Omaisuuskiista


Kategoriat

KHO ei purkanut omaisuuslahjoituksia – AYY jatkaa omaisuusriidan selvittämistä siviilioikeudessa

TIEDOTE
5.6.2012
Julkaisuvapaa heti

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jatkaa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan vuosina 2008 ja 2009 tekemien lahjoituspäätöksien aiheuttamien ongelmien ratkomista. AYY pyysi korkeinta hallinto-oikeutta arvioimaan, onko sen aiemmissa päätöksissä korjaamisen varaa uuden tiedon valossa. Korkein hallinto-oikeus ei katsonut, että näin olisi. Asian ratkominen siirtyy näin ollen yksityisoikeuteen.

“AYY on pettynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. On vaikea uskoa, että Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta julkisena yhteisönä voisi siirtää enemmistön omaisuudestaan yksityiselle säätiölle ja näin sementoida koko Aalto-yhteisön tulevaisuutta ja toimintaa.”, kommentoi AYY:n hallituksen puheenjohtaja Voitto Kangas.

Kolmen ylioppilaskunnan yhdistyessä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnaksi vuoden 2010 alussa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta siirsi enemmistön varallisuudestaan yksityiselle säätiölle. Päätös valmisteltiin salassa jopa ylioppilaskunnan omilta jäseniltä. Päätös salailuineen ja sen aiheuttama epäluulo ovat aiheuttaneet vakavia ristiriitoja koko Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan alkutaipaleelle. ”Tehdyt lahjoitukset ovat olennaisesti heikentäneet ylioppilaskunnan taloutta ja toimintaedellytyksiä.  Vain selvittämällä lahjoitusten laillisuus perinpohjaisesti voidaan varmistaa, että yliopisto ja sen ylioppilaskunta rakentuvat vakaalle, jokaista ylioppilaskunnan jäsentä tukevalle pohjalle”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Kangas.

Lisätietoja:

Voitto Kangas, voitto.kangas@ayy.fi, 045 631 7689
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

/ylioppilaskunta/omaisuuskysymys/

Hallituksen vastaus jäsenaloitteeseen: Omaisuuslahjoitukset olivat koko AYY:n jäsenistön edun vastaisia

Hallituksen vastaus jäsenaloitteeseen
10.4.2012

Omaisuuslahjoitukset olivat koko AYY:n jäsenistön edun vastaisia

AYY on sitoutunut rakentamaan Aallosta maailmanluokan yliopistoa ja edustaa kaikkia Aallon opiskelijoita yliopistossa ja kansallisella tasolla. Vaikka eri alojen opiskelijoilla on omat hienot perinteensä, ovat teekkarit, kylterit ja taikkilaiset yhtä lailla samalla viivalla astelevia aaltoylioppilaita. AYY:n on kyettävä kantamaan huolta jokaisen jäsenen hyvinvoinnista, palveluista ja yhteisöstä pitkälle tulevaisuuteen.

Ennen kolmen ylioppilaskunnan yhdistymistä AYY:ksi Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) siirsi suurimman osan varallisuudestaan, yli 40 miljoonaa euroa, KY-säätiölle, joka tukee vain osaa uuden ylioppilaskunnan jäsenistä. AYY jatkaa tämän omaisuuslahjoituksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemista.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee edelleen AYY:n vuoden 2010 lopulla lähettämää pyyntöä arvioida uudestaan KY:n varsinaista omaisuuslahjoitusta koskevaa päätöstään.

Lisäksi AYY kantaa haastehakemusta omaisuutta hallinnoivaa KY-säätiötä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeutta ei käydä yksittäisiä ylioppilaskuntien entisiä tai nykyisiä toimijoita vastaan.

KY:n tekemä lahjoitus heikensi merkittävästi yhdistyneen ylioppilaskunnan toimintaedellytyksiä. KY-ylioppilaskunnan lahjoitus KY-säätiölle ja -yhdistykselle sisälsi sen omaisuuden tuottavimmat osat: pääosan arvopapereista sekä ylioppilaskunnan omistamat sijoituskiinteistöt.

