Ylioppilaskunta


Kategoriat

AYY hakee hallinnon opiskelijaedustajia vuodelle 2019

Hakukuulutus

Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunta päätti 26.10.2018 avata haun Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiksi kalenterivuodeksi 2019. Hallinnon opiskelijaedustajiksi voivat hakea Aalto-yliopiston opiskelijat. Toimielimien kuvauksissa on tarkemmat tiedot mahdollisista rajoituksista. Haku aukeaa 31.10.2018 klo 12.00 ja päättyy 3.12.2018 klo 23.59, johon mennessä hakemusten tulee olla palautettuina. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Sähköiset hakulomakkeet löytyvät osoitteesta https://www.halloped.fi/fi . Ohjeita hakemisesta sekä hallinnon opiskelijaedustajien valintaa koskeva ohjesääntö löytyvät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kotisivuilta osoitteesta http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit/.

 

Tieto hakeneiden nimistä ja heidän hakemuksensa voidaan luovuttaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan yhdistysten ja ylioppilaskunnan nimeäminen vastuuhallopedien käyttöön suosituksien antamiseksi hallinnon opiskelijaedustajien valinnassa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus valitsee opiskelijaedustajat 18.12.2018 mennessä.

 

Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sekä eri sukupuolten edustajia. Valinnassa noudatetaan hallintolain vaatimuksia, sekä lakia miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta sekä yhdenvertaisuuslakia.

 

Valintakriteerit

Akateemisten asioiden komiteat

Valintapäätökset tehdään hakemusten perusteella, jotka kirjoitetaan hakemuslomakkeessa näkyvään kenttään. Hakemuksesta tulee ilmetä selkeästi koulutusohjelma, korkeakoulu, tehtävän kannalta oleellinen kokemus ja mahdollisuus toimia tehtävässä koko toimikauden ajan. Valinnan perusteena käytetään kiinnostusta ja sitoutumista tehtävään, osoitettua näkemystä toimielimessä vaikuttamisesta sekä yhteyksiä opiskelijoihin esimerkiksi järjestöjen tai muun aktiivisuuden kautta. Kerro hakemuksessasi tiiviisti, mitä pidät tärkeimpinä Aalto-yliopiston tai koulusi kehityskohteina. Valinnassa otetaan huomioon myös eri alojen tai oppiaineiden sekä mahdollisesti opiskeluvaiheen edustuksellisuus kokonaiskokoonpanossa. Valinnassa voidaan katsoa eduksi aiempi kokemus hallinnon opiskelijaedustajana, opintovastaavana tai opiskelijaedustajana toimimisesta.

Muut

Valintapäätökset tehdään hakemusten perusteella, jotka kirjoitetaan hakemuslomakkeessa näkyvään kenttään. Hakemuksesta tulee ilmetä selkeästi koulutusohjelma, korkeakoulu, tehtävän kannalta oleellinen kokemus ja mahdollisuus toimia tehtävässä koko toimikauden ajan. Valinnan perusteena käytetään kiinnostusta ja sitoutumista tehtävään, osoitettua näkemystä toimielimessä vaikuttamisesta sekä yhteyksiä opiskelijoihin esimerkiksi järjestöjen tai muun aktiivisuuden kautta. Valinnassa otetaan huomioon myös eri alojen tai oppiaineiden sekä mahdollisesti opiskeluvaiheen edustuksellisuus kokonaiskokoonpanossa. Valinnassa voidaan katsoa eduksi aiempi kokemus hallinnon opiskelijaedustajana, opintovastaavana tai opiskelijaedustajana toimimisesta.

 

Otaniemessä 26.10.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus

 

Lisätietoja: Minna Mäkitalo

asiantuntija, koulutuspolitiikka

minna.makitalo@ayy.fi, +358 50 520 9438

 

Hallinnon opiskelijaedustajat 2019

 

Aalto-yliopisto varsinaiset + varajäsenet

Aalto-yliopiston akateeminen komitea 4+4

Tutkintolautakunta 3+3

Kielikeskuksen johtoryhmä 3+3

Ravintolatoimikunta 3+3

Tasa-arvotoimikunta 1+1

Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan ohjausryhmä (RISG) 1+1

LUMA-keskuksen ohjausryhmä 1

Learning IT -ohjausryhmä 1

Avoimen yliopiston ohjausryhmä 1

Tohtorinkoulutuksen työryhmä DEWG 1

 

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 4+4

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Leadership Team 1

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opetuksen johtoryhmä 2+2

Quality and Development Group 1+1

Arkkitehtuurin laitoksen koulutusryhmä 3+3

 

Kauppakorkeakoulu

Kauppatieteen akateeminen komitea 4+4

Kauppatieteen kandidaattiohjelman ohjelmaryhmä 2+2

Entrepreneurship Programme Committee 1+1

 

Kemian tekniikan korkeakoulu

Kemian tekniikan akateeminen komitea 3+3

Kemian tekniikan koulutusneuvosto 3+3

Kemian tekniikan korkeakoulun johtoryhmä 1+1

Kemian tekniikan korkeakoulun laaturyhmä 1+1

Biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen johtoryhmä 1+1

Kemian ja materiaalitieteen laitoksen johtoryhmä 1+1

Kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen johtoryhmä 1+1

 

Sähkötekniikan korkeakoulu

Sähkötekniikan akateeminen komitea 4+4

Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto 3+3

Degree programme committee for Automation and Electrical Engineering 3+3

Degree Programme Committee for Electronics and Nanotechnology 3+3

Sähkötekniikan korkeakoulun opetuksen laatutoimikunta 4+4

 

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden akateeminen komitea 4+4

Insinööritieteiden koulutusneuvosto 3+3

Insinööritieteiden korkeakoulun laaturyhmä 4+4

Insinööritieteiden maisteriohjelmien ohjausryhmä 3+3

Insinööritieteiden kandidaattiohjelman ohjausryhmä 3+3

 

Perustieteiden korkeakoulu

Perustieteiden akateeminen komitea 4+4

Perustieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto 4+4

Tuotantotalouden koulutusneuvosto 3+3

Informaatioverkostojen koulutusneuvosto 3+3

Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusneuvosto 3+3

Aalto SCI:n laatutoimikunta 1+1

Perustieteiden opetuksen arviointitoimikunta 1+1

 

Yhteiset ohjelmat

Aalto Science and Technology bachelor programme committee (SCI, ELEC, ENG, CHEM) 4+4

Computer, Communications and Information Sciences CCIS Programme Committee (SCI, ELEC) 4+4

Life Science Technologies Programme Committee (SCI, ELEC, CHEM) 3+3

IDBM-koulutusneuvosto (ARTS, BIZ, CHEM, ELEC, ENG, SCI) 3+3

Degree Programme Committee of Advanced Energy Solutions (CHEM, ELEC, ENG) 3+3

Urban studies and planning-maisteriohjelman koulutusneuvosto 3+3

Creative Sustainability -ohjausryhmä 1+1

Laadukasta osaamista ja monialaisia innovaatioita – siis ei putkitutkinnoille!

Yliopistojen valtakunnallista rahoitusmallia ollaan uudistamassa vauhdilla osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö 2030 -toimeenpanoa. Näemme valmistellussa uudessa mallissa sudenkuoppia etenkin koulutuksen perusteella jaettavan rahoituksen osalta. Rahoitusmalliin nyt kaavaillut muutokset eivät myöskään osaltaan ratkaise yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän perustavia ongelmia.

Millaisia muutoksia rahoitusmalliin on kaavailtu koulutuksen osalta?

Nykyisessä rahoitusmallissa yliopistoja on palkittu koulutuksen osalta erityisesti sen perusteella, miten paljon niissä on suoritettu tutkintoja (19 %), ja miten moni niiden opiskelija on suorittanut vuodessa 55 opintopistettä (10 %). Nyt kaavailluissa muutoksissa 55 opintopisteen indikaattori poistettaisiin, ja yliopistoille jaettaisiin resursseja suoritettujen tutkintojen perusteella peräti 30 % koko rahoitusmallin kautta jaettavasta rahoituksesta. Uudistuvassa tutkintomäärien indikaattorissa on kuitenkin erityinen ongelma: sen sisään on ajateltu leipoa erilaisia kertoimia. Tavoiteaikakertoimen kautta yliopistot saisivat eniten rahaa niistä tutkinnoista, jotka on suoritettu tavoiteajassa. Toisen tutkinnon kerroin taas vähentäisi saatavaa rahoitusta niiden tutkintojen osalta, joiden suorittaja on jo tehnyt aiemmin toisen samantasoisen tutkinnon.

