tyi­hin.

En­nen kuin tär­ve­lem­me har­kit­se­mat­to­mas­ti huol­to­suh­det­tam­me ja kan­sain­vä­li­siä ver­kos­to­jam­me, on syy­tä sel­vit­tää lu­ku­kau­si­mak­su­jen kan­san­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set. Su­ku­pol­vem­me ei sel­viä huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, jos kar­ko­tam­me osan saa­ta­vil­la ole­vas­ta työ­ikäi­ses­tä ja kou­lu­te­tus­ta työ­voi­mas­ta. Mak­su­ton kou­lu­tus on mer­kit­tä­vin valt­tim­me hou­ku­tel­taes­sa Suo­meen uu­sia osaa­jia ja si­ten erin­omai­nen in­ves­toin­ti, jo­ka tuot­taa kus­tan­nuk­siaan suu­rem­mat ve­ro­hyö­dyt.

La­ki­aloit­teen al­le­kir­joit­ta­jien tu­li­si pe­reh­tyä lu­ku­kau­si­mak­su­jen käyt­töön­oton to­del­li­siin kan­san­ta­lou­del­li­siin vai­ku­tuk­siin se­kä lu­kui­siin mui­hin käyt­töön­ot­toa vas­taan pu­hu­viin to­si­asioi­hin en­nen lo­pul­lis­ta pää­tös­tä.

Piia Nä­rä­nen
hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja,
Aal­to-yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­ta

Lau­ri Kos­ken­taus­ta
hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja,
Hel­sin­gin yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­ta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *