Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta omalta osaltaan arvioida EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua ja lausuu seuraavaa OKM:n seurantaryhmän kyselylomakkeen kohdista 16–19:
16. Minkälaisia palveluja tarjotaan maksaville opiskelijoille, eroavatko ne millä tavoin ei-maksavien palveluista tai onko kehitetty uusia palveluja maksaville (ml. opiskelija- ja ylioppilaskuntien tarjoamat palvelut)?
AYY:
Ylioppilaskunnan tarjoamat palvelut maksaville ja ei-maksaville opiskelijoille ovat samat, eikä olisi tällä hetkellä mahdollistakaan tehdä erottelua, sillä ylioppilaskunnalla ei ole listaa maksavista opiskelijoista. Tärkeimmät jäsenpalvelut sisältävät mm. oikeuden hakea AYY:n opiskelija-asuntoihin ja käyttää YHTS:n palveluja, virallisen opiskelijakortin, viikkotiedotteen ja muuta tiedotusta kolmella kielellä, vuokrattavia kerho- ja saunatiloja ja pakettiauton, opiskelijaedunvalvonnan, AYY:n tuen yli 200 yhdistykselle ja opiskelijatuutoroinnin koordinoinnin.
17. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan/ on tuettu opiskelijan integroitumista korkeakoulu- ja opiskelijayhteisöön?
AYY:
Integraatio on AYY:n kv-sektorin tärkeimpiä tavoitteita. Omassa toiminnassamme noudatetaan pitkälle menevää kolmikielisyyttä, jotta kansainvälisillä opiskelijoilla olisi mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Koulutamme myös järjestöjä, yhdistyksiä ja opiskelijatuutoreita kansainväliset opiskelijat huomioivaan toimintaan, jossa erillisten kv-tapahtumien järjestämisen sijasta madalletaan kynnystä tulla mukaan normaaliin vapaa-ajan toimintaan.
Vapaa-ajan integraation edistäminen ei kuitenkaan riitä, vaan yliopiston on omalta osaltaan huolehdittava, että integraatio on mahdollista myös arjessa. Opetusta, palveluja ja uusien opiskelijoiden vastaanottoa ei pitäisi suunnitella erillisenä kansainvälisille opiskelijoille, vaan heidän vuorovaikutustaan paikallisten opiskelijoiden kanssa pitäisi edistää ensimmäisestä päivästä lähtien kaikessa toiminnassa. Painotamme tätä edunvalvontatyössä yliopistolla.
18. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan (esim. urasuunnittelu, työelämäyhteydet, kotimaisten kielten opetus)?
AYY:
Juuri näihin asioihin panostamalla Suomi voisi kansainvälistyä ja saada siitä myös taloudellista hyötyä kaikkein tehokkaimmin. Vaikka tukea näihin kaikkiin on jonkin verran tarjolla, tässä olisi vielä paljon parannettavaa.
Myönteistä kehitystä on, että kansainväliset opiskelijat voivat tästä syksystä alkaen hakea Aallolta heille räätälöityä harjoitteluapurahaa. Lisäksi urapalvelut tarjoavat paljon esim. CV-neuvontaa niille, jotka osaavat tulla hakemaan sitä, mutta muita palveluja on vähemmän. Kansainvälisillä opiskelijoilla on suomalaisia vähemmän verkostoja ja hiljaista tietoa suomalaisista työmarkkinoista, ja he tarvitsisivat siksi enemmän henkilökohtaista palvelua ja apua työn haussa. Ainejärjestöt tarjoavat opiskelijoille paljon oman alan verkostoitumismahdollisuuksia ja yritysvierailuja, mutta tällä hetkellä valtaosin suomeksi, ja kansainväliset opiskelijat jäävät näin muita heikompaan asemaan.
Suomen kielen kurssitarjonta on Otaniemessä kohtalaisen kattava, mutta kurssien sovittaminen muihin opiskeluaikatauluihin on haastavaa. Kauppakorkeakoulussa kotimaisen kielen kursseja on ylipäätään mahdollista valita vain 3-9 opintopistettä, mikä on aivan liian vähän kohtuullisen kielitaidon saavuttamiseen. Ruotsin kielessä taas joillakin tasoilla on tarjolla ainoastaan kursseja, joiden opetuskieli on suomi. Kotimaisten kielten opiskelun ollessa täysin vapaaehtoista osa kansainvälisistä opiskelijoista havahtuu sen tarpeellisuuteen vasta kun on myöhäistä saavuttaa hyvä kielitaito, eikä kieliopinnoille ole varattu riittävästi tilaa opinto-ohjelmissa.
Aalto on ollut mukana Helsinki Education and Research Area –yhteistyöelimessä, joka on edistänyt kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota, työllistymistä ja asuntotilanteen parantamista pääkaupunkiseudulla. Aalto on vetäytymässä yhteistyöstä vuoden 2013 lopussa.
