Ylioppilaskunta


Kategoriat

Otaniemen palvelupisteellä säilytetyt löytötavarat hävitetään 17.3.

Oletko kadottanut jotain? Otaniemen palvelupisteellä on säilytetty (lähinnä Otaniemessä järjestetyistä) tapahtumista pelastettuja löytötavaroita. Löytötavaroista löytyy muun muassa takkeja, reppuja, haalareita, frakki, hanskoja, pipoja, laulukirjoja, auton avaimet jne.

Tällä hetkellä säilössä olevat noutamattomat löytötavarat tullaan hävittämään maanantaina 17.3.2014. Tule noutamaan omasi hetimmiten.

Maanantaina 17.3. käyttökelpoinen tavara luovutetaan Otaniemen kierrätyskeskukseen, arvokkaat tavarat (auton avaimet, korut jne.) toimitetaan Espoon poliisiasemalle ja muu likainen ja rikkinäinen tavara heitetään roskiin.

Jatkossa löytötavaroita voi tiedustella Otaniemen palvelupisteeltä tapahtuman jälkeen aina kahden viikon ajan.

AYY:n lausunto yliopistojen rahoitusmallin tarkistamisesta

Yleistä

Kiitämme opiskelijoiden yliopistonsa toiminnasta antaman palautteen sisällyttämisestä yliopistojen rahoitusmalliin. Opiskelijapalaute mittaa omalta osaltaan hyvin yliopistojen toiminnan laatua.

Rahoitusmallin tarkistamiseen kuuluu myös yli 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden määrän eli niin sanotun opintopistetekijän painoarvon kasvattaminen rahoitusmallissa. Opiskelijapalautetekijän kuvatessa toiminnan laatua opintopistetekijä yhtenä monesta tekijästä kuvaa toiminnan tehokkuutta. On syytä kysyä, ovatko laatua ja tehokkuutta kuvaavien tekijöiden painoarvot tasapainossa, kun pelkästään opintopistetekijän painoarvo opiskelijapalautetekijään nähden on nelinkertainen ja huomattavasti suurempi kuin aiemmin on kaavailtu.

Työryhmän muistiossa todetaan, että vaikka opintopistetekijä on verraten lyhyessä ajassa nostettu rahoitusmallin kolmanneksi suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi, pitkäaikaista ja tilastopohjaista tietoa sen aiheuttamista toiminnallisista muutoksista ei ole saatavilla. Tämän tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä rahoitusmallin jatkotarkastelussa on syytä päättää pikimmiten.

Opiskelijapalaute

Opiskelijapalautteen liittäminen osaksi yliopistojen rahoitusmallia vuosien huolellisen valmistelun jälkeen on erinomainen asia. Opiskelijapalaute kuvaa yliopiston toiminnan laatua, ja laadukkaan yliopiston toimintaa leimaa olennaisesti yhteisön sisäinen vuorovaikutus. Tästä syystä vuorovaikutusta koskevien kysymysten korostuminen opiskelijapalautetekijän muodostumisessa ei ole haitaksi. Yliopistojen on kuitenkin syytä muistaa hyödyntää koko opiskelijapalautekyselyn, ei ainoastaan sen rahoitusmalliin liitettyjen kysymysten, tulokset kehittäessään omaa toimintaansa.

Vastausten määrän vaikuttaessa suuresti rahoitustekijän muodostumiseen lienee järkevintä, että yliopistot kytkevät opiskelijapalautteen vastaamisen pakolliseksi osaksi opintojen rakennetta. Tätä silmälläpitäen on tarkoituksenmukaisinta, ettei kyselyn aukioloaikaa rajata erillisiin tiedonkeruuajankohtiin.

