Etuuksien takaisinperintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Perintä ei kuitenkaan saa aiheuttaa asiakkaalle tarvetta hakea toimeentulotukea. Tilanne harkitaan aina yksilöllisesti: asiakkaalta pyydetään selvitys hänen maksukyvystään, ja tietyissä tilanteissa Kela voi luopua takaisinperinnästä tai pienentää perittävää määrää.

Jos etuutta on maksettu asiakkaalle liikaa tai aiheettomasti, Kela joutuu perimään sen takaisin. Liikamaksu voi johtua esimerkiksi siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut olosuhteidensa muutoksesta ajoissa ja etuutta ehditään siksi maksaa liikaa.

Kelassa oli viime vuoden lopussa etuuksia perittävänä 121,2 milj. euroa. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2013 (117,6 milj. euroa). Suurin osa (86 %) Kelan saatavista on työttömyysturvaetuuksia, opintotukea ja asumisen tukia.

Asiakkaan perintäasia harkitaan yksilöllisesti

Asiakkaalle annetaan päätös, jossa näkyy liikaa maksetun etuuden määrä. Tässä yhteydessä asiakkaalta kysytään hänen kantaansa liikamaksun syntymiseen, ja hän voi samalla kertoa taloudellisesta tilanteestaan.

Kela voi tietyissä tilanteissa luopua takaisinperinnästä tai pienentää sen määrää. Kelassa harkitaan aina päätöstä annettaessa yksilöllisesti kunkin asiakkaan tilanne. Harkinnassa huomioidaan asiakkaan sosiaalinen asema (esim. huoltovelvollisuus) ja taloudellinen tilanne. Harkintaan vaikuttaa myös se, onko asiakas menettänyt liikaa maksetun etuuden vuoksi jonkin muun etuuden tai onko liikamaksusta kulunut pitkä aika. Harkintaan voi vaikuttaa myös Kelan tai muun viranomaisen menettely.

Kela tutkii liikamaksuun liittyviä asioita Kelassa olevien tietojen sekä asiakkaan antamien tietojen perusteella. Perittävää määrää voidaan harkinnan perusteella pienentää tai siitä voidaan luopua kokonaan. Kela ei voi kuitenkaan luopua takaisinperinnästä tai pienentää sen määrää, jos liikamaksun syynä on asiakkaan epärehellinen toiminta.

Jos liikaa maksettua etuutta on alle 150 euroa, sitä ei aina välttämättä peritä takaisin. Liikaa maksettua etuutta ei myöskään peritä takaisin, jos sen maksamisesta on kulunut yli 5 vuotta.

Takaisinperinnästä annetaan asiakkaalle päätös. Siinä kerrotaan, paljonko on päätetty periä takaisin sekä eräpäivä. Liikamaksu on lähtökohtaisesti maksettava Kelalle kerralla.

Maksujärjestelyistä voi sopia

Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta maksaa perittävää määrää kerralla, hänen kanssaan voidaan neuvotella maksujärjestelyistä. Kela voi sopia asiakkaan kanssa, että perittävä määrä vähennetään kuukausittain asiakkaalle maksussa olevasta Kelan etuudesta. Asiakkaan kanssa voidaan sopia myös velan maksamisesta osamaksulla, jos hän ei saa Kelasta etuuksia, joista perittävää voisi vähentää.

Maksujärjestelyistä sovitaan Kelan perintäkeskuksen kanssa. Perintäkeskus kartoittaa asiakkaan taloudellisen tilanteen ja tekee hänen kanssaan maksusuunnitelman kaikista asiakkaan veloista Kelalle. Suunnitelmassa otetaan huomioon, että asiakkaalle jää riittävä toimeentulo mutta että velkaa saadaan kuitenkin lyhennettyä mahdollisimman nopeasti.

Kelan perintä ei saa aiheuttaa asiakkaalle tarvetta hakea toimeentulotukea. Jos asiakkaan käytettävissä olevat tulot ovat pienemmät kuin toimeentulotuen perusosan määrä tai jos asiakas saa toimeentulotukea, Kela ei voi tehdä hänen kanssaan maksusuunnitelmaa. Tällaisessa tilanteessa asiakkaan käytettävissä olevat varat on tarkoitettu välttämättömiin elinkustannuksiin ja perintä jatkuu mahdollisten maksukehotusten jälkeen ulosottoon, jos asiakas ei maksa velkaa.

Etuuksien takaisinperinnässä velalle ei kerry korkoa toisin kuin elatusapuvelan perinnässä ja opintolainan takausvastuusaatavan perinnässä.

Jos asiakas ei maksa takaisin perittävää määrää kertamaksulla eikä ota yhteyttä ja sovi Kelan kanssa maksujärjestelyistä, hänelle lähtee kaksi maksukehotusta kahden viikon välein. Jos asiakas ei ole näidenkään jälkeen sopinut velan maksamisesta tai maksanut velkaa, se siirtyy ulosottoviranomaisen perittäväksi.

Lisätietoja verkossa http://www.kela.fi/takaisinperinta