Kannanotto
9.10.2013
Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL)
Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo)
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY)

Julkaistavissa heti

Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL), Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo) sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ovat huolissaan suomalaisista korkeakouluista, joiden toimintakulttuuri ja -ympäristö altistavat opiskelijoita pitkäkestoiseen ja yhtäjaksoiseen istumiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisun “Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010” mukaan 25-64 -vuotiaat suomalaiset istuvat keskimäärin yli 7 tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan todettu terveydelle haitalliseksi. Eniten istuvat nuoret miehet. Passiivinen istuminen heikentää kehon aineenvaihduntaa, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille sekä kasvattaa riskiä moniin elintapasairauksiin. Istumisella on myös terveyshaittoja, joihin voi vaikuttaa ainoastaan päivittäistä istumisaikaa vähentämällä.

OLL, Valo ja AYY muistuttavat, että päivittäistä istumista on mahdollista vähentää jo pienilläkin toimilla: esimerkiksi luentoja ja kokouksia tauottamalla voi kannustaa opiskelijoita ja henkilökuntaa liikkumaan enemmän päivän aikana.

“Liiallisen istumisen välttäminen ja arkiaktiivisuuden sisällyttäminen luontevaksi osaksi elämää tuovat vireyttä opiskelupäivään ja rakentavat pohjan tuleville työvuosille. Sama koskee varsinaista liikunnan harrastamista.” huomauttavat Valon työyhteisöliikunnan asiantuntijat Matleena Livson ja Satu Ålgars. ”Korkeakoulun henkilökunta voi omalla esimerkillään olla luomassa parempaa opiskeluympäristöä ja lisätä samalla omaa työhyvinvointiaan.”

”Riittävien liikuntapalveluiden lisäksi korkeakoulujen tulisi järjestää opetus siten, että opiskelijoiden olisi mahdollista istua vähemmän.” linjaavat OLL:n varapuheenjohtaja Jyrki Eriksson sekä AYY:n hallituksen liikuntavastaava Laura Euro. ”Taukojumpat, säädettävät työpisteet sekä istumiseen vähentämiseen kannustavat opetusmenetelmät ja tilaratkaisut olisivat panostus suomalaiselle kansanterveydelle.”

Istumisen vähentämisestä saadut hyödyt ovat erityisen merkityksellisiä yksilöille. Parhaimmillaan vaikutukset ulottuvat kuitenkin myös julkiseen talouteen ja työllisyyteen, kun ihmiset pysyvät terveinä läpi työuran. OLL, Valo ja AYY toivovat, että korkeakoulut ottaisivat toiminnassaan huomioon jatkuvan istumisen haitallisuuden ja kiinnittäisivät erityistä huomiota erilaisiin tilaratkaisuihin, opetuksen tauottamiseen ja säädettäviin työpisteisiin.

Jyrki Eriksson, OLL:n varapuheenjohtaja
Matleena Livson ja Satu Ålgars, Valon työyhteisöliikunnan asiantuntijat
Piia Kuosmanen, AYY:n hallituksen puheenjohtaja

Lisätietoja:

• OLL:n varapuheenjohtaja Jyrki Eriksson , jyrki.eriksson@oll.fi, 044 7800 215
• Valon työyhteisöliikunnan asiantuntijat Matleena Livson, matleena.livson@valo.fi tai 040 7702 924 sekä Satu Ålgars, satu.algars@valo.fi tai 050 5831 696
• AYY:n hallituksen liikuntavastaava, Laura Euro, laura.euro@ayy.fi, 050 5209 429

Lähde:

Husu, P. Paronen, O. ja Vasankari T. 2011. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus ja kulttuuriministeriö 2011:15. Viitattu 2.10. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf?lang=fi

 

 

 

 

Lausunto esityksestä opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta, OKM/24/010/2013

Yleisesti

Kiitämme mahdollisuudesta lausua esityksestä opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta. Uudistus on pääpiirteiltään hyvä ja kannatamme ajatusta uudesta oppijanumerosta ja siihen nyt esitetystä lainsäädännöstä. Haluamme kuitenkin tehdä siinä esitettyihin muutoksiin muutamia huomioita.

Ehdotamme, että luovutettaessa tietoja opiskelijavalintarekisteristä tietojen kohteen tulisi olla tietoinen ja häneltä tulisi pyytää lupaa tietojen luovutukseen, jos kyseessä on käyttö, johon tietoja ei alun perin kerätty. Ehdotetun oppijanumeron käyttö tulisi rajata vain varsinaisten rekisteriä käsittelevien tahojen käyttöön, eikä sitä tulisi laajentaa korvaamaan nykyiset opiskelijanumerot.

Yksityiskohtaiset huomiot

Uusi opiskelijavalintarekisteri tulee sisältämään tietoa useilta eri koulutusasteilta ja sitä tullaan käyttämään myös sellaisiin käyttötarkoituksiin, joihin sitä ei ole alun perin kerätty. Tällöin henkilölle tulisi ilmoittaa ja häneltä tulisi pyytää lupaa, kun häntä koskevaa tietoa luovutetaan rekisteristä.

Oppijanumeron käyttö esityksessä kuvatulla tavalla opiskelijan tietojen hallintaan opiskelijavalintarekisterissä ja yliopiston vastaavaa tietoa sisältävässä rekisterissä on kannatettavaa. Kuitenkin sen käyttö tulisi rajata varsinaiseen opiskelijarekisterin hallintaan. Sitä käsittelisivät siis suoraan opiskelijarekisterin kanssa toimivat virkailijat opetushallituksessa, yliopistoissa ja niin edelleen. Tietojen luovutuksessa on lisäksi otettava huomioon niiden vanhenemiseen liittyvä viiden vuoden säilytysaika lain 6 §:n mukaisesti. Tietojen tulisi olla vain sellaisten käsittelijöiden käytössä, jotka tuntevat niihin liittyvät säännökset ja tuhoavat tiedot niiden vanhennuttua, jottei tietojen kohteeseen liittyvää aineistoa jää olemaan alkuperäisen rekisterin ulkopuolelle.

Lausuntopyynnön perusteluissa esitetty mahdollisuus käyttää oppijanumeroa korvaamaan yliopistojen omat opiskelijanumerot on ongelmallinen. Opiskelijaa koskevien henkilötietojen käsittely on virheille altista ja ongelmien vakavuutta lisäisi, jos kyseessä olisi kaikille yhteinen ja muuttamaton numero.

Opiskelijanumeroa käytetään lisäksi yliopistoilla moneen muuhunkin toimintaan kuin vain opintohallinnon välineenä. Se on tunnisteena monissa palveluissa, kuten it- ja kirjastopalveluissa ja ylioppilaskunnat käyttävät sitä myös rekisterissään. Opiskelijanumerokäytännön muuttaminen vaatisi kaikkien näiden järjestelmien uudistamisen samalla ilman suuria vastaavia hyötyjä. On parempi, jos yliopistot käyttävät jatkossakin omia opiskelijanumeroitaan eikä oppijanumeroa oteta käyttöön kaikille yhteisenä opiskelijanumerona.

Jori Jämsä, varapuheenjohtaja

Teemu Halme, pääsihteeri

Avoin kirje
20.8.2013

Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet
Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoksen jäsenet
Espoon kaupunginhallituksen jäsenet
Espoon kaupunginvaltuuston jäsenet

Espoon kaupunki etsii väistötilojen väistötilaa Tapiolan koululle homeongelmien takia. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tullee käsittelemään Tapiolan koulun tilannetta jälleen syksyllä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa 12.6.2013 päätettiin edelleen selvittää uusia vaihtoehtoisia tiloja väistötilojen väistötiloille. Yksi kokouksessa esiin noussut vaihtoehto olisi kokonaan uuden väistökoulun perustaminen toimistokäyttöön tarkoitetussa kiinteistössä. Aalto-yliopisto on tiivistämässä tilankäyttöään Otaniemessä ja yliopisto on valmis keskustelemaan siitä, voisiko Tapiolan koulun sijoittaa väliaikaisesti heidän tiloihinsa.

Aalto-yliopiston pääkampus tulee sijoittumaan Otaniemeen ja näin vaikuttamaan suuresti T3-alueen kehittymiseen. Vuoteen 2016 mennessä alueelle on tulossa noin 4000 uutta opiskelijaa, kun opetus siirtyy Arabian ja Töölön kampuksilta pääosin Otaniemeen. T3-alueen kehittäminen on ollut pinnalla monissa Espoon kaupungin toimielimissä. Esimerkiksi vastikään tuotettu dokumentti ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat muut linjaukset” linjaa yksiselitteisesti, että Otaniemen alueelle on rakennettava pikimmiten lisää opiskelija- ja tutkija-asuntoja.

Tontille, jolla poliisiopisto sijaitsee, on suunniteltu rakennettavan Aalto Village. Aalto Village on Espoon kaupungin, HOASin ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) yhdessä toteuttama opiskelija- ja tutkija-asuntojen rakennuskeskittymä, jolle Espoon kaupunki on myöntänyt tonttivarauksen vuonna 2010. Aalto Village olisi merkittävä helpotus opiskelijoita piinaavaan asuntopulaan: esimerkiksi tällä hetkellä AYY:n asuntoja jonottaa noin 1000 opiskelijaa ja HOASin jonossa on yli 5600 hakemusta. Tontin vapautuessa AYY on valmis aloittamaan Aalto Villagen toteuttamisen välittömästi.

Aalto-yliopisto ja AYY toivovat, että Tapiolan koululaisille löydettäisiin pysyvä ja terveellinen väistötila, kunnes koulun remontti saadaan valmiiksi.

Tuula Teeri
Rehtori, Aalto-yliopisto

Piia Kuosmanen
Puheenjohtaja, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Kannanotto
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Euroopan unionin tulevaisuus rauhan ja vakauden liittona on uhattuna. Talouskriisi on aiheuttanut mittavia vahinkoja sekä taloudellisesti että sosiaalisesti koko Euroopan unionin alueella. Pahimmin seurauksista kärsivät nuoret, joiden työttömyysaste Euroopassa nousi jo alkuvuodesta jälleen uuteen ennätykseen, 21,6 prosenttiin. Pahimmillaan tilanne on kärjistynyt yli 50 prosentin nuorisotyöttömyyteen muutamissa EU-jäsenvaltioissa. EU-alueella on nyt jo yli 3,3 miljoonaa työtöntä alle 25-vuotiasta.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan siitä, että talouskriisin jälkipyykki jää nykyisten eurooppalaisten lasten ja nuorten sekä tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan myös Suomessa korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt vuodessa 34,9 prosenttia ja eniten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, joiden työttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta 45,4 prosenttia. Helsingissä hätyytellään jo lähes 80 prosentin kasvua tutkinnon suorittaneiden työttömyysluvuissa.

“Nuorisotyöttömyyden kasvu ja vastuuttomalla tavalla tehdyt talouden tasapainottamistoimet ovat raakaa todellisuutta monessa jäsenmaassa. Mikäli nuorisotyöttömyyden hoitamiseen ei tartuta tomerasti, on riskinä, että merkittävä osa nuorista aikuisista putoaa kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Jos menetämme nuoret, menetämme Euroopan tulevaisuuden”, sanovat puheenjohtajat Mikko Valtonen (SAMOK) ja Marina Lampinen (SYL).

Myös eurooppalaisia korkeakouluopiskelijoita edustava European Students’ Union (ESU) otti keväisessä liittokokouksessaan kantaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi Euroopassa. Koulutukseen ja opiskelijan toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset eivät paranna nuorten tilannetta, vaan entisestään kiihdyttävät syrjäytymistä ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. ESU vaatii EU:lta toimia nuorten työttömyysasteen vähentämiseksi, työurien pidentämiseksi sekä jäsenmaiden eläkerahastojen suojaamiseksi, jottei niitä käytettäisi kestämättömällä tavalla talouskriisin ratkaisuvälineenä.

“Eurooppalainen opiskelijaliike tekee työtä sen eteen, että jokaisella nuorella on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus koulutukseen ja hyvään elämään. Tähän tavoitteeseen täytyy myös EU:n sitoutua”, puheenjohtajat Marina Lampinen (SYL) ja Mikko Valtonen (SAMOK) painottavat.

