Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan keskustoimistolla on touko–kesäkuussa aloittanut kolme korkeakouluharjoittelijaa.
Riikka Koskela kehittää asumisviestintää, Sanni Laiho työskentelee opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden parissa ja Märt Vesinurm keskittyy AYY:n organisaatiokehitykseen.
Korkeakoulumaailma on jo ennestään tuttu kaikille kolmelle.
Laiho on toiminut vuonna 2014 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja Koskela tehnyt työharjoitteluja Tampereen yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Vesinurm puolestaan toimii AYY:ssa useissa luottamustehtävissä, muun muassa edaattorina.
AYY haki keväällä 2018 harjoittelijoita kahdeksalla eri tehtävänkuvauksella. Hakijat saivat lisäksi halutessaan ehdottaa omia harjoittelukokonaisuuksiaan.
”Pidin siitä, että tarjolla oli erilaisia kuvauksia ja että hakemuksessa saattoi tuoda esille sen, mitä itse osaa ja mitä voisi tehdä”, Vaasan yliopistossa organisaatioviestintää opiskeleva Koskela sanoo.
”Hain kolmea muuta tehtävää, mutta lopulta minulle tarjottiin paikkaa organisaatiokehityksen parissa. Tuotantotalous on kiinnostava osa opintojani, joten aiheeseen tutustuminen käytännössä sopii hyvin”, informaatioverkostoja Aallon Perustieteiden korkeakoulussa opiskeleva Vesinurm hymyilee.
”Opiskelijoiden hyvinvointi on aina ollut lähellä sydäntäni. Olin jo ajatellut opiskelijaliikkeen jääneen osaltani taakse, mutta koska hyvinvoinnin teema inspiroi, päätin kuitenkin hakea AYY:lle harjoitteluun”, syksyllä Helsingin yliopiston suomen kielen maisteriohjelmasta valmistuva Laiho kertoo.
Kesän aikana harjoittelijat tekevät työtä erilaisten projektien parissa.
Laiho luo AYY:n piirissä toimiville yhdistyksille yhdenvertaisuusohjeistuksen, kartoittaa Aallon korkeakouluissa AllWell?-hyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtyjä toimenpiteitä ja suunnittelee kampanjaa opiskelijayhteisössä tapahtuvaan häirintään puuttumisesta.
Koskelan työnä on kartoittaa AYY:n asumisviestintää ja suunnitella, miten opiskelija-asuntoihin liittyvistä asioista voisi jatkossa viestiä tehokkaammin.
Vesinurm puolestaan työstää AYY:lle toiminnanohjauksen työkaluksi organisaatiokäsikirjaa, johon dokumentoidaan esimerkiksi tiimien työtehtäviä ja muuta työyhteisön niin sanottua hiljaista tietoa. Käsikirja auttaa varmistamaan, että olennainen tieto ei häviä yhteisöstä työntekijöiden vaihtuessa.
Jokaisen harjoittelijan tavoitteena on jollakin tavalla tehostaa tai parantaa ylioppilaskunnan toimintaa. Heidän toiveissaan on samalla oppia taitoja, joita voi soveltaa jatkossakin.
”Haluaisin oppia jalkauttamaan työyhteisöön abstrakteja asioita, kuten brändi tai arvot”, Vesinurm pohtii. ”Olisi hienoa, että jokainen työntekijä tietäisi työtään tehdessään, miten se vie ylioppilaskuntaa lähemmäs tavoitteitaan.”
”Edellisissä työharjoitteluissani olen tajunnut, että oppiminen voi tulla yllättävistä paikoista. Niinpä haluan pitää silmäni auki. Voin oppia uutta viestinnästä tai toisaalta vaikka toimimaan ihmisten kanssa uudella tavalla. Olen avoin kaikelle uudelle”, Koskela sanoo.
”Toivon, että kun harjoittelu loppuu, tänne jää minusta jokin konkreettinen työnjälki – voin sanoa, että tämän minä tein, ja olen siitä ylpeä”, Laiho tiivistää.