Ylioppilaskunta


Kategoriat

Puheenjohtaja Noora Vänttisen puhe yliopiston avajaisissa 5.9.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Noora Vänttisen puhe Aalto-yliopiston lukuvuoden 20182019 avajaisissa keskiviikkona 5.9.2018.

Hyvä rehtori, provosti, arvoisat kunniavieraat, koko Aalto-yhteisö,

On ihana nähdä teitä kaikkia ja juhlistaa lukuvuoden alkamista.

Bästa rektor, bästa provost, ärade hedersgäster, hela Aalto-samhället,

det är härligt att se er alla och fira invigningen av det nya läsåret

Dear Headmaster, Provost, Guests of Honor, the whole Aalto community,

I’m so glad to see you all here and celebrate the starting of the academic year with you.

It’s great to see the opened Väre and A Bloc in action. The quickly developing campus has already become familiar for many of us over the years, but certainly there are also those that see Otaniemi as new and foreign.

On ollut aika kun Otaniemi oli vieras myös mulle.

Minä itse tulin tänne vuosia sitten Savon perukoilta. Espooseen verrattuna pienestä, 20 000 asukkaan kaupungista, jossa oli… no, vain se yksi sellutehdas. Ja kaupungin nimi oli rikollisen hyvä, Varkaus. Lähdin kotoa ja saavuin uuteen, paljon suurempaan kaupunkiin. Muutin ensimmäistä kertaa asumaan yksin – paikkaan, josta en tuntenut ketään.

Aalto on paikka, jossa opin paljon uutta, opin oppimaan, kasvoin ihmisenä, ystävystyin, rakastuin. Mutta koin myös ahdistusta ja epätoivoa.

Muistan elävästi, kun eräänä pimeänä loppukesän iltana olin kerännyt rohkeutta kertoakseni ensimmäistä kertaa Otaniemessä, että olin löytänyt jonkun kivan tytön.

Olin toimikuntaystäväni kanssa. Pelotti.

Kerrottuani hän katsoi minua silmiin ja sanoi: ”Noora, siinä ei ole mitään vikaa.” Silloin tiesin tulleeni kotiin.

Aalto on minun kotini.

Tämä on vain yksi monista tarinoista.

Aalto is more or less home for over fourteen thousand students. All of them have a unique story to tell. Each of us has different problems that we struggle with. Our own insecurities, joys and interests. We in Aalto are no faceless crowd but an unbelievably rich and diverse community.

I want to tell a couple of more stories. Kerron teille vielä muutaman tarinan niin kuin joku voisi ne itse kertoa.

”Aalto Universitetet var aldrig ett alternativ för mig. Man kommer ju inte här från provinser. Jag var rädd att flytta till en stor stad men storasyskonen hjälpte mig. Lyckligt kom jag in i gruppen väldigt bra.

”I came as an exchange student to Finland and tried to open a bank account. It didn’t work out. For a while, living was more difficult than it should. For some reason, it helped to go to another bank… it all just seemed so arbitrary.”

”Koin jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta tekemästäni työstä. Opinnot ahdistivat ja oli vaikea kertoa kellekään. Opintopsykologin ja YTHS:n mielenterveyspalveluiden kautta vyyhti alkoi selvitä.”

Samankaltaiset tarinat toistuvat monien arjessa.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kymmenes opiskelijoista on kohonneessa uupumisriskissä. Neljännes toivoisi enemmän apua stressinhallintaan. Vastaavat huolet näkyvät myös Aallon AllWell-kyselyssä. Opiskelun lisäksi opiskelijan ajan olisi riitettävä myös työntekoon, harrastuksiin ja ihmissuhteiden ylläpitämiseen.

Jotta elämä olisi mielekästä, siihen tarvitaan muitakin osa-alueita kuin jatkuvaa puurtamista.

Tämän lisäksi jokainen meistä etsii omaa paikkaansa yhteiskunnassa ja yhteisössä. Paine tulla hyväksytyksi on kova. Voinko mä olla tälläinen kuin mä olen? Mitä muut ajattelee musta? Näiden kysymysten ääreltä herään itsekin vielä. Enkä yhtään vähempää tänne puhujanpönttöön kavutessa.