 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Mikko Valtonen (SAMOK), p. 050 389 1000, etunimi.sukunimi@samok.fi

puheenjohtaja Marina Lampinen (SYL), p. 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi

Linkki European Student’s Unionin kannanottoon:

http://esu-online.org/news/article/6066/BM-64-Intergenerational-equality/

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 135 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.

SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön liittyviin kysymyksiin.

www.syl.fi
www.facebook.com/SYL.FIN
www.twitter.com/SYL_FIN

Kannanotto
Julkaistu: 04.06.2013

Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina 31.5. julkisen talouden kestävyyttä ja rakenneuudistuksia käsittelevän raportin. Talouspolitiikan strategia 2013 -raportissa ministeriö tarjoaa helteistä huolimatta jäätävää kyytiä maamme nuorelle sukupolvelle.

”Tämä vaikuttaa taas yhdeltä paperilta, jolla pyritään pyörtämään juuri tehdyt päätökset ja sitoutuminen hallitusohjelmaan. Esimerkiksi opintotuen osalta päätöksiä tehtiin viimeksi vain pari kuukautta sitten. Lukukausimaksut ministeriön paperissa ovat niin ikään käsittämättömiä, kun kaikki puolueet ja poliitikot vannovat olevansa sitoutuneita maksuttomaan koulutukseen suomalaisen yhteiskunnan kulmakivenä”, puheenjohtajat Marina Lampinen (SYL) ja Mikko Valtonen (SAMOK) muistuttavat.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitävät surullisena sitä, että valtiovarainministeriö näkee jälleen kerran nuoret ja opiskelijat vain yhteiskunnan riippakivinä ja kuluerinä. Työssäkäyvät opiskelijat tekevät oman alansa töitä, mikä on usein edellytys valmistumisen jälkeiselle, koulutusta vastaavalle työllistymiselle. Suomessa koulutusta vastaavan työpaikan saamiseen kuluu runsas vuosi valmistumisesta, kun esimerkiksi raportin ihannoimassa Iso-Britanniassa aikaa tuhraantuu lähes seitsemän vuotta.

”Vahvuutemme on tasa-arvoon perustuva koulutusjärjestelmä, jossa korkeakoulutus on kaikkien saavutettavissa ja tuottaa osaamista ja hyvinvointia kaikkialle yhteiskuntaan. Koulutusjärjestelmä ei ole irrallinen osa yhteiskunnasta ja työelämän vaatimuksista.Suomi ei voi shoppailla yksittäisiä ideoita täysin erilaisista koulutusjärjestelmistä ja korkeakouluista, ja kuvitella, että ne sellaisinaan ja samoin lopputuloksin olisivat sovitettavissa suomalaiseen järjestelmään”, puheenjohtajat Mikko Valtonen ja Marina Lampinen toteavat.

Opiskelijajärjestöt odottavat uudelta opetusministeriltä Krista Kiurulta ja muulta hallitukselta nyt napakoita otteita koulutuksellisen tasa-arvon puolustamiseksi ja koulutustason säilyttämiseksi Suomessa.

”Korkeakoulutuksen tukeminen on kannattavin investointi, jonka valtio voi kestävyysvajeen hoitamiseksi ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi tehdä. Valtiovarainministeriökin voisi vaihteeksi keskittyä hallitusohjelman tavoitteisiin, kuten koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen”, puheenjohtajat summaavat.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja Marina Lampinen (SYL), p. 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi
• puheenjohtaja Mikko Valtonen (SAMOK), p. 050 389 1000, etunimi.sukunimi@samok.fi

Lausunto korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta ”Monipuoliset ja sujuvat opintopolut” (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2)

Tiivistelmä kannanotoista

Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kannattavat tietyin varauksin ja täsmennyksin  ehdotuksia 2 – 4.  Sen sijaan ehdotuksen 1 mukaisia korkeakouludiplomeja emme pidä tarpeellisina, vaan yhdymme raportissa esitettyyn Riitta Pyykön allekirjoittamaan lausumaan. Emme myöskään kannata ehdotuksessa 5 esitetyn erillisen AHOT-keskuksen perustamista, vaan pidämme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista yliopistolle kuuluvana tehtävänä ja velvollisuutena.

Tavoitetila

Työryhmä on määritellyt korkeakoulutuksen uudistamisen tavoitetilan tarkoituksenmukaisesti; koulutukseen pääsyn nopeutuminen ja opiskelun sujuvoituminen on Suomen tulevaisuuden ja menestyksen kannalta olennaisen tärkeää.

Korkeakoulutuksen tasa-arvoista saavutettavuutta on syytä edelleen kehittää, opintopolkuja ja siirtymävaiheita joustavoittaa, koulutustarjonnan keskitettyä sähköistä tiedottamista ja sähköistä hakujärjestelmää kehittää sekä parantaa opintojen työelämärelevanssia ja vahvistaa korkeakoulutuksen roolia rakennemuutokseen sopeutumisessa.

Toimenpide-ehdotukset

1     Monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla

Muistiossa suomalaista korkeakoulujärjestelmää kuvataan kattavaksi, mutta alueellisesti sirpaleiseksi. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteeksi ilmoitetaan vahvemmin omaan osaamiseensa profiloituvat korkeakoulut. Uusien lyhyttutkintojen tuominen suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään tekisi siitä sirpaloituneen myös sisällöllisesti. Yliopistotutkintoja lyhyemmät, tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa järjestetyt ammattitutkinnot ovat jo nyt ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteena. Näiden tutkintojen taustalla olevien vanhojen opistotasoisten tutkintojen poistaminen selkeytti koulutusjärjestelmäämme 1990-luvulla eikä tästä hyödystä ole syytä luopua nyt.

Kansainvälisessä vertailussa lyhyttutkinnot sopivat pohjoismaiseen koulutusjärjestelmään huonosti. Niitä suorittaa verrattain pieni osa korkeakoulutetuista Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Nykyistä lyhyemmän tutkinnon käyttöönottamista perustellaan työvoimapoliittisin syin. Muistiossa on huomioitu ainoastaan yritysten tarve saada itselleen työtekijöitä nopeasti muuttuvan työvoimatarpeen vaihteluissa. Myös opinnot suorittavaan ihmiseen on kiinnitettävä huomio. Jos hän lähtee suorittamaan uutta tutkintoa, sen tulee tarjota hänelle riittävä osaaminen toimia korkeaa ammattitaitoa vaativassa työssä sekä riittävät mahdollisuudet todella saada tällainen työpaikka. Ehdotus käyttää lyhyitä tutkintoja arkkitehtikoulutuksessa sopii tähän yhteyteen erityisen huonosti.

 

Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ovat samaa mieltä työryhmämuistion loppuun kirjatun lausuman kanssa:

”Lyhytkestoiset, tutkinnon kaltaiset, nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeammat kokonaisuudet eivät sovi nykyiseen Suomen kansainvälisesti vertailukelpoiseen tutkintorakenteeseen. Suomessa on toteutettu eurooppalaisen korkeakoulualueen mukainen tutkintorakenteen uudistus ja siirrytty kaksiportaiseen tutkintoon. Tutkintorakenneuudistusta tehtäessä todettiin, että edes yliopistojen kandidaattitutkinto ei pätevöitä suoraan työelämään vaan yliopistojen työelämään johtavana tutkintona on edelleen maisteritutkinto.

Vailla aiempaa korkeakoulutusta olevien osalta tulisi keskittyä nykyisten korkeakoulututkintojen osaamisperustaisuuden vahvistamiseen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mekanismeihin. Tärkeää on kannustaa opiskelijoita suorittamaan kokonaisia tutkintoja eikä tutkinnon kaltaisia kokonaisuuksia. Parhaillaan on käynnissä tai tulossa useita toimenpiteitä, jotka edistävät opintojen sujuvampaa suorittamista ja tutkintojen valmistumista. Kandidaattitutkintoja kehitetään parhaillaan monessa yliopistossa myös sisällöltään uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.