Opintopistetekijä ja koulutusosion rahoitustekijöiden painoarvojen muutokset

Työryhmän muistossa katsotaan, että tekijä luo yliopistoille kannusteen kehittää opintoprosesseja. Vaikka tämä on osaltaan totta, voidaan myös yhtä perustellusti nähdä, että tekijä luo yliopistoille institutionaalisen kannusteen myöntää opintopisteitä nykyistä löyhemmin kriteerein ja heikentää näin koulutuksen laatua. Tämä ei vähänkään pidemmällä aikavälillä ole yliopiston, opiskelijan eikä yhteiskunnan etu. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että ministeriö päättäisi pikimmiten työryhmän kaipaaman pitkäaikaisen, tilastopohjaisen tiedon keräämisestä koskien sitä, miten opintopistetekijä vaikuttaa yliopistojen toimintaan. Samassa yhteydessä olisi hyvä päättää myös siitä, millaisiin toimenpiteisiin tämän tiedon pohjalta mahdollisesti ryhdytään, kun tietoa on kertynyt riittävästi.

Kokonaisuutena AYY näkee, että toiminnan tehokkuutta mittaamaan pyrkivien tekijöiden painoarvo rahoitusmallin koulutusosiossa on suuri suhteessa toiminnan laatua mittaamaan pyrkiviin tekijöihin. Nykyinen ehdotus, jossa opiskelijapalautetekijän osuus otetaan pääasiassa alempien korkeakoulututkintojen tekijän rahoitusosuudesta, on kohtuullinen kompromissi opiskelijapalautetekijän kohdistuessa alempaa korkeakoulututkintoa suorittaneiden mielipiteisiin. Alkuperäinen suunnitelma opintopistetekijän painoarvon suhteellisesta vähentämisestä opiskelijapalautetekijän kustannuksella oli tätä kompromissia parempi.

Tutkimusosion uudistaminen

Julkaisufoorumin ratkaisu palkita yhteisjulkaisemisesta on hyvä. On kuitenkin ilmeistä, että julkaisufoorumin tasoluokitus vaatii työryhmän ehdottamaa jatkokehitystä, jotta se pystyisi käsittelemään eri tieteenalojen erilaisia julkaisukäytäntöjä edes siedettävässä määrin tasapuolisesti. Erityisesti yliopistot, joiden päätieteenalojen kirjo on muita suppeampi, saattavat kärsiä epäoikeudenmukaisesti julkaisufoorumin yrityksestä sovittaa kaikki tieteellinen toiminta samaan mitattavaan muottiin. Edellä ehdotettu opintopistetekijän vaikutusten tarkastelu olisi yksinkertaisinta toteuttaa julkaisufoorumin jatkokehityksen kanssa samalla aikataululla.

Lopuksi

Uusi rahoitusmalli ei sinällään sovellu yliopistojen sisäisessä rahanjaossa suoraan käytettäväksi, minkä viisaasti strategiaansa toteuttavat yliopistot ovatkin tunnustaneet jo tähän mennessä. Sekä julkaisufoorumia että rahoitusmallitekijää koskeva data on kuitenkin syytä järjestää niin, että sen pohjalta voidaan tuottaa raportteja hyvinkin pienten yliopistojen yksiköiden oman kehitystyön tueksi.

 

Lauri Lehtoruusu
Hallituksen puheenjohtaja

 

Janne Koskenniemi
Pääsihteeri

Yliopistojen yhteinen kandipalautekysely avautuu jälleen

Aalto-yliopistossa välillä 1.8.–31.12.2013 kandidaatin tutkinnon suorittaneet kutsutaan maaliskuun alussa osallistumaan opiskelijapalautekyselyyn. Kysely toteutetaan kaikissa Suomen yliopistoissa kahdesti vuodessa ja tämän kevään kysely on avoinna 3.3.–21.3. Kyselyyn vastataan sähköisesti ja linkki lähetetään kandidaatin tutkinnon suorittaneille sähköpostitse.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) suunnittelee jakavansa vuodesta 2015 lähtien vuosittain 3 % (n. 50 M€) yliopistojen perusrahoituksesta opiskelijapalautteen perusteella. Suoran rahoitusvaikutuksen lisäksi Aalto-yliopisto käyttää tuloksia koulutuksen ja koulutuksen tukipalvelujen kehittämiseen.

Opiskelijapalautteen yhdenmukainen kerääminen kaikista yliopistoista vastaa osaltaan opiskelijajärjestöjen toiveeseen valtakunnallisesta palautemenettelystä, jolla kannustetaan yliopistoja investoimaan koulutuksen laatuun.