… ja miksi emme kannata niitä?

Tavoiteajassa suoritetut tutkinnot aiheuttaisi yliopistojen rahoitusmallin indikaattorina merkittäviä riskejä koulutuksen laadulle, yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja opiskelijan mahdollisuuksille rakentaa yksilöllistä ja parhaiten hänen tulevaisuuden visioitaan tukevaa tutkintoa.

Varsinkin generalistialoilla opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että hän hankkii oman alansa työkokemusta jo ennen valmistumista. Mikäli yliopistolla on taloudelliset intressit patistaa opiskelija valmistumaan mahdollisimman pikaisesti, heikentäisi tämä opiskelijan mahdollisuuksia ottaa vastaan kiinnostavia työtarjouksia opiskelujen aikana. Tämä johtaisi siihen, ettei yliopistosta vastavalmistuneilla olisi samanlaisia valmiuksia työelämään kuin mitä heillä tällä hetkellä on.

Koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus heikkenisi uuden rahoitusmalli-indikaattorin myötä myös siksi, että käytännössä se estäisi yllättävien opintokokonaisuuksien ja osaamisen syntymisen. Mikäli opiskelija on pakotettu kulkemaan putkessa, jossa aikaa kiinnostaville sivuainekokeiluille ei jää, jää myös moni poikkitieteellisyydestä kumpuava uusi ajatus luomatta. Koska kansallisia innovaatioita tarvitaan, tulee opiskelijoilla olla jatkossakin mahdollisuus opiskella niin paljon, kuin he itse osaamisen aikaansaamiseksi katsovat tarpeelliseksi.

Rahoitusmallin indikaattoria tavoiteajassa suoritetut tutkinnot heikentäisi myös opiskelijan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Vaihto-opiskelun aikana suoritetut opinnot on usein haastavaa lukea osaksi tutkinnon perusosia. Mikäli yliopistoilla on taloudellinen intressi varmistaa, että opiskelijat valmistuvat ajallaan, tulee niille myös helposti kiusaus jäävätä opiskelija sellaisista oppimismahdollisuuksista, jotka venyttävät opiskeluaikaa. Vaihto-opiskelun muodostumista yliopistoille taloudelliseksi riskiksi edesauttaa valitettavasti myös se, että rahoitusmallista on kaavailtu poistettavaksi ulkomailla opiskeluun erikseen kannustava indikaattori.

Toisen tutkinnon kertoimella pyritään samaan kuin ensikertalaiskiintiöillä ja opiskelijavalinnan uudistamisella – siihen, että meillä kaikilla olisi vain yksi mahdollisuus valita itsellemme oikea ala. Koska meistä moni ei kuitenkaan tiedä toisella asteella, mitä haluaa elämällään tehdä, tulee alanvaihtoon ja elinikäiseen oppimiseen olla aina mahdollisuus. Myös nykyinen työelämä vaatii yksilöltä muutoskykyä.

Miten koulutuksesta sitten tulisi palkita?

Yliopistojen tuloksellisuuden ohjaaminen rajoittaa yliopistojen autonomiaa, joten on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia kannustimia valikoidut mittarit luovat – mitä vaikutuksia niillä on yliopiston toiminnan painopisteisiin, millaisia tavoitteita niillä saavutetaan ja johtavatko kannustimet sellaisiin yliopistoihin, joita haluamme Suomessa olevan.

Me haluamme, että suomalaisissa yliopistoissa kerrytetään mahdollisimman paljon ja monipuolisesti osaamista. Koska yliopistot tulevat toimimaan tulevaisuudessa entistä enemmän elinikäisen oppimisen alustoina, on niitä järkevä palkita tutkintojen sijaan niissä suoritettujen opintopisteiden määrän mukaan. Korkeakoulujen rahoitusmallien painopistettä kohti opintopisteiden tuottamista siirrettäväksi ovat ehdottaneet Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen Ekonomit ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut korkeakoulujen alustamalli -ehdotuksessaan.* Mallilla halutaan kannustaa korkeakouluja avaamaan opetustarjontaansa myös muille kuin omille tutkinto-opiskelijoille. Yliopistoja palkittaisiin mallin mukaan kaikista opintopisteistä: rahoituksen kannalta ei olisi väliä, onko opintopisteen suorittanut korkeakoulun oma tutkinto-opiskelija, toisen korkeakoulun tutkinto-opiskelija vai tutkintojen osia suorittava elinikäinen oppija.

Kokonaisuudessaan yliopistot tarvitsevat mahdollisimman yksinkertaisen, ennustettavan ja läpinäkyvän rahoitusjärjestelmän. Myös tulosohjauksen kansainvälisesti vertaillen suurta roolia ohjaus- ja rahoitusjärjestelmässä tulisi arvioida. Tutkimus- ja koulutustoiminta ovat pitkäjänteistä toimintaa, jossa ei ole pikavoittoja saatavilla. Annetaan yliopistoille työrauha ja mahdollisuus kasvaa omiksi parhaiksi itsekseen, omista lähtökohdistaan käsin.

Noora Vänttinen,
hallituksen puheenjohtaja, Aalto yliopiston ylioppilaskunta

Lauri Linna,
hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Aapeli Tourunen,
hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Sanni Lehtinen,
hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Inari Harjuniemi,
hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Ina Laakso,
hallituksen puheenjohtaja, Åbo Akademis Studentkår

Lisätietoja: Lauri Linna, +358 50 543 9610, lauri.linna@hyy.fi

*Suomen Ylioppilaskuntien Liiton, Suomen Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen korkeakoulujen alustamalli -ehdotus: https://syl.fi/wp-content/uploads/2017/11/Ehdotus-korkeakouluvision-tiekartaksi-1.pdf

Otaniemen yö onnistui yli odotusten

Kuvaaja: Satu Räty

Otaniemen yö 6.10. keräsi aaltolaisia, Aalto-alumneja ja kaupunkilaisia juhlimaan luovuutta yli 50 poikkitaiteellisen tapahtuman äärelle.

Otaniemen yössä oli ohjelmaa kaikenikäisille aina lähtien arkkitehtuurikierroksista ja ulkoilmaelokuvista päättyen lauluyhtyeiden matineaan ja rap-iltamiin. Monet työpajoista mahdollistivat oman luovuuden toteuttamisen esimerkiksi puistonpenkkejä maalaamalla tai hitsaamalla auton osista tilataideteoksen. Opiskelijoiden lisäksi Otaniemessä näkyi liikkuvan poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä ja Aallon alumneja.

Vieraiden joukossa oli myös Espooon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: ”Tämä on tosi riemukasta. Toivon sydämestäni, että Otaniemen yö saa jatkoa ja laajenee edelleen.”

Aallon vararehtori Petri Suomala, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Espoon kaupunginvaltuutettu Saara Hyrkkö jonottavat Vapaamaalareiden värikuula-taideseinälle. Kuvaaja: Heikki Isotalo

Kaupunginosatapahtuma ei synny hetkessä. Otaniemen yötä on valmisteltu ylioppilaskunnan toimistolla jo helmikuusta lähtien.
”Tapahtuma meni järjestelyiden puolesta sujuvasti, ja oli hieno huomata, miten monen ikäisiä ihmisiä festivaalille saapui”, toteaa tapahtumaa tuottanut AYY:n taidealojen edunvalvonta-asiantuntija Tero Uuttana.

Otaniemen yö oli vapaaehtoistyön juhlaa. Ohjelmasta ja käytännön järjestelyistä vastasivat noin 50 mukana olevaa yhteisöä ja yhdistystä sekä noin kaksikymmentä vapaaehtoista.

”Ilman yhteisön panosta Otaniemen yö ei olisi voinut syntyä”, toteaa hallituksen taiteellisesta toiminnasta vastaava Julius Luukkanen.

Kemistikillan isäntä Lotta Wallinmaa esittelee kemiallisesti toteutettua laavalamppua. Kuvaaja: Heikki Isotalo

Kemistikillan isäntä Lotta Wallinmaa piti pystyssä yleisömenestykseksi osoittunutta laavalampputyöpajaa. ”Kyseessä on hyvin yksinkertainen demonstraatio siitä, miten hapot ja emäkset käyttäytyvät vesiliuoksessa”, Wallinmaa kuvailee työpajan sisältöä. Monisatainen osanottajamäärä ylitti myös Wallinmaan odotukset: ”Olemme joutuneet tiskaamaan laseja ja kierrättämään öljyä”

AYY:lla uusi verkkokurssin suunnittelija ja IT-tukihenkilö

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan palveluksessa on syyskuussa aloittanut kaksi uutta työntekijää, suunnittelija Juha Isotalo ja IT-tukihenkilö Riku Kettunen. He kertovat haastattelussa siitä, millaista työtä he tulevina kuukausina tekevät Aalto-yhteisön eteen.

Juha Isotalo (vas.) ja Riku Kettunen.

Suunnittelija Juha Isotalo työskentelee hallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien uuden verkkokurssin parissa.

Hallinnon opiskelijaedustajat ovat korkeakoulujen hallitusten lakisääteisiä, opiskelijoiden keskuudesta valittuja jäseniä. Heidän tehtävänsä on tuoda opiskelijoiden näkökulmaa korkeakoulujen päätöksentekoon.

”Tarkoitus on, että ylioppilaskunta alkaa nyt elää kuten opettaa. Me haluamme, että yliopistolla on joustavia mahdollisuuksia, mutta oma tapamme kouluttaa hallopedeja on ollut sanoa, että tulkaa tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan ja me puhutaan teille”, Isotalo kertoo projektin taustasta.

Uusi koulutus on Suomen ensimmäinen hallopedien verkkokurssi. Se toteutetaan Aalto-yliopiston myöntämällä Aalto Online Learning -pilottirahoituksella.

”Rakennamme Aallon MyCourses-pohjalle kurssin, jota jokainen voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kurssin tekemiseen voi myös syksyn aikana itse osallistua erilaisin tavoin. Eli juuri sellaista kuin haluaisimme opiskelun olevan”, Isotalo sanoo.

”Projektin suurin haaste on tehdä kurssista mielenkiintoinen ja motivoiva. On tärkeää, että uudet hallopedit saavat kurssin avulla mielekkäästi tietoa asioista, jotka ovat heille tulevassa luottamustehtävässä tärkeitä.”

Isotalolla on paljon meriittejä ylioppilaskunnista. Hän on muun muassa toiminut Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja työskennellyt AYY:n ensimmäisenä koulutuspoliittisena asiantuntijana vuosina 2010–13.

”Muistelen ilolla sitä aikaa, kun olin viimeksi täällä töissä, ja on hyvä fiilis tulla takaisin. Tällaista projektia olisi mahdoton toteuttaa asiantuntijan työn ohella, joten on hienoa päästä keskittymään vain tähän.”

AYY:lla on aloittanut myös uusi IT-tukihenkilö Riku Kettunen. Tietotekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta juuri valmistunut Kettunen suorittaa siviilipalveluksensa AYY:n tietotekniikkatiimissä.

”Koulutukseni takia pääsen luultavasti tekemään myös erikoistuneita tehtäviä, mutta ennen kaikkea vastuullani ovat kaikenlaiset AYY:n toimiston tietotekniset ongelmat. Kun netti tai ohjelma ei toimi, tukihenkilö auttaa”, Kettunen kertoo työtehtävistään.

Kettusen mukaan tukihenkilön työssä pitkä pinna on valttia.

”Aika monta kertaa ongelma todella ratkeaa kysymällä, oletko kokeillut käynnistää koneen uudestaan.”

Kettusella ei ole aiempaa taustaa opiskelijajärjestöissä. AYY:lle hänet houkutteli kiinnostavalta ja oman tulevaisuuden kannalta hyödylliseltä vaikuttava työnkuva.

”Parasta on päästä tekemään oman alan hommia. Tietotekniikka on niin laaja alue, että opittavaa riittää jatkuvasti. Koen onnistuneeni, jos tämän työn kautta saan yleisesti enemmän tietoteknistä kokemusta.”

Otaniemen yö kampuksella lauantaina – esimerkkikierroksia monenlaiseen taidenälkään

Otaniemen yö on Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ensimmäistä kertaa järjestettävä, uudenlainen taidefestivaali. Tämän viikon lauantaina vietettävää tapahtumaa määrittävät laaja käsitys taiteesta ja opiskelijalähtöisyys. Festivaali rakentuu yli 50 itsenäisestä, Aalto-yliopiston opiskelijoiden ja muiden Aalto-yhteisön jäsenten järjestämästä osatapahtumasta. Festivaalin ohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä. 

Etkö osaa päättää, mihin menisit ja osallistuisit? Nappaa festivaalipäiväsi rungoksi joku valmiiksi suunnitelluista kierroksista. Lämpimästi tervetuloa, Otaniemen yössä nähdään!

Kampuksen taideaarteet

Aloita iltapäiväsi Dipolin taidekierroksella Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeisen johdolla klo 14–14.30. Dipolista ehtii hyvin siirtyä Väreen taidekierrokselle klo 15–15.30. Kierrosten jälkeen on mainio tilaisuus tutustua näyttelyihin Väreen gallerioissa.

Ota seuraavaksi suunta Otakaari 1:n Beta Spaceen nauttiaksesi nykytaiteesta Art Now! -näyttelyssä. Viimeistele taidekokemuksesi nostamalla malja 60-vuotiaalle Polyteekkarimuseolle Jämeräntaival 3:ssa klo 14–17 välillä.

Haluatko siirtää iltapäivän aikana saamasi inspiraation käytäntöön? Pysähdy kotimatkalla Alvarin aukiolle maalaamaan taidepenkkejä kampuksen koristukseksi.

Musiikkia musiikkia musiikkia

Otaniemen yö on musiikkia pullollaan. Virittäydy tunnelmaan RWBK:n uudemman ranskalaisen torwimusiikin sulosointujen tahdissa Väreen pihalla klo 13.30. Siirry sitten sisälle flyygelitilaan Väreen kolmanteen kerrokseen klo 14 kuulemaan Solja Lukan pianosävelmiä.

Kipsarissa, Väreen pohjakerroksessa on klo 18 asti käynnissä livejukeboksi ja soitinkaraoke, jossa yleisö saa toivoa, mitä biisejä houseband esittää. Mikäli tanssijalkaasi vipattaa tai muuten vain nautit salonkiorkesterimusiikista, käväise myös Väreen aulan tanssiaisissa. Tanssinopettaja Marianne Krause johdattaa osallistujat foksin saloihin klo 14.30–15.30, minkä jälkeen tanssiaiset pyörähtävät käyntiin.

Ilta on hyvä päättää Otaniemen kappeliin, jossa Dominanten yksinlaulajat ja lauluyhtyeet esiintyvät klo 18 alkaen. Koko Dominante-kuoro esiintyy klo 19.30

Uutta ja yllättävää

Aloita Otaniemen yö avaruudesta! Dipoli gallery: Aalto in Space -näyttelyssä on mahdollista kokea avaruus virtuaalitodellisuudessa klo 14–15 (tai 17-18).

Muistat ehkä 90-luvun laavalamppuvillityksen, mutta mutta tiesitkö, että sellaisen voi tehdä myös itse? Kemistikillan laavalampputyöpajassa Väreessä tämä on mahdollista. Ossinlammella puolestaan tehdään yhdessä isoa taideteosta värikuula-aseilla. Kaikki saavat osallistua!

Entäpä miten muut aistisi toimivat, jos maailma yhtäkkiä pimentyy? Osoitteessa Otakaari 20 klo 16–19 järjestettävä Dinner in the Dark vastaa tähän kysymykseen – ja tarjoaa samalla hiukopalaa, että jaksat nauttia taiteesta kaikin aistein koko illan.

Jos olet joskus pohtinut, mitä ihmeen häkkyröitä pitkin Teekkarikylää nököttää, enää ei tarvitse ihmetellä: Teekkarikylän ulkotaidekierros klo 17 kertoo sinulle lisää. Jätä kierroksen jälkeen vielä jälkesi tilataideteokseen, joka hitsataan auton vanteen päälle Teekkarien autokerhon pihalla.

Yökyöpelin reiviretki

Art goes Polyteekkarimuseo on hyvä tapa avata Otaniemen yön iltatapahtumaputki. Polyteknikkojen kuoro luo tunnelmaa klo 19 ja näytteillä on tuntematonta taidetta Polyteekkarimuseon uumenista ja vanhasta Dipolin kokoelmasta.

Ennen iltabileitä ehtii piipahtaa Amfiteatterin ulkoilmaelokuvanäytöksessä. ELOn lyhytelokuvia näytetään klo 19.30–20.30, ja Wes Andersonin Isle of Dogs alkaa klo 21.

Myöhäisillan kolmen koplan muodostavat AaltoBassokerhon rap-iltamat Smökissä, DADAn Pikkuääniaalto OUBSin studiolla ja Entropyn elektronisen musiikin riemujuhla Täffällä. Otaniemen yö jatkuu musiikin tahdissa pikkutunneille asti!

Pienille ja isoille

Koko perhe voi aloittaa yhteisen iltapäivänsä Väreen työpajoissa vierailemalla. Kokeile ukulelen soittamista tai tule mukaan luomaan yhdessä suurta taideteosta kierrätyskankaista taideryijypajassa. Kaikille luonnostaan poikkitieteellisille innostujille sopii myös Aalto-yliopisto Juniorin valot & värit -tapahtumapiste.

Väreestä suunnan voi ottaa Dipoliin, jossa maalataan yhteistä vesivärikollaasia non-stop-maalaustyöpajassa.

Illan hämärtyessä kannattaa ennen kotiin lähtemistä poiketa Alvarin aukion kautta, jossa hohtava Hevosvoima-taideteos havainnollistaa hevosen vauhtia ja voimaa klo 18 alkaen.

 

AYY: Suvi Vendelin SYL:n puheenjohtajaksi 2019 

Tiedote
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
4.10.2018
Julkaistavissa heti

AYY: Suvi Vendelin SYL:n puheenjohtajaksi 2019 

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY esittää Suvi Vendelinia Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2019.

Suvi Vendelin. Kuva: Johanna Vuorelma

Vendelin, 24, opiskelee Aalto-yliopistossa arkkitehtuuria. Tänä vuonna hän on toiminut AYY:n hallituksessa, vastuullaan koulutuspoliittinen vaikuttaminen ja kehitysyhteistyö. Vuoden aikana Vendelinin toimenkuvaan on kuulunut mm. Aallon 130 opiskelijaedustajan koordinoiminen ja ohjaaminen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvision toimeenpanon seurantaa. Aiemmin Vendelin on toiminut muun muassa puheenjohtajana AYY:n Opintoneuvostossa sekä hallituksessa ja useissa vastuutehtävissä Aalto-yliopiston Arkkitehtikillassa.

”Ensi vuosi on ylioppilasliikkeelle ensiarvoisen tärkeä. Kolmet vaalit, hallitusohjelmaneuvottelut ja Suomen EU-puheenjohtajuus vaativat jokaisen opiskelijavaikuttajan panoksen”, Vendelin korostaa.

”Suvin edunvalvonnallinen osaaminen on vailla vertaansa niin Aallossa kuin kansallisella tasolla. Hän on ennakkoluulottomasti lähtenyt tekemään vaikuttamistyötä näkyvämmäksi yhteisössä ja onnistunut tässä mahdottomana pidetyssä tehtävässä”, AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen toteaa.

SYL valitsee hallituksen vuodeksi 2019 liittokokouksessaan Otaniemessä 16.–17. marraskuuta. SYL edustaa Suomen yliopisto-opiskelijoita valtakunnan tasolla ja ottaa kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Lisätietoja:
Suvi Vendelin, suvi.vendelin@ayy.fi, 040 752 4692
AYY:n hallituksen puheenjohtaja Noora Vänttinen, noora.vanttinen@ayy.fi, 050 520 9420