Korkeakoulutettujen mahdollisuudet osaamisen suuntaamiseen uuden alan opinnoilla on turvattava. Osaamisen täydentäminen tapahtuu puolestaan parhaiten kehittämällä sekä avoimen yliopiston että täydennyskoulutuksen osaamiskokonaisuuksia tarpeita vastaaviksi. Yliopistot ovat jo kehittäneet täydennyskoulutusta ja luoneet erityispätevyyksiä, mutta enemmän voidaan tehdä. Täydennyskoulutuksessa voitaisiin tarjota entistä enemmän ja selkeämpiä osaamiskokonaisuuksia sekä osaamisen päivittämiseksi ja täydentämiseksi tai kokonaan uuden alan oppimiseksi.”

2     Tutkintorakenteen joustavuutta lisätään

Aalto-yliopisto on uudistanut kandidaattiohjelmiensa rakenteen siten, että tästä vuodesta (2013) alkaen kandidaattiohjelmia on vain yksi jokaista korkeakoulua kohden (lisäksi Kauppakorkeakoulun englanninkielinen, vain BSc-tutkintoon johtava koulutusohjelma Mikkelissä). Hakukohteita on supistettu voimakkaasti, niitä on tekniikan alalla kaikkiaan 12, kauppatieteissä kaksi, taiteiden ala ei ole vielä tehnyt päätöstään.

Maisteriohjelmia on sen sijaan useampia jokaisessa korkeakoulussa. Täten opiskelijoiden maisterivaiheen erikoistumiseen oman korkeakoulun sisällä ovat avoimia, joskin suosituimmista voidaan joutua – kuten nykyisinkin – järjestämään valintaa, joka perustuu kandidaattivaiheen opintomenestykseen.

Opiskelijoita kannustetaan ja tuetaan lisäksi siirtymisissä korkeakoulurajojen yli maisterivaiheessa.

3     Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan

Avoimen yliopiston opintoja valintaväylänä käytettäessä avoimessa suoritettavat opinnot on rajattava tavoiteltavan tutkinnon kannalta keskeisiin perusopintoihin. Se, miten avoin yliopisto-opetus kussakin yliopistossa järjestetään, on yliopistojen autonomian piiriin kuuluva asia.

Avointa yliopisto-opetusta ja sen tavoitteita uudistettaessa on pidettävä huoli väylän ja pääsykokeen kautta tulevien opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

4     Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan

Aalto-yliopisto on olemassaolonsa alusta asti halunnut panostaa opiskelijapalveluissaan myös esteettömyysaspekteihin – tosin haluamme mieluummin käyttää termiä saavutettavuus, sillä sen kohentaminen parantaa kaikkien opiskelijoiden opiskeluedellytyksiä. Valinnoissa otamme huomioon kaikkien hakijoiden tasavertaisen osallistumismahdollisuuden. Aalto-yliopisto on aktiivinen toimija myös esteettömyystyötä tekevässä ESOK-verkostossa, jossa korkeakoulut jatkavat korkeakoulujen saavutettavuutta koskevan tiedon levittämistä, kehittävät korkeakoulutuksessa erilaisille oppijoille soveltuvia menettelytapoja ja pedagogiikkaa.

Positiivinen erityiskohtelu: Ehdotamme, että siirrytään käsitteisiin ensimmäisen ja toisen polven suomalaiset, sillä tämä ei ole leimaava tapa puhua suomalaisista. ”Kotouttamisen” epäonnistumista (jota positiivinen erityiskohtelu tässä tarkoittaa) ei tulisi siirtää korkeakoulujen hoidettavaksi, vaan siirtolaisuuteen liittyvät toimet on toteutettava välittömästi maahanmuuton jälkeen.

Olemme mielellämme mukana yhteistyössä kehittämään valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville.

5     Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan

Kaikista suoritetuista opinnoista ei ole syytä koota tutkintoa. Kokonaista tutkintoa lyhyempien opintokokonaisuuksien hyödyntämisessä tutkinnoksi olisi suotavampaa antaa yliopistojen käyttää olemassa olevia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) menetelmiään ja panostaa niiden kehittämiseen.

Erityistä AHOT-keskusta ei tarvita, vaan jo alkanutta kehitystyötä täytyy tukea muilla keinolla yliopistoissa ja korkeakouluissa.  Toimenpide-ehdotuksen kohdat 2 ja 3 ovat kannatettavia.

Tuula Teeri

Rehtori

Aalto-yliopisto

Piia Kuosmanen

Hallituksen puheenjohtaja

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta