Kannanotto 24.3.2011
Vapaa julkaistavaksi heti

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt ja Seta:

Jokainen on arvokas omana itsenään – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret tarvitsevat myönteistä tukea

Jokainen ihminen on arvokas sellaisena kuin hän on, ja jokaisella on oikeus määritellä itse oma identiteettinsä. Kenenkään ei tarvitse muuttaa seksuaalista suuntautumistaan, eikä se ole edes mahdollista.

Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ja sateenkaariperheiden lapset tarvitsevat ympäristöltään myönteistä tukea ja hyväksyntää, jotta kokevat saavansa elää yhteiskunnassa yhdenvertaisina.

Tuoreen tutkimuksen (http://www.intermin.fi/julkaisu/112011) mukaan monet nuoret kokevat syrjintää seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella esimerkiksi koulussa. On tärkeää, että kaikki nuorten kanssa toimivat ja nuorille suunnattuja materiaaleja tekevät aikuiset kantavat vastuunsa yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämisestä. Seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuus on kaikenikäisten arkea nyky-Suomessa, eikä siitä saa vaieta.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt ja Seta ilahtuivat evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen (Kirkon tiedotuskeskuksen tiedote 22.3.) viestistä seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille, että he ovat arvokkaita omana itsenään juuri sellaisina kuin ovat.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seta ry haluavat kannanotollaan osallistua keskusteluun Nuotta-lehden ja joidenkin kristillisten järjestöjen Älä alistu! -kampanjasta, joka kehottaa

homo- ja biseksuaalisia nuoria valitsemaan heteroelämän. Kampanjan vaatimus muuttumisesta on perusteeton ja ahdistava. On erityisen vastuutonta kohdistaa homoseksuaalisuutta väheksyvä kampanja juuri nuorille.

Allekirjoittajat ja lisätiedot:

• Valtteri Aine, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto ry p. 045 129 6812
• Alina Böling, ordförande, Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) rf tel. 044 277 8669
• Susanna Haapalainen, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto – SAKKI ry p. 050 337 4650
• Akseli Hakala, puheenjohtaja, Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry p.044 780 0211
• Paloma Hannonen, puheenjohtaja, Vihreät nuoret ja opiskelijat ViNO ry p. 050 593 1190 ja Inka Venetvaara, puheenjohtaja, Vihreät nuoret ja opiskelijat ViNO ry p. 0443399663
• Outi Hannula, puheenjohtaja, Seta ry p. 050 337 5616
• Katri Immonen, puheenjohtaja, Vasemmisto-opiskelijat ry p. 040 747 9436
• Dan Koivulaakso, puheenjohtaja, Vasemmistonuoret ry p. 044 506 6613
• Timo Kontio, puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset Nuoret ry p. 050 545 2083
• Katri Korolainen-Virkajärvi, puheenjohtaja, SYL – Suomen ylioppilaskuntien liitto ry p. 044 906 5007
• Antti Kurvinen, puheenjohtaja, Suomen Keskustanuoret ry p. 044 751 4257
• Riina Kutvonen, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry p. 040 573 1027
• Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry p. 040 717 7494
• Anna Mellin, puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry p. 040 539 0345
• Jussi Mäkinen, puheenjohtaja Varusmiesliitto ry p. 045 127 1932
• Sarita Niemi, puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry p. 045 112 9299
• Jenny Nyman, puheenjohtaja, Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry p. 040 538 4652
• Helmi Selamo, puheenjohtaja, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry p. 050 389 1000
• Markus Ylimaa, puheenjohtaja, Keskustan Opiskelijaliitto ry (KOL) p. 0503897260
• Fredrika Åkerö, ordförande, Svensk Ungdom rf (SU) tel. 040 732 9282

Aalto-yliopiston kesäksi 2011 suunniteltu kampusratkaisu on herättänyt runsaasti keskustelua yliopistossa, ylioppilaskunnassa ja muissa sidosryhmissä. Aallon opiskelijayhteisössä vallitsee parhaasta kampusratkaisusta useita erilaisia näkemyksiä, jotka voidaan jakaa karkeasti kahteen: yhteiseen yhteen kampukseen Espoon Otaniemessä tai metroradan varrelle hajautettuun kampukseen. Molemmissa vaihtoehdoissa voidaan nähdä sekä etuja että haasteita. Laajalti hyväksytty yhteinen käsitys kuitenkin on, että liikkuminen sekä fyysisesti yksiköiden välillä että eri opintoalojen sisällä ja välillä tulee olla vaivatonta.

Fyysistä sijaintia tärkeämpänä AYY pitää kampusratkaisun tarjoamia oppimis- ja tutkimusympäristöjä, kohtaamispaikkoja, palveluita, joukkoliikenneyhteyksiä ja asuntoja. Aalto-yliopiston kampuksen tulee olla jotakin ainutlaatuista, kutsuvaa ja erinomaista, ja sen tulee houkutella luokseen myös yliopistoyhteisömme ulkopuolisia. Aallon tulee myös ottaa edelläkävijän rooli kestävän kehityksen mukaisten kampusalueiden rakentamisessa.

Ennen kaikkea kampusratkaisussa tulee varmistaa, etteivät opiskelijoiden ja tutkijoiden edellytykset toteuttaa omaa tieteellistä tai taiteellista toimintaansa heikkene vaan pikemminkin paranevat huomattavasti. Yksikään nykyisistä kampuksista ei sellaisenaan tarjoa riittäviä edellytyksiä huippuluokan oppimiselle, opetukselle tai tutkimukselle saati uudenlaisille kohtaamisille.

Kampusratkaisun valmistelussa on tärkeää tiedostaa yliopistoyhteisön sisällä vallitsevat merkittävät näkemyserot ja kunnioittaa niitä. Kysymys on hyvin usein halusta säilyttää ja kehittää hyväksi havaittuja ratkaisuja, toimintatapoja ja omaleimaisuutta myös Aalto-yliopiston sisällä eikä vain vastustaa muutosta. Esitetyt erilaiset näkemykset osoittavat aaltolaisten halua osallistua yliopiston rakentamiseen, eikä niitä siksi tule sivuuttaa ilman rakentavaa keskustelua.

AYY ei ota kantaa yliopiston kampuksen sijaintiin, mutta haluaa sitäkin pontevammin rohkaista kaikkia opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti kevään aikana käytävään keskusteluun aiheesta ja tuomaan keskusteluun rohkeita, hyvin perusteltuja argumentteja ja avauksia sijaintiin, mutta ennen kaikkea sisältöön liittyen. Kaiken kaikkiaan AYY toivoo koko Aalto-yhteisöltä aktiivista ja moniäänistä osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen sekä Aalto-korkeakoulusäätiön hallitukselta rohkeaa ja tulevaisuuteen katsovaa päätöstä, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla Aalto-yliopiston strategisia tavoitteita.

Lisätietoja:

• Saara Hyrkkö, AYY:n hallituksen puheenjohtaja, p. 040 719 7604

Taustatietoa kampuskeskusteluun:

• Aalto-yliopiston kampusvisiodokumentti
• Aallon visioblogi

Ylioppilaskunnat ovat tyrmistyneitä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) tiloihin torstain 28.10. vastaisena yönä tehdyistä polttopulloiskuista ja tuomitsevat ankarasti kaiken väkivallan. Isku oli mitä luultavimmin tehty OYY:n kannanoton takia, joka käsitteli seksuaalivähemmistöjen hyväksymistä.

”On järkyttävää, että yhteiskunnasta löytyy vielä henkilöitä, jotka eivät voi hyväksyä ihmisiä ihmisinä. Ylioppilasliike haluaakin toimia edelläkävijänä tiellä kohti suvaitsevampaa yhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen perusoikeutena on turvallinen elinympäristö.”, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.

Ylioppilaskunnat ilmaisevat tukensa OYY:lle ja vaativat että viranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin syyllisten selvittämiseksi. Suomeen ei saa päästää syntymään viharikosten kulttuuria. Ylioppilaskunnat jatkavat työtään tavoitteena moniarvoisempi ja suvaitsevampi yhteiskunta.

Jussi Valtonen
hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Katri Korolainen-Virkajärvi
hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Johanna Pietiläinen
hallituksen puheenjohtaja
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Aleksi Rantala
hallituksen puheenjohtaja
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Riikka Pellinen
hallituksen puheenjohtaja
Sibelius-akatemian ylioppilaskunta

Mikko Toukkari
styrelseordförande
Svenska Handelshögskolans Studentkår

AYY:n kannanotto 2.8.2010

Opintotuen indeksiin sitomisesta ei saa luistaa

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus vuodelle 2011 näyttää korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta surkealta. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä opintotuen sitomisesta kansaneläkeindeksiin ei ole otettu huomioon budjettipohjassa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) muistuttaa, että ellei opintotukea sidota indeksiin, opiskelijoiden reaalitulot tulevat pienentymään entisestään elinkustannusten noustessa.

”Pitkällä tähtäimellä kustannustason nousu aiheuttaa merkittävän loven opiskelijan lompakkoon. Opiskelijat elävät nykyiselläänkin selvästi köyhyysrajan alapuolella.”, toteaa Aalto-ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Valtiovarainministeriön esitys ei vastaa tavoitteeseen nopeuttaa opintoaikoja, sillä tuen pienentyessä toimeentuloa on täydennettävä ansiotöillä ja opintoihin käytettävissä olevaa aikaa on entistä vähemmän. Opintojen hidastumisen lisäksi riittämätön toimeentulo vaikuttaa väistämättä opintojen laatuun päätoimisen opiskelun jäädessä haaveeksi.

AYY vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriön esitys opintotuen indeksiin sitomisesta päätyy lopulliseen valtion budjettiin.

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus vuodelle 2011 näyttää korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta surkealta. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä opintotuen sitomisesta kansaneläkeindeksiin ei ole otettu huomioon budjettipohjassa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) muistuttaa, että ellei opintotukea sidota indeksiin, opiskelijoiden reaalitulot tulevat pienentymään entisestään elinkustannusten noustessa.

”Pitkällä tähtäimellä kustannustason nousu aiheuttaa merkittävän loven opiskelijan lompakkoon. Opiskelijat elävät nykyiselläänkin selvästi köyhyysrajan alapuolella.”, toteaa Aalto-ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Valtiovarainministeriön esitys ei vastaa tavoitteeseen nopeuttaa opintoaikoja, sillä tuen pienentyessä toimeentuloa on täydennettävä ansiotöillä ja opintoihin käytettävissä olevaa aikaa on entistä vähemmän. Opintojen hidastumisen lisäksi riittämätön toimeentulo vaikuttaa väistämättä opintojen laatuun päätoimisen opiskelun jäädessä haaveeksi.

AYY vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriön esitys opintotuen indeksiin sitomisesta päätyy lopulliseen valtion budjettiin.

17.3.2010

Tänään julkaistussa Anita Lehikoisen johtaman opetusministeriön työryhmän muistiossa on paljon hyviä uudistusehdotuksia. Aalto-yliopiston, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Tampereen teknillisen sekä Turun yliopistojen ylioppilaskuntien mielestä esimerkiksi opinto-ohjauksen, kesäopintojen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen ovat erittäin kannatettavia ja toimivia toimenpiteitä opiskeluaikojen lyhentämiseksi.

Toisen asteen koulutuksen opinto-ohjaus on jo pitkään ollut suomalaisen koulutuksen kipupiste. Ylioppilaskunnat pitävät toisen asteen opinto-ohjauksen parempaa resursointia sekä henkilökohtaisen jatkokoulutussuunnitelman tekemistä toimivina tapoina tukea suomalaisia nuoria hyvälle työuralle. Erityisen kiitettävää on huomion kiinnittäminen opiskelijoiden tukemiseen ja hyvinvointiin vielä korkeakouluaikanakin – opintopsykologeja ja parempaa ohjausta on kaivattukin.

Ylioppilaskunnat pitävät ongelmallisena opiskelijavalintojen tekemistä pääosin ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella. Pienissä valintakiintiöissä ylioppilastutkintoon pohjautuva valinta ei erottele hakijoita riittävästi, eikä myöskään huomioi soveltuvuutta esimerkiksi taidealoilla. Uravalinta ei saa olla kiinni yhdestä lyhyestä elämänvaiheesta tai pahimmillaan ainereaalin valinnoista. Lisäksi ylioppilastutkinnon painottaminen asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä lukiossa he ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa. Vaikka todistuksen painoarvoa maltillisesti lisättäisiin, on pääsyn yliopistoon tulevaisuudessakin oltava mahdollista myös valintakokeen kautta.

Julkisen keskustelun jälkeen työryhmä on siirtänyt koulutuksen maksuttomuutta koskevat kehitysehdotukset pois varsinaisesta muistiosta erilliseen liitteeseen. Tämän vuoksi julkisuudessakin on lähes unohtunut, että erilaisia maksullisuuden malleja käsitellään edelleen realistisina vaihtoehtoina. Tämä suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävä keskustelu tulee käydä julkisesti ja poliittinen vastuu kantaen.

Lopuksi ylioppilaskunnat kiittävät työryhmää paremmasta tuesta ympärivuotiselle opiskelulle. Erityisesti taloudellisen taantuman aikoina kesäopetuksen tarve korostuu, eikä se tarpeetonta ole hyvinäkään kesätyövuosina. Ylioppilaskuntien mielestä raportti antaa hyvän pohjan koulutusjärjestelmän kehittämiselle

Eri puolilla Etelä-Suomea 18.3.2010

Katri Korolainen-Virkajärvi
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Johanna Pietiläinen
Hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Aleksi Rantala
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Jyri Vuorinen
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Elias Laitinen
Hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Janne Peltola
Hallituksen jäsen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta