Omaisuuskysymyksessä etenemisestä keskustellaan AYY:n päättävissä elimissä

Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan omaisuuslahjoitusten vuosina 2008-2009 käynnistämä omaisuuskiista on vaivannut AYY:täkin jo pitkään. Uuden ylioppilaskunnan syntymästä asti tehty selvitystyö on paljastanut, että lahjoituksia ei tehty aivan taiteen sääntöjen mukaan. Sovintoa KY-säätiön kanssa on etsitty myös tänä vuonna AYY:n aloitteesta useiden kuukausien ajan. Valitettavasti neuvotteluissa ei ollut KY-säätiön joustamattomuuden johdosta mahdollista rakentaa osapuolten välille sellaista yhteisymmärrystä, joka olisi ollut ylioppilaskunnan, sen nykyisten sekä tulevien jäsenten kannalta edullista.

AYY:n päättävissä elimissä käydään nyt siis sisäistä keskustelua siitä, miten asiassa pitäisi edetä. Kyseessä on monimutkainen ja luonnollisesti harmillinen vyyhti, jota ylioppilaskunta on rohkeasti selvittänyt alkupäivistään asti. Edustajisto päättää hallituksen toimivallan vahvistamisesta kokouksessaan 14.12.2011. Tähän liittyen KY ry lähestyi AYY:n edustajistoa avoimella kirjeellä vetoomuksena oikeusprosessien päättämiselle ja yhteistyön rakentamiselle.

Lisätietoja asiassa antaa hallituksen puheenjohtaja Saara Hyrkkö, saara.hyrkko(a)ayy.fi, p. 040 719 7604.

Alla on luettavissa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Saara Hyrkön pitämä puhe aiheesta edustajiston kokouksessa 1.12.2011.

”Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan pian täyttyvät ensimmäiset kaksi vuotta ovat olleet menestyksekkäät. Olemme onnistuneet luomaan uuden ylioppilaskunnan, jolla on oma tapansa toimia ja omat eeppisesti kestävät periaatteensa.

Nämä kaksi vuotta ovat kuitenkin olleet myös monella tavalla äärimmäisen raskaita. Olemme joutuneet käyttämään ajastamme liian suuren osan edeltäjäylioppilaskuntiemme sotkujen selvittämiseen. Te, eeppisen pitkän edustajistokauden arpeuttamat veteraanit, tiedätte tämän paremmin kuin kukaan muu.

Kuten edustajisto edellytti, AYY on vuoden 2010 alusta pyrkinyt selvittämään, mitä yhden AYY:n edeltäjäylioppilaskunnan, KY:n, omaisuudelle on tapahtunut ja miten sen voisi saada yhteisöä parhaiten palvelevaan käyttöön. Olemme selvittäneet, millä perusteilla ja miten Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta valmisteli ja siirsi valtaosan tuottavasta omaisuudestaan ylioppilaskunnan ulkopuolelle.

Selvityksen aikana AYY on myös käynyt lukuisia neuvotteluja ja epävirallisia keskusteluita Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön kanssa, joka perustettiin vuonna 2008 edistämään Aalto-yliopiston kauppatieteilijöiden pyrkimyksiä ja jolle ylioppilaskunnan omaisuus siirrettiin.

Kuten tiedätte, neuvotteluteitse ei ollut mahdollista rakentaa sellaista yhteisymmärrystä, joka olisi vapauttanut AYY:n velvollisuudestaan selvittää asia perinpohjaisesti. Oikeastaan päinvastoin.

Niinpä nyt olemme pisteessä, jossa meidän on valittava, miten asiassa edetään.

AYY:n asiantuntijalausuntoihin perustuva näkemys on, että varat on siirretty säätiölle lain ja hyvän tavan vastaisesti, ja että ylioppilaskunta ei julkisoikeudellisena yhteisönä ylipäätään olisi saanut siirtää näin valtavaa osaa varallisuudestaan demokraattisen päätöksentekonsa ulkopuolelle. Korkein hallinto-oikeus käsittelee tätä julkisyhteisöasiaa tällä hetkellä AYY:n pyynnöstä.

Kysymykseen siitä, tehtiinkö lahjoitukset lain ja hyvän tavan mukaisesti, voi vastata ainoastaan oikeuslaitos. Mikäli AYY päättää olla hyväksymättä tätä ns. puhallusta, on meidän pyydettävä vastausta oikeuslaitokselta. Tämä tarkoittaa käytännössä siviiliriidan käynnistämistä. Tämä oikeusjuttu ei liity niinkään yksityishenkilöihin eikä heidän toimintaansa, vaan siinä arvioidaan Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan vuosien 2008 ja 2009 toimet omaisuuslahjoitusasiassa.

Rakennettavan Aalto-yliopiston ja sen ylioppilaskunnan perustuksiin ei saa jäädä ratkaisemattomia ongelmia. Jotta voisimme jonain päivänä elää vahvassa yhteisössä yhteisen yliopiston ympärillä, on meidän kyettävä summaamaan ylioppilaskunnan alkuvaiheet.

Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan salainen päätös lahjoittaa valtaosa omaisuudestaan säätiölle, jonka ylioppilaskunta itse oli välikäden avulla perustanut aiheutti valtaisaa epäluottamusta ja hallaa koko Aalto-yhteisölle. Oikeusteitse selviää, oliko tällaisia lahjoituksia sallittua tehdä. Se ei jätä jälkeensä spekuloinnin varaa.

Moraalinen tuomio on asia erikseen. Siihen jokaisella on oikeus. Monet kauppatieteilijät varmasti uskovat, että tehty omaisuuslahjoitus oli välttämätön kylteriyhteisön elinvoiman säilyttämiseksi.

Minä en usko näin. Minä uskon, että edeltäjäylioppilaskuntien omaisuuden tulisi olla muuttuvan Aalto-yhteisön käytössä – vapaana reagoimaan kylteriyhteisön ja yliopiston tiedealarakenteiden muuttumiseen, vapaana tukemaan esimerkiksi Otaniemen kehitystä yhteiseksi parhaaksi kampukseksi kaikille aaltolaisille riippumatta tulevaisuuden koulutuspoliittisista myllerryksistä.

Ylioppilaskuntien kansallisen aseman ja vuosikymmenten jäsenmaksujen turvin kerätty omaisuus tulee säilyttää ylioppilaiden itsensä päätösvallassa. Meidän omaisuutemme ei ole yksin meidän hankkimaamme eikä yksin meitä varten tarkoitettua. Se on meillä lainassa tulevilta opiskelijoilta.

Me olemme vastuussa tuleville opiskelijoille, että rakennamme heille toimintakykyisen ja innostavan ylioppilaskunnan. Näin ei tapahdu, jos jätämme märkiviä haavoja ja suunnatonta epäluottamusta rakenteisiin. Ylioppilaiden tulee voida halutessaan keksiä ylioppilaskuntansa uudestaan kerta toisensa jälkeen. Vuosina 2008 ja 2009 tehdyt ratkaisut kuitenkin sementoivat omaisuuden käyttötarkoituksen sellaiseksi, kuin kyseisten vuosien toimijat halusivat. Tuleville polville ei jätetty mahdollisuutta vaikuttaa tai valita.

Me olemme vastuussa myös tämän päivän opiskelijalle. Ylioppilaskunnan omaisuuden on oltava sen jäsenten päätösvallan ulottuvissa. Yksityisoikeudellisessa KY-säätiössä sijaitsevan omaisuuden käytöstä päättämiseen eivät edes kaikki kauppatieteiden opiskelijat pääse osallistumaan. Siinä missä tarkoitusta on rajattu, on päätöksentekijäjoukko sen sijaan lavennettu myös nykyopiskelijoiden ulkopuolelle. Säätiössä valtaa käyttää viime kädessä sen hallitus: Jos silloisten kyltereiden meno ei miellytä, ei säätiön ole sitä mikään pakko tukea.

Meillä on lisäksi vastuu Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan jatkajana. Aalto-yhteisöön kuuluvat niin elinvoimainen kylterikulttuuri kuin elinvoimaiset teekkari- ja taikkilaiskulttuurit. Näiden lisäksi muodostamme aaltolaista kulttuuria. Kylterikulttuurilla on turvattu asema tässä yhteisössä nyt ja tulevaisuudessa. Sen täytyy kuitenkin saada elää ajassa.

Hyvät ystävät, me emme voi jättää tätä tähän. Pitkällisten selvitysten valossa ja useiden sovintoyritysten jälkeen olisi tällaisen asian villaisella painaminen suorastaan vastuutonta. Jos haluamme antaa ylioppilaskunnalle mahdollisuuden kukoistaa, meidän on varmistettava, että sen perustuksiin ei jää ilmakuplia.

AYY:n hallitus pyytää teitä nyt vahvistamaan toimivaltansa tässä asiassa. Käräjäoikeusprosessin käynnistämisestä päättäminen kuuluu tosiasiassa hallituksen toimivaltaan. Halusimme kuitenkin varmistaa, että edustajisto pysyy kartalla ja jakaa näkemyksemme.” (Saara Hyrkkö AYYE 8/2011 1.12.2011)

Asian käsittelyyn palataan edustajiston kokouksessa 14.12.2011. AYYE 9/2011 esityslistaan voi tutustua edustajistowikissä.

Taustaa omaisuuskysymyksestä.