Tiedote
AYY
20.11.2017
Julkaistavissa heti
Yleisen asumistuen piiriin siirtyminen on tarkoittanut yhdessä asuvien opiskelijoiden tilanteen vaikeutumista, sillä yhdessä yhteisellä vuokrasopimuksella asuvat opiskelijat tulkitaan Kelalla yhdeksi ruokakunnaksi. Tämä tarkoittaa, että yhdessä asuvat hakevat yhdessä asumistukea ja asumistuki määräytyy sen perusteella, kuinka paljon heillä on yhteensä tuloja. Ratkaisuna ongelmaan on pidetty joko erillisten vuokrasopimusten tekemistä tai päävuokralainen–alivuokralainen -järjestelyyn siirtymistä.
Yksityisillä vuokramarkkinoilla vuokranantajat harvoin suostuvat tekemään asukkaille erillisiä sopimuksia, sillä vuokranantajan näkökulmasta on yksinkertaisempaa ja turvallisempaa, että koko porukka vastaa yhdessä vuokran maksamisesta. AYY:n kohdalla erillisten sopimusten tekeminen on haasteellista, koska se vaatisi käytännössä kaksioiden ja isompien asuntojen makuuhuoneiden ovien lukottamista, jolloin asuminen vastaisi soluasumista. Ongelmaksi tässä menettelytavassa muodostuu kaksioiden (ja isompien asuntojen) muuttuminen ennen pitkää soluasunnoiksi. Kun kaveriasunnosta muuttaisi yksi asukas pois, AYY asuttaisi asuntoon solujonosta ensimmäisen sopivan hakijan, mikäli kaverinvaihdon ehdot eivät täyty. Näin ollen kimppakämppinä käytettävät asunnot olisivat vähitellen muuttuneet soluasunnoiksi. Asumismuotona soluasuminen taas ei ole monelle mieluinen vaan se on lähinnä viimeinen vaihtoehto ja väliaikainen asumisen ratkaisu. ”Soluttuminen” olisi myös haasteellista AYY:lle vuokranantajana, sillä niissä asukkaiden vaihtuvuus on suurta, jokainen muutto kuluttaa asuntoa ja soluasunnoissa yhteisten tilojen kunnon laiminlyönti on hyvin yleinen ongelma, joka työllistää asuntotoimistoa ja kiinteistöpuolta. AYY muokkaa peruskorjausten myötä asuntokantaansa niin, että soluasuntojen tilalle rakennetaan esimerkiksi soluyksiöitä, jotta asunnot vastaavat paremmin opiskelijoiden asunnontarpeita.
AYY:llä asunnon hakeminen perustuu läpinäkyvään jonotusjärjestelmään, jota asumisen ohjesääntö ohjaa. Jonotusjärjestelmä on luotu niin, ettei siinä ole perusteettomia ohitusväyliä, esimerkiksi kaveriasuntoon ei voi ehdottaa kaverinvaihtotilanteessa henkilöä, joka ei ole jo AYY:llä päävuokralaisena. Näin ollen kaksioiden tai isompien asuntojen muuttumista soluasunnoiksi ei voi nykyisen ohjesäännön puitteissa estää sillä, että kaverinvaihdoissa sallittaisiin kenen tahansa kaverin muutto asuntoon. AYY:n asunnon hakijat ovat tasavertaisia eikä asuntojonossa voi ohittaa muita sen perusteella, että hakijan tutun kaverikämpässä vapautuisi huone.
Ohjesäännön mukaan AYY:n kaksioita ja isompia asuntoja ei voi hakea yksin. Tämä tarkoittaa, ettei AYY voi mahdollistaa nykyisen ohjesäännön puitteissa päävuokralainen–alivuokralainen -järjestelyä, jossa kaksio tai isompi asunto vuokrattaisiin yhdelle päävuokralaiselle, joka sitten voisi ottaa kenet tahansa alivuokralaisekseen. Lisäksi AYY:n asunnoissa asuminen on mielletty jäseneduksi eli AYY on pyrkinyt tarjoamaan asuntoja mahdollisimman monelle AYY:n jäsenelle. Päävuokralainen–alivuokralainen-järjestelyssä AYY ei voi vuokranantajana kontrolloida sitä, kenelle asuntoja alivuokrataan eli AYY:n jäsenten osuus asukkaista todennäköisesti vähenisi. Päävuokralainen-alivuokralainen-järjestely ei myöskään takaa automaattisesti sitä, että vuokralaiset muodostaisivat KELA:n silmissä omat ruokakuntansa ja saisivat siten omat asumistukensa.
AYY tasapäistää kaveri- ja perhesopimuksia niin, että jatkossa kaveriasunnossa voivat asua kaikki AYY:n jäseniä olevat asukkaat niin kauan kuin vähintään yhdellä asukkaalla on asumisoikeutta jäljellä. Lisäksi AYY kehittää parhaillaan mahdollisuutta hakea soluasuntoja yhteisöllisesti, jolloin kaverukset voisivat asua samassa asunnossa erillisillä vuokrasopimuksilla. Myös asumisen ohjesääntöä tullaan ensi vuonna tarkastelemaan uudelleen laaja-alaisesti, joten muutokset aiheeseen liittyen ovat mahdollisia.
Lisätietoja aiheesta antaa ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Onni Lampi (sähköposti: onni.lampi@ayy.fi, puh: 050 520 9444).