Uuden lukuvuoden kynnyksellä, kampuksen vähitellen valmistuessa ja ARTSin muuton äärellä on ajankohtaisempaa kuin koskaan kysyä, millainen koti me halutaan Aallon olevan näille lukemattomille tarinoille, ainutlaatuisille aaltolaisille.

Skulle Aalto vara ett sådant hem som uppmuntrar till samarbete och inte till konkurrens? Ett hem där man ska inte vara rädd eller skämma ut sig på grund av någon personlig egenskap. Ett hem där vi kan möta varandra med anseende.

What if Aalto was a university at which students get help for their fatigue before it becomes too much to handle. A society that bravely intervenes with injustices that it sees. A world in which we help each other to shine well over the boundaries of student generations.

Aalto should be a place like this.

Minusta Aalto voi olla juuri tämä paikka.

Jotkut teistä ehkä huomasivat, että aikaisemmin kertomissani tarinoissani oli onnelliset loput. Kuitenkaan näin ei aina ole. Se ei ole selviö.

Haluankin painottaa, että onnelliset loput tarinoihin eivät tule ilman meidän kaikkien panosta. Ei saa olla tuurista kiinni, kuka löytää ja saa apua. Edellä unelmoitu yhteinen koti, turvallinen, yksilöä tukeva ja yhdenvertainen yliopisto ei synny pelkästään puheista. Se on pitkäjänteistä jatkuvaa työtä. Se vaatii aikaa, työtunteja ja resursseja. Mutta vaikka tehdyn työn määrä on mitattavissa luvuilla, työn tulos ei ole. Jokainen autettu yksilö on itsessään arvokas. Maailmaa ei tule tarkastella ainoastaan Excelin riveiltä.

Onneksi näemme jo nyt joka päivä aitoa opiskelijoista ja toisista välittämistä. Ymmärrystä ja empatiaa kohtaamisissa. Välähdyksiä unelmien Aallosta, jonne me ollaan matkalla. Tarinoita kodista, jonka tuella arjen haasteista selvitään. Aalto-yliopiston Code of Conduct lupaa opiskelijoille ja henkilökunnalle turvallisen ja hyvinvoivan ympäristön oppia ja työskennellä. Success of Students -projekti on tuonut hyvinvointiteemat valokeilaan. Opintopsykologien määrää on lisätty. Not Cool- kampanja madaltaa kynnystä puuttua häirintään.

Yliopisto, ylioppilaskunta, tämän yhteisö kehittää toimintaa entisestään ja taklaa monimutkaista ongelmaa pala palalta.

Tehdään seuraavakin lukuvuosi yhdessä töitä sen eteen, että Aalto olisi paras mahdollinen koti uusille ja vanhoille opiskelijoille, henkilökunnalle, puolisoille, vanhemmille, ystäville, rakkaille, loputtomalle määrälle erilaisia ja yhtä arvokkaita aaltolaisia.

Matka on tosi pitkä, mutta mitä sitä ei perheensä vuoksi tekisi.

Kun joskus tulevaisuudessa joku kysyy minulta, mikä ihme se Aalto on, aion hymyillä ja sanoa:

Aalto is home.

Aalto är hem.

Aalto on meidän kotimme.

Lausunto esitykseen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutoksista

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (OKM033:00/2018). AYY:n jäseniä ovat noin 14 000 taiteen, tekniikan ja kauppatieteen alojen yliopisto-opiskelijaa, joiden koulutukseen muutosehdotukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti.

Jatkuva oppiminen  

  • Jatkuva oppiminen on tärkeää. Korkeakoulut tukevat jo sitä tarjoamalla avointa korkeakouluopetusta sekä muilla itse hyviksi katsomillaan tavoilla. Koulutuksen järjestäjille ei voi määrätä lisää tehtäviä ilman rahoitusta laadun kärsimättä.   
  • Täydennyskoulutus ja tilauskoulutus osana yliopistojen liiketoimintaa tulee jatkossakin nähdä puhtaasti ydintehtävien toteuttamista varten lisäresursseja tuottavana toimintana. 
  • Kasvava opiskelijajoukko tarkoittaa myös kasvavaa tarvetta opetus- ja opiskelutiloille, joita voidaan rakentaa vain riittävällä ja vakaalla perusrahoituksella. 

7 § Täydennyskoulutusta koskevan pykälän selkiyttäminen siten, että tutkinnon osia voidaan tarjota täydennyskoulutuksena  

  • AYY suhtautuu muutokseen varovaisen positiivisesti.   
  • Pidämme kannatettavana ratkaisuja, jotka tarjoavat korkeakoulututkinnon jo suorittaneille houkuttelevia mahdollisuuksia päivittää osaamista muulla tavoin kuin tutkinto-opiskelijaksi hakeutumalla. Tutkinnon osien eli moduulien joustavalle suorittamiselle voi olla kysyntää ja niiden tarjonnalla myötävaikutusta jatkuvaan oppimiseen. 
  • Tutkinnon osat täydennyskoulutuksena ovat luonnoksessa esitetyllä mallilla mahdollisia vain suurissa organisaatioissa työskenteleville. Siksi niiden rinnalla on säilytettävä kaikille savutettava, omaehtoista osaamisen päivittämistä tukeva avoimen yliopiston opetus, jonka tarjontaa ei heikennetä esitetyn uudistuksen myötä. 

9 § Tilauskoulutuksen laajentaminen EU- ja ETA-maiden kansalaisille 

  • AYY ei kannata tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen mahdollistamista EU- ja ETA-maiden kansalaisille. Esitys ei ratkaise jatkuvan oppimisen haasteita, vaan asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa tutkintojen inflaation.  
  • AYY näkee tärkeäksi, että tilauskoulutettavat ovat lainsäädännössä edelleen tilauskoulutettavia riippumatta siitä, johtaako heidän suorittamansa koulutus tutkintoon. 
  • On epäselvää, onko tämän kaltaiselle koulutukselle riittävästi tilausta. Kokonaisten tutkintojen sijaan täydennyskoulutusmoduuli on nopeampi ja työnantajalle kustannustehokkaampi. 
  • On hyvä, että tilauskoulutukseen osallistumista ei voisi käyttää opiskelijavalinnan kiertämiseksi. Esimerkiksi ajatus siitä, ettei perustamansa yrityksen kautta voi tilata itselleen, lapsilleen tai muille läheisilleen koulutusta opiskelijavalinnan välttämiseksi, on oikeansuuntainen. Käytännössä valvonta olisi kuitenkin erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Luonnoksessa ei esitetä siihen tarvittavia keinoja, vastuita tai sanktioita. 

36 § Opiskelijavalinta  

  • AYY näkee siirto-opiskelun laajemman käyttöönoton ja sujuvuuden tärkeäksi ja kannattaa sitä.  
  • Siirto-opiskelun laajempi ja sujuvampi käyttö auttaa haasteisiin, joita yritettiin ratkaista ensikertalaiskiintiöllä. Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus korkeakoulutukseen pääsyn nopeuttamisessa on heikko. Kiintiö jopa toimii hidastavana tekijänä, sillä se nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikka vastaan ja kannustaa siten välivuosien pitämiseen. Siksi siitä tulisi luopua esitettyjen lakimuutosten yhteydessä. 
  • AYY suhtautuu positiivisesti lakimuutoksiin, jotka vaikuttavat tyhjäksi jääneiden opiskelupaikkojen täyttöön. Muistutamme kuitenkin, että eri aikoihin sijoittuva opintojen aloitus vaikeuttaa opiskelijoiden integrointia osaksi yhteisöä, ohjausta ja opintopolkujen suunnittelua.  

40 § Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat  

  • Saman tutkintonimikkeen tuottavan tutkinnon tulee olla saman laajuinen. 
  • Suomalaisille työnantajille kahden vuoden eli 120 opintopisteen kokoinen maisterintutkinto on tuttu, ja siksi suppeampi tutkinto heikentäisi  työllistymismahdollisuuksia Suomessa. 
  • Erikokoinen tutkinto saattaa vaikeuttaa opiskelijan hakeutumista jatko-opintoihin.  

25 § Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin 

  • Esitetty muutos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin on oikeansuuntainen, mutta melko pieni.   
  • Jos halutaan vaikuttavuutta, kannattaisi poistaa vaatimus relevantista työkokemuksesta valmistumisen jälkeen, eli hyväksyä jo alemman tutkinnon aikana kerätty soveltuva työkokemus. Opiskelu ja työnteko tulevat elinikäisen oppimisen vaatimuksen myötä limittymään ja vuorottelemaan entistä enemmän, eikä rajanveto opiskelijan ja työelämässä olevan välille ole entisellä tavalla mahdollista.  

Kommentit muihin materiaalissa esitettyihin näkökulmiin 

  • AYY vastustaa yleisperusteluissa esiinnoussutta ajatusta opinto-oikeuden myöntämisestä yliopistoissa vain alempaan korkeakoulututkintoon. Se laskisi suomalaista osaamisen tasoa, vaikuttaisi opiskelijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin, lisäisi pullonkauloja ja vähentäisi yliopistokoulutuksen erityisluonnetta verrattuna ammattikorkeakoulutukseen. 
  • Suomessa voi esiintyä tietyille aloille suuntautuvaa liikakoulutusta, mutta ei liian korkeista tutkintonimikkeistä johtuvaa ylikoulutusta. Tulevaisuudessa entisestään lisääntyvät asiantuntijatyöt edellyttävät myös jatkossa ylemmän korkeakoulututkinnon osaamista, ja parhaiten se turvataan takaamalla maisterintasoinen koulutus yliopistoon jo kertaalleen valituille. 
  • Ylimääräisten valintaportaiden rakentaminen on erityisen epätarkoituksenmukaista yliopistoissa, sillä niihin hakeutuvat opiskelijat ovat jo alun perinkin osaavia ja motivoituneita. 
  • Muista korkeakouluista tulevien maisterivaiheen opiskelijoiden määrää voidaan lisätä jo lakiluonnoksessa esitetyin keinoin. 

Espoossa 4.9.2018 

Tapio Hautamäki, hallituksen varapuheenjohtaja
Niko Ferm, pääsihteeri 

Lisätietoja: Minna Mäkitalo, koulututuspoliittinen asiantuntija, minna.makitalo@ayy.fi 

Esittelyssä AYY:n hätämajoituskoordinaattori

Opiskelija-asuntojen kysyntä kasvaa jälleen hetkellisesti, kun uudet opiskelijat saapuvat kampuksille. Majapaikkaa vailla olevia tulokkaita auttaa tänä syksynä AYY:ssa

Larissa Haggrén. Kuva: Riikka Koskela

hätämajoituskoordinaattori Larissa Haggrén. Kuvataidekasvatusta opiskeleva Haggrén on työskennellyt aiemmin jäsenpalvelutyöntekijänä AYY:n nyt jo suljetussa Arabian toimipisteessä ja ollut aktiivinen myös opiskelijajärjestöissä. –Aika paljon olen aiemminkin auttanut uusia opiskelijoita töiden ja järjestöhommien kautta, tässä tehtävässä vain keskityn erityisesti asumispalveluihin, Haggrén sanoo.

Haggrén ennakoi hätämajoitukseen samankaltaista kysyntää kuin edellisinäkin vuosina. Toistaiseksi majoittujia on ollut vain muutama, mutta syyskuun lähestyessä kyselyitä tulee koko ajan enemmän. –Eniten palvelua tarvitsevat kansainväliset opiskelijat, jotka eivät pääse asuntonäyttöihin ennen Suomeen saapumista. Kämppiä ei voi taikoa tyhjästä, mutta parhaamme teemme, Haggrén vakuuttaa.

Hätämajoituskoordinaattorin tehtävä on antaa neuvoja ja vinkkejä asunnon hakemiseen sekä antaa tietoa hätämajoituksesta. Hätämajoitus on kuitenkin vasta viimeinen vaihtoehto, sillä paikkoja on rajoitetusti. Haggrén muistuttaa myös, että paikan voi varata aikaisintaan kolme työpäivää ennen saapumista. –Jos hätämajoitukseen päädytään, sovin opiskelijan kanssa avainten hausta ja muista käytännön asioista.

Uusia opiskelijoita, joilla ei vielä ole asuntoa, Haggrén neuvoo pitämään hakukriteerit mahdollisimman laajoina. Asuntoa kannattaa hakea AYY:n ja HOAS:in lisäksi muualtakin, esimerkiksi yksityisiltä vuokranantajilta. –Mitä laajemmat hakukriteerit pystyy asettamaan, sitä paremmat mahdollisuudet on saada asunto. Yksiöt ovat kysytyimpiä, joten yksin hakevan kannattaa ehdottomasti hakea myös soluasuntoja ja mahdollisuuksien mukaan isompiakin kämppiä.

Jos pysyvää majapaikkaa ei heti löydy, tilapäinen ratkaisu voi olla myös yöpyminen vaikkapa hotellissa tai hostellissa. Haggrén kehottaa asuntotilanteestaan huolestuneita olemaan häneen rohkeasti yhteydessä. –Hätämajoituksessa on vähän tilaa, emmekä voi luvata mitään varmasti, mutta pyrimme siihen, että kaikille tarvitseville järjestyy sieltä paikka.

Hätämajoituskoordinaattori on tavoitettavissa 28.9.2018 asti. Yhteystiedot ja lisätietoja hätämajoituksesta löydät täältä: /asuminen/asunnonhakijat/hakuinfo/hatamajoitus/

Ylioppilaskunnalla uusi IT-tukihenkilö ja konkaritiedottaja

Kesällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan palveluksessa ovat aloittaneet IT-tukihenkilö Elias Perttu ja tiedottaja Henna Palonen. Siviilipalvelustaan AYY:ssa suorittava Perttu on uusi kasvo ylioppilaskunnassa, Palonen sen sijaan AYY-konkari jo vuosien takaa.

AYY:n uusi IT-tukihenkilö Elias Perttu opiskelee automaatio- ja informaatioteknologiaa Aalto-yliopistossa. Hänellä ei ole aiempaa kokemusta ylioppilaskuntatoiminnasta.

”Olen ajatellut yrittää vaihtaa tietotekniikan osastolle, koska se tuntuu enemmän omalta alalta. AYY:lta löysin siviilipalveluspaikan, joka on minulle tulevaisuuden kannalta järkevä”, Perttu kertoo.

Tiedottaja Henna Palonen palasi elokuun alussa vanhempainvapaalta. AYY:n viestinnän parissa hän on työskennellyt jo vuodesta 2011 alkaen. Ennen AYY-pestiä Palonen opiskeli puheviestintää Jyväskylän yliopistossa ja toimi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa.

”Olin vapaalla puolitoista vuotta. Ylioppilaskunnassa ehtii tapahtua siinä ajassa paljon, ihmiset vaihtuvat ja moni asia muuttuu. On mielenkiintoista tulla takaisin”, Palonen sanoo.

Sekä tiedottaja että IT-tukihenkilö tekevät työtä sen eteen, että ylioppilaskunta voisi tarjota Aalto-yliopiston opiskelijoille mahdollisimman hyviä jäsenpalveluita ja edunvalvontaa. Kun tietojärjestelmät toimivat ja asioista viestitään selkeästi, ylioppilaskunnalla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa.

IT-tukihenkilö ratkoo henkilökunnan tietokonepulmia ja ylläpitää erilaisia AYY:n jäsenille suunnattuja verkkopalveluita. Tiedottaja puolestaan kertoo ylioppilaskunnan toiminnasta muun muassa sosiaalisessa mediassa, nettiartikkeleissa ja jäsentiedotteissa.

”Tiedottajan työn ytimessä on se, miten ja millaisena ylioppilaskunta näyttäytyy jäsenilleen ja kaikille muille sen toiminnasta kiinnostuneille. Työni on miettiä, millaisen kuvan AYY luo itsestään”, Palonen kuvailee.

Tuleva syksy on molemmille uuden oppimisen aikaa.

”On hienoa, että tässä työssä saa omalla tavallaan ratkaista asioita sen sijaan, että annettaisiin suorat toimintaohjeet. Käytännön kokemuksen saaminen on tärkeää. Haluaisin oppia lisää tietoliikenteestä ja palvelimista eli siitä, miten laitteet kommunikoivat keskenään”, Perttu sanoo.

”Seuraavaksi tahtoisin kehittyä videotuotannossa. Haluaisin myös oppia löytämään journalistisen otteen jäsenviestintään, viestinnässähän on nykyään entistä enemmän kyse tarinankerronnasta”, Palonen toteaa.

”Syksyn suurin haaste on kuitenkin oppia elämään uutta arkea ja sovittamaan työ ja perhe yhteen!”

Perttu ja Palonen sanovat, että ylioppilaskunnassa työskentelemisen paras puoli on työyhteisö. Työssä pääsee toimimaan sekä muiden työntekijöiden että ylioppilaskunnan jäsenten ja aktiivien kanssa.

”On mukavaa, että saa työssään auttaa muita. AYY:n tunnuslause on maailman parasta opiskelijan elämää, nyt olisi kymmenen kuukautta aikaa saada se aikaan”, Perttu lohkaisee.

Uusi projektikoordinaattori auttaa Aalto-yhteisöä kehittymään

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan keskustoimistolla on elokuun alussa aloittanut yhteisö- ja järjestörakenteiden projektikoordinaattori Elina Nieminen. Jouluun asti työskentelevän koordinaattorin tehtävänä on kehittää Aalto-yhteisön rakenteita yhdessä aaltolaisten kanssa.

Opiskelijajärjestöt ovat kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa opiskelevan Elina Niemiselle todellinen intohimo. Hänellä on vaikuttava ansioluettelo erilaisista järjestötehtävistä jo ennen uusinta AYY:n pestiä.

”Aloitin tuutorina ja järjestötoiminta imaisi minut nopeasti mukaansa. Olen toiminut muun muassa kotitalouspedagogien ainejärjestö Kopedan ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestö Condus ry:n puheenjohtajana ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestövaliokunnan varapuheenjohtajana”, Nieminen listaa.

Viime vuoden Nieminen vaikutti HYY:n hallituksessa, jossa hänen vastuualueitaan olivat tapahtumat, järjestöviestintä ja vapaaehtoiset. AYY:ssa hän pääsee työskentelemään samojen teemojen parissa.

”Olen aina tykännyt Aalto-yhteisöstä ja sen meiningistä. On kiinnostavaa päästä kehittämään sitä ja samalla oppimaan uutta – tällaisen projektin parissa en nimittäin vielä koskaan ennen ole työskennellyt.”

Yhteisö- ja järjestörakenteiden projektikoordinaattorin työhön kuuluu haastattelujen ja keskustelujen avulla selvittää, miten ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien yhdistysten yhteistyötä ja Aalto-yhteisön rakenteita voisi kehittää.

”Projektin tarkka lopputulos on vielä mysteeri, sillä kaikki kehitysehdotukset ideoidaan yhdessä yhteisön kanssa. Sen jälkeen ehdotukset viedään AYY:n hallitukseen ja edustajistoon, jotka päättävät, miten niitä viedään eteenpäin”, Nieminen selventää.

Projektin tavoitteena on entistä yhtenäisempi opiskelijayhteisö, jossa eri korkeakoulujen opiskelijat otetaan entistä paremmin samanarvoisina huomioon. Ylioppilaskunta haluaa tukea piirissään toimivia järjestöjä yhteisön kehitystyössä.

”AYY:ssa yhdistyy monenlaista opiskelijahistoriaa ja paljon eri perinteitä. Toivon, että pystyn kuuntelemaan koko yhteisöä ja osaan kysyä oikeita kysymyksiä niin, että kaikki voivat kertoa, mikä heitä palvelisi parhaiten.”