AYY:lle siirtyneiden vastuiden ja velvollisuuksien aiheuttamat kulut ovat suuremmat kuin siirretty kassavirta. Sopeutustoimista huolimatta ylioppilaskunnan ensimmäisten vuosien toimintaa ei voida kattaa sijoitustoiminnan tuotoilla nostamatta jäsenmaksua tai myymättä sijoituksia. Näin ollen ylioppilaskunnan talous ei ole kestävällä pohjalla. Tulevaisuudessa tämä asetelma tarkoittaa, että joko yksittäisen jäsenen jäsenmaksu kohoaa tai ylioppilaskunnan toiminnan edellytykset heikkenevät.

AYY:n edustajiston ryhmä Avainrengas kokosi yhteen jäsenaloitteen, jossa 71 ylioppilaskunnan kylterijäsentä toivoo monipuolisempaa keskustelua AYY:n sisällä ja objektiivisempaa, myös kyltereiden näkemykset ja perustelut huomioon ottavaa tietoa omaisuuskysymyksestä päättämisen tueksi. Näihin kysymyksiin hallitus tässä kirjeessä vastaa.

AYY:n säännöt 48 §, aloitteen tekeminen

Kolmellakymmenellä (30) ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle, taloustoimikunnalle ja hallitukselle. Edustajiston on vastattava aloitteeseen kahden (2) kuukauden, taloustoimikunnan yhden (1) kuukauden ja hallituksen yhden (1) kuukauden kuluessa sen jättämisestä ylioppilaskunnan pääsihteerille. Aloitteen tehneillä jäsenillä on oikeus ottaa osaa aloitetta koskevaan keskusteluun edustajistossa, taloustoimikunnassa ja hallituksessa.

1. Miten hallitus huolehtii siitä, että kauppatieteilijöiden ääni kuuluu omaisuusasian käsittelyssä edustajistossa, kun tiukat esteellisyystulkinnat rajaavat kylteritoimijat ulos keskusteluista?

AYY:n edustajisto on ylioppilaskunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävä, yleisillä vaaleilla valittava 45-paikkainen toimielin. Syksyllä 2011 käydyissä edustajistovaaleissa kauppatietelijöiden vaalirengas Avainrengas sai edustajistossa 12 paikkaa.

Kokouksessaan 4/2012 edustajisto päätti esteellisyyksistään omaisuuskysymystä käsiteltäessä edustajiston puheenjohtajan esityksen pohjalta (Liite 2: Muistio esteellisyydestä AYY:n edustajistossa). Esteellisyystulkinnoilla rajataan pois päätöksenteosta henkilöt, jotka tänä vuonna toimivat luottamushenkilönä KY-säätiön hallintoelimissä, eli toimivat käräjäoikeuden vastaavalla puolella, sekä sellaiset toimijat, jotka vuosina 2007-2009 toimiessaan KY-ylioppilaskunnan hallintoelimissä edistivät lahjoitusten toteutumista, ja toimillaan heikensivät lain- ja hyvän tavan vastaisesti yhdistyneen ylioppilaskunnan alkua.

Esteellisyystulkinnan tarkoitus ei ole rajata systemaattisesti ulos jokaista kauppatieteilijää, eikä se näin efektiivisesti toimikaan. Edustajistossa toimii myös omaisuuskysymyksessä esteettömiä kauppatieteellisen alan opiskelijoita. Esteellisyystulkinnat eivät estä yhtäkään edustajaa osallistumasta Aallon tai ylioppilaskunnan rakentamiseen.

Omaisuuskysymys on pohjimmiltaan yhteisön sisäinen riita, joka herättää tunteita ja intohimoja. Matka käräjäoikeudessa on pitkä ja hallitus toivoo malttia edustajistolta omaisuuskysymystä käsiteltäessä.

Toimenpiteet: hallitus järjestää 3.5.2012 avoimen keskusteluillan edustajiston jäsenille ja kiinnostuneille, jossa omaisuuskysymyksen taustoista on mahdollista kuulla ja keskustella ylioppilaskunnan hallituksen kanssa. Tervetuloa!