19. Arvioi vapaamuotoisesti lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutuksia korkeakoulusi toimintaan.
AYY:
Lukukausimaksujen vaikutus koko Aallon toimintaan on vähäinen, koska maksut on otettu käyttöön vain pienessä osassa ohjelmia. Myös stipendien suuri määrä varmistaa, että tosiasiassa maksuja laskutetaan hyvin harvoilta opiskelijoilta. Siten maksut eivät ole tuoneet merkittävää muutosta kansainvälisten opiskelijoiden määrään Aallossa.
Kuitenkin niissä ohjelmissa, joissa maksuja peritään, huolestuttavan suuri osuus opiskelijoista on jättänyt paikkansa ottamatta vastaan. Katoprosentti eri stipendikategorioissa on sitä suurempi, mitä suurempi osuus maksusta opiskelijan pitäisi maksaa itse. Tämä viittaa siihen, että maksuilla on karkottava vaikutus osaan opiskelijoista, ja siksi maksullisuus uhkaa vaikeuttaa kansainvälistymistavoitteiden saavuttamista.
Koska maksut koskevat vain pientä joukkoa, myös niistä saatavat tulot ovat hyvin pieniä, ja jäävät siksi pienemmiksi kuin niiden hallinnoinnin ja stipendien aiheuttamat kustannukset.
Maksuista käytävä keskustelu ja niihin liittyvä suunnittelu ja arviointi vievät niiden konkreettisiin vaikutuksiin nähden hyvin paljon monien ihmisten työaikaa sekä yliopiston että ylioppilaskunnan hallinnossa.
Se evidenssi, mitä tähän mennessä on saatu, ei viittaa siihen, että maksullisuus olisi tuonut parannuksia opintojen laatuun. Jonkin verran uusia resursseja on kanavoitu maksullisiin ohjelmiin, mutta ilman maksukokeilua ne olisi voitu käyttää opetuksen laadun parantamiseen kaikissa ohjelmissa. Myönteistä on, että maksuohjelmissa opiskelevat opiskelijat saavat sairausvakuutuksen ja ylimääräisen kielikurssin. Kuitenkin vielä paljon parempi olisi, että kaikki opiskelijat saisivat samantasoiset parannukset oloihinsa, eikä maksullisissa ohjelmissa opiskelevista tulisi etuoikeutettua ryhmää verrattuna muihin opiskelijoihin.
Maksullisten ohjelmien laadun kohottamiseen korvamerkityt lisärahat on käytetty osittain eri tavalla, kuin mikä on ollut tarkoituksena, esimerkiksi markkinointiin. Vaarana onkin, että maksullisuuden karkottava vaikutus osaan opiskelijoista yhdistettynä kansainvälistymistavoitteisiin luo paineita kohdistaa markkinointiin sellaisia varoja, jotka muuten voitaisiin käyttää mahdollisimman järkevällä tavalla kaikkien opiskelijoiden opintojen laadun kohottamiseen.
Opiskelijoiden kuuluminen eritasoisiin stipendikategorioihin luo opiskelijoiden keskuuteen uuden jakolinjan, joka eriarvoistaa heitä ja toisaalta korostaa kansainvälisten opiskelijoiden erilaisuutta suhteessa muihin opiskelijoihin. Se ei siksi ainakaan helpota eri ryhmien välistä kanssakäymistä tai paranna suomalaisten kotikansainvälistymisen edellytyksiä.
Lukukausimaksu myös kasvattaa opiskelijan paineet suoriutua opinnoista annetussa aikataulussa kohtuuttoman suuriksi, etenkin silloin, kun pakollinen kurssi on tarjolla vain kerran koko vuoden aikana. Jos opiskelija epäonnistuu, hän voi joutua maksamaan seuraavan vuoden lukuvuosimaksun, mikä romuttaa helposti opiskelijan talouden. Aallon kansainvälisten opiskelijoiden mediaanikulutus Suomessa on 600 euroa kuukaudessa, joten ylimääräinen lukuvuosimaksu yli kaksinkertaistaa opiskelijan vuosittaiset elinkustannukset.
Maksukokeilu on lisäksi tuonut yliopiston toiminnan suunnitteluun ajattelutapoja, jotka eivät Suomessa aiemmin olleet yleisiä akateemisessa maailmassa. Liike-elämän näkökulmat ovat yleistyneet akateemisen koulutuksen suunnittelussa varsinkin kansainvälisellä puolella. Ajattelutapa, jossa maksuja käytetään työkaluna yliopiston brändin muokkaamisessa, on yleistynyt. Opiskelijoita halutaan ajatella asiakkaina pikemminkin kuin yliopistoyhteisön tasavertaisina jäseninä. AYY on huolestunut tästä kehityksestä, sillä haluamme opiskelijoiden olevan akateemisen yhteisön tasavertaisia jäseniä, emme maksavia asiakkaita, joiden toiveita ja tarpeita arvioidaan lähinnä taloudellisten hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta.
AYY:n hallituksen hyväksymä
Espoossa 28.11.2012