Nieminen tietää, että opiskelijayhteisö on lähellä monien ylioppilaskunnan jäsenten sydämiä ja että yhteisörakenteisiin suunniteltavat muutokset saattavat herättää kysymyksiä, huolia ja vastalauseita.

”Muutoksia voi tapahtua, ja muutoksiin liittyy aina monenlaisia tunteita. Tarkoitus ei ole, että minä tulen ulkopuolelta tänne kertomaan, että näinhän tämä toimii. Sen sijaan toivon, että aaltolaiset lähtevät mukaan ideoimaan sitä, miten yhteisö voisi kehittyä”, Nieminen sanoo.

”Aalto-yhteisö on ainutlaatuinen. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että jengi haluaa tehdä näin paljon vapaaehtoistyötä. Innostun ihmisistä ja odotan innolla, että pääsen töiden kimppuun ja tutustumaan yhteisöön paremmin!”

Otaniemen yö kutsuu nauttimaan taiteesta kampukselle

Tapahtuman ilmeen on suunnitellut Hilla Mäkelä.

TIEDOTE
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY
Julkaisuvapaa 22.8.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta yhdistää voimansa opiskelijayhdistysten kanssa ja järjestää poikkitaiteellisen Otaniemen yö -taidefestivaalin lauantaina 6.10. Kaikille pääkaupunkiseudun asukkaille suunnattu, ilmainen tapahtuma juhlistaa aaltolaista luovuutta ja teekkarihenkisyyttä.

Otaniemen yö on Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ensimmäistä kertaa järjestettävä, uudenlainen taidefestivaali. Lokakuun ensimmäisenä lauantaina vietettävää tapahtumaa leimaavat laaja käsitys taiteesta ja opiskelijalähtöisyys.

”Halusimme luoda tapahtumakonseptin, jonka alla opiskelijat voivat toteuttaa luovaa, vapaata ja omannäköistään ohjelmaa hieman Taiteiden yön hengessä”, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa taiteellisesta toiminnasta vastaava Julius Luukkanen kertoo.

Ohjelmassa laavalamppuja ja salonkiorkesterimusiikkia

Otaniemen yössä nähdään noin kolmekymmentä pääsymaksutonta ohjelmanumeroa.

Luvassa on muun muassa monenlaista musiikkia, tanssia, mediataidetta – ja värikuula-aseilla yhdessä väritettävä maalaus. Tekniikkaa ja taidetta yhdistävät myös laavalampputyöpaja ja auton vanteen päälle yhdessä hitsattava tilataideteos.

”Tapahtumailmoittautumisten kirjo ilahdutti monipuolisuudellaan. Mukana on ohjelmanumeroita, joita emme olisi osanneet odottaa, saati keksiä itse”, Luukkanen sanoo. Otaniemen yön ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan syyskuun puolivälissä.

Opiskelijayhteisö näyttää luovuutensa

Otaniemen yö on osa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Taidevuosi-teemavuotta. Vuoden tavoitteena on nostaa esille Aalto-yliopiston monitieteellisen opiskelijayhteisön yhteinen luovuus.

Mukana festivaalia järjestämässä onkin kaikkien Aallon korkeakoulujen opiskelijoita ja useita opiskelijayhdistyksiä harrastuskerhoista kiltoihin eli tekniikan opiskelijoiden aineyhdistyksiin.

Ilmainen tapahtuma on suunnattu kaikille kaupunkilaisille. Järjestäjät toivovat, että mahdollisimman moni saapuu Otaniemeen nauttimaan Aallon opiskelijayhteisön luovuudesta.

”Ylioppilaskunnassa näemme päivittäin, miten moneksi Aalto-yhteisöstä on. Olen innoissani, että voimme nyt kutsua koko pääkaupunkiseudun tutustumaan yhteisömme taiteelliseen, yllättävään puoleen”, Luukkanen toteaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Tero Uuttana, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan taidealojen edunvalvonta-asiantuntija, 050 520 9439 tai tero.uuttana@ayy.fi

www.otaniemenyo.fi

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/2220457434854832/