2. Miten hallitus huolehtii siitä, että myös KY-ylioppilaskunnan aikainen näkemys omaisuuslahjoitusten perusteluista ja oikeutuksesta tulee AYY:n nykytoimijoiden tietouteen ja ymmärrykseen?

Ylioppilaskunnan sääntöjen kohdan 29 § mukaan hallitus; ”kantaa ja vastaa ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.”

AYY:n hallitus ei näe velvoitteenaan ajaa selkeästi lainsäätäjän ja uuden ylioppilaskunnan tahtoa vastaan tehtyjen päätösten puoltamista, vaan huolehtia siitä, että kaikilla Aallon opiskelijoilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset.

AYY on KY-ylioppilaskunnan laillinen seuraaja, ja käyttää sen puheoikeutta. AYY toteaa, että 2009 täytäntöön pannut lahjoitukset olivat ylioppilaskunnan jäsenten edun vastaisia. Lahjoitukset toteutettiin väärin perustein ja kyseenalaisen menettelyn kautta.

3. Miten hallitus huolehtii objektiivisen ja tarkasti faktoihin perustuvan informaation tarjoamisesta ylioppilaskunnan jäsenille ja päättäjille omaisuusasiaan liittyen?

AYY:n hallituksella on vuodesta 2010 lähtien ollut päätöksiä tehdessään käytössään lähes koko kolmen yhdistyneen ylioppilaskunnan hallintomateriaali. Oikeustoimien yhteydessä ylioppilaskunta on taannut päätöksentekijöilleen mahdollisimman kattavat tiedot ja taustat päätösten pohjaksi. Myös uutta edustajistoa on koulutettu omaisuuskysymyksestä.

Hallitus on tutustunut KY-säätiön toimintaan ja todennut ymmärtävänsä lahjoituksen taustat, perusteet sekä sen, miksi KY-ylioppilaskunta lahjoitukseen on aikanaan päätynyt. AYY pyrkii omaisuuskysymyksessä mahdollisimman avoimeen ja oikeisiin tietoihin perustuvaan viestintään ja päätöksentekoon.

Omaisuuskysymyksessä on pohjimmiltaan kysymys oikeusriidasta, jonka valossa vain lainvoimainen ja kyseenalaistamaton oikeuden päätös voi ratkaista kysymykseen liittyvät epäselvyydet. Tällaista päätöstä ei omaisuuskysymykseen ole vielä saatu.

Toimenpiteet: Hallitus päivittää omaisuuskysymystä käsittelevien verkkosivujen sisältöä ja luo laajemman tiedostopankin omaisuuskysymykseen liittyvälle taustamateriaalille jäsenistön saataville.

4. Millä tavalla hallitus edistää sitä, että kylterit kokevat ylioppilaskunnan omakseen?

AYY:n hallitus kantaa huolta jokaisen jäsenen hyvinvoinnista, palveluista ja yhteisöstä, ja pyrkii päätöksillään tukemaan Aallon matkaa kohti maailmanluokkaa. Lähtökohtaisesti kaikki hallituksen päätökset edistävät kauppatieteilijöiden asemaa AYY:n jäseninä.

Toimenpiteet: AYY pitää yllä läheisiä suhteita piirissään toimivaan kauppatieteilijöiden opiskelijajärjestöön Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:hyn, jakaa toiminta-avustuksia useille kauppatieteilijätaustaisille yhdistyksille, sekä ottaa toiminnassaan huomioon kauppatieteilijöiden näkemykset.

Ylioppilaskunta järjestää vuodessa satoja jäsenilleen avoimia tapahtumia ja tarjoaa yli 150 vapaaehtoistoimea sekä luottamuspestiä jäsenilleen. Näistä merkittävimmissä, mm. edustajiston puheenjohtajana (2010), hallituksen puheenjohtajana (2012) ja taloustoimikunnassa (2010–) on toiminut kauppatieteilijöitä.

AYY:n ja Aallon ovet ja toiminta ovat auki, ja yhteisten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan opiskelutaustastaan riippumatta laajasti aaltolaisia. Erinomaiseen tulokseen päästään vain, kun kauppatieteilijät osallistuvat laajasti ylioppilaskunnan rakentamiseen.

5. Mikä on hallituksen näkemys edustajiston puheenjohtajan päätöksestä tulkita AYY:n säännöissä määrittelemätöntä pykälää edustajiston jäsenten esteellisyyttä koskevassa linjauksessaan? Toimiko edustajiston puheenjohtaja hallituksen näkemyksen mukaan AYY:n sääntöjen mukaisesti toimiessaan edellä mainitulla tavalla?

Ylioppilaskunnan sääntöjen kohdan 21 § mukaan edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on:

”… 2. valvoa, että ylioppilaskunnan edustajiston, taloustoimikunnan ja hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia, ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä;

3. tarvittaessa ratkaista, miten ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä tulkitaan..”

Kokouksessaan 4/2012 edustajisto päätti esteellisyyksistään omaisuuskysymystä käsiteltäessä edustajiston puheenjohtajan esityksen pohjalta (Liite 2). Hallitus ei näe tehtäväkseen tulkita, eikä varsinkaan kyseenalaistaa edustajiston päätöstä tai edustajiston puheenjohtajan tulkintaa.

Ylioppilaskunnan toiminnan toteutumista Suomen lain ja ylioppilaskunnan sääntöjen mukaisesti valvoo edustajiston puheenjohtaja, ei hallitus.

Ystävällisin terveisin,
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Voitto Kangas, Hallituksen puheenjohtaja
Teemu Halme, Pääsihteeri

Liite 1: Avainrenkaan Jäsenaloite
Liite 2: Muistio esteellisyydestä AYY:n edustajistossa

Jakelu Hallitus, vapaaehtoiset, henkilöstö, jäsenistö

 

 

 

 

Patentti- ja rekisterihallitus totesi KY-säätiön lainmukaisesti perustetuksi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) pyysi 22.1.2011 Patentti- ja rekisterihallitusta (PRH) tutkimaan, onko Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö (KY-säätiö) perustettu lain ja hyvän tavan mukaisesti. 21.10. antamassaan päätöksessä PRH katsoi, että itse perustaminen tapahtui lain mukaisesti eikä ottanut kantaa AYY:tä huolestuttaneisiin seikkoihin perustamisprosessissa. KY-säätiön perusti 2008 Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan puolesta Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan seniorikilta ry.

Ennen kolmen ylioppilaskunnan yhdistymistä AYY:ksi Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta siirsi suuren osan varallisuudestaan, yli 40 miljoonaa euroa,  KY-säätiölle. AYY jatkaa tämän omaisuuslahjoituksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemista. Korkein hallinto-oikeus käsittelee edelleen AYY:n vuoden 2010 lopulla lähettämään pyyntöä arvioida uudestaan KY:n varsinaista omaisuuslahjoitusta koskevaa päätöstään.

”Säätiön perustaminen oli laillista, mutta aiheutti epäluottamusta Aalto-yhteisön keskuudessa. Toimiva yhteisö voi muodostua vasta kun tämä epäluottamus saadaan korjattua. Tähän tavoitteeseen ylioppilaskunta tähtää”,  toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Saara Hyrkkö.

Lisätietoja

Saara Hyrkkö, AYY:n hallituksen puheenjohtaja, saara.hyrkko@ayy.fi, 040 719 7604

AYY hakee omaisuuslahjoituspäätöksen uudelleenarviointia

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jätti 31.12.2010 hakemuksen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY-ylioppilaskunta) omaisuuslahjoituksia koskevan päätöksen purkamiseksi.

AYY hakee päätöksen purkamista, sillä selvitystyön perusteella KHO:n 31.12.2009 tekemä päätös on perustunut puutteellisille ja virheellisille tiedoille. Tämä näkemys perustuu puolueettoman tilintarkastusyhteisö Grant Thorntonin tekemään erityistarkastukseen KY-ylioppilaskunnan toimista vuosilta 2007–2009 ja Suomen johtavien asiantuntijoiden lausuntoihin. AYY on kertonut purkuhakemuksen taustalla olevista syistä tiedotteessaan 17.12.2010.

AYY:n hallituksen puheenjohtajana aloittanut Saara Hyrkkö toivoo, että asia saadaan vihdoin selvitettyä ilman tilanteen kärjistämistä. ”Omaisuuslahjoituksia koskeva kiista on hiertänyt ylioppilaskunnan alkutaivalta raskaasti. Toivon, että kiistan osapuolten välisiä sekä AYY:n sisäisiä ymmärrystä etsiviä keskusteluja jatketaan, ja että näiden keskustelujen sekä viranomaisten ratkaisun pohjalta asia saadaan selkeään päätökseen mahdollisimman pian.”, Hyrkkö tiivistää.

AYY hakee KHO:n ja PRH:n päätösten uudelleenarviointia

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta hakee korkeimman hallinto-oikeuden ja patentti- ja rekisterihallituksen päätösten uudelleenarviointia

Tiedote 17.12.2010

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) toimijat neuvottelivat syksyn aikana yhdessä Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön ja yhdistyksen kanssa sovintoratkaisun löytämisestä osapuolten välejä hiertäneeseen omaisuuskiistaan. Omaisuuskiista syntyi Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY) lahjoittaessa yli 40 miljoonaa euroa (90 % sijoitusomaisuudestaan) yksityiselle säätiölle ja yhdistykselle.

Sovintoneuvottelujen lopputuloksena muodostunut esitys hylättiin AYY:n edustajiston kokouksessa 25.11. selkein äänin (24–12). Tämän jälkeen uusien neuvottelujen aloittamista tunnusteltiin, mutta säätiön 14.12. lähettämän vastauksen pohjalta AYY:n hallitus katsoi, ettei uusilla neuvotteluilla päästäisi asiassa sopuun.

Sovintoneuvottelujen aikana AYY pidättäytyi ryhtymästä minkäänlaisiin toimiin asian tiimoilta. Neuvottelujen kariuduttua ei ylioppilaskunnan hallitukselle kuitenkaan jäänyt enää vaihtoehtoja.

Koko vuoden kestäneen selvitystyön ja valmistelun jälkeen sekä useiden edustajiston velvoittavien päätösten pohjalta AYY:n hallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan perjantaina 17.12. valtuuttaa asianajajansa viimeistelemään ja toimittamaan:

  • Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) lausunnon KHO:n päätöksen purkamiseksi, joka koskee KY:n omaisuuslahjoitusasiaa ja
  • Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) selvityspyynnön Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön ja yhdistyksen perustamisesta.

Myös ylioppilaskunnan edustajisto oli päätöksistä etukäteen tietoinen, eikä nähnyt syytä estää hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin alle vuorokautta aiemmin pitämässään kokouksessa. Hallitus katsoi tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin, koska:

  • AYY:n näkemyksen mukaan KY antoi hallintotuomioistuimille ja PRH:lle oleellisesti puutteellista tietoa asiassa. Puutteita paljastui AYY:n palautettua lähes 2000 tiedostoa edeltäjänsä toimijoiden tuhoamisyritysten kohteeksi joutunutta arkistoaineistoa sekä AYY:n teetettyä asiasta erityistarkastuksen puolueettomalla tilintarkastusyhteisö GrantThorntonilla
  • Säätiön tosiasiallisena perustajana oli KY, joka alusta lähtien pyrki säätiöimään mahdollisimman suuren osan ylioppilaskunnan omaisuudesta AYY:n ja kaikkien sen jäsenten haitaksi.
  • KY:n, säätiön ja yhdistyksen toimijat olivat lahjoitushetkellä henkilöpiireinä (lähes) identtiset. Kyseisten henkilöiden esteettömyys ja lojaaliusvelvoitteen toteutuminen ylioppilaskuntaa kohden ovat kyseenalaisia

Julkista opiskelijoiden omaisuutta yksityisille tahoille lahjoittaneet toimijat olivat itse vastaanottamassa lahjoitusta ja toisaalla viranomaisasemassa lausumassa toimistaan oikeusistuimelle ja PRH:lle. Asioiden arvioiminen aiemmin pimitetyn ja vuoden 2010 aikana paljastuneiden tietojen valossa on välttämätöntä, jotta tulevaisuudessa kiista ei jää selvittämättömänä hiertämään ylioppilaskunnan jäsenten välejä.

Lisätietoja