Viime vuoden kahden kyselykierroksen tulosten mukaan Aalto-yliopistossa kandidaatin tutkinnon suorittaneet arvostavat keskimääräistä enemmän vaihto-opiskelua ja pitävät kansainvälistä kokemusta erittäin tärkeänä tulevan uran kannalta. Aalto-yliopistossa opiskelevat ovat myös keskimääräistä enemmän töissä opintojen aikana ja työ on keskimääräistä useammin yhteydessä alaan johon opiskelija on kouluttautumassa. Kehittämisen tarvetta on henkilökunnan ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Yliopistot ovat päättäneet hankkia valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn ulkoistettuna palveluna. Palveluntarjoajaksi on kilpailutuksen tuloksena valittu saksalainen CHE Consult GmbH. Kansainvälisen palveluntarjoajan tuottama palautekysely antaa myös mahdollisuuksia suomalaisten yliopistojen eurooppalaiseen vertailuun.

Lisätietoja: kehitysasiantuntija Reetta Koivisto, (reetta.koivisto@aalto.fi)

Edellisen kierroksen raportti löytyy Intosta.

Hankkeesta Unifin nettisivuilla: http://unifi.fi/ajankohtaista/YOPALA.html

 

 

 

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Helsingin seudun liikenteen liityntälinjastostosuunnitelmasta


Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Helsingin seudun liikenteen liityntälinjastosuunnitelmaa. Ylioppilaskunta on tyytyväinen Länsimetron rakentamiseen, sillä metro yhdistää Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan pääkampuksen Espoon ja Helsingin kaupunkikeskuksiin. Metron liikennöintiä tukevien liityntälinjojen reittejä ja linjojen vuorovälejä tulisi kuitenkin vielä kehittää alla olevien kommenttien mukaisesti. Kommentoimme lausunnossamme erityisesti Etelä-Espoon linjastoa ja yölinjastoa.

 

Otaniemen pääkampuksen sisäinen liikenne
Otaniemen pääkampuksen sisäisen liikenteen tulisi sujua kätevästi yhden linjan avulla. Liityntälinjastoluonnoksen sisältämä esitys linjan 111 reitistä palvelee vain osaa Teekkarikylän asukkaista, ja toivomme liikennesuunnittelussa huomioitavan myös linjan ulkopuolelle jäävä osa asuntokohteista. Otaranta-Servinniemen alueella on mittava määrä opiskelija-asuntokohteita ja alueelle tullaan kaavoittamaan opiskelija-asuntojen lisäksi myös yleistä asuntotuotantoa. Kiitämme perhekylän huomioimisesta linjan 111 päätepysäkin sijainnin osalta, mutta toivomme esteettömyys-näkökulman huomioitavan myös muun asutuksen yhteydessä. Linjan 111 käyttöä ja asuntokohteiden saavutettavuutta edistäisi reitin kulku Otakaaren ympäri tai linjan 551N yöreitin muuttaminen päivä- ja yölinjaksi. Lisäksi linjan 111 vuorovälejä tulisi tihentää. Yhden linjoista tulee ajaa Keilaniemen kautta, jotta se palvelisi T3-alueen sisäistä liikennöintiä kattaen Start up Saunan, Design Factoryn Open Innovation Housen ja muut reitin varrella sijaitsevat kohteet.
Otaniemen pääkampuksen rakennushankkeet lisäävät myös Otakaaren merkitystä liikenne-suunnittelun kannalta, sillä suunnitelmien mukaan Otaniementie poistuu liikennöintikäytöstä. Toivomme myös, että suunnittelutyössä huomioidaan Raide-Jokerin tulevat reittimahdollisuudet.
Liikkuminen kampusten välillä
Linja 550 on äärimmäisen tärkeä Otaniemen ulkopuolisille yhteyksille, ja pidämme tärkeänä linjan sujuvaa liikennöintiä myös jatkossa. Sen sijaan ”tiedelinjan” päättäminen Meilahteen hankaloittaa merkittävästi liikkumista eri kampusten välillä. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijat liikkuvat omien kampustensa lisäksi myös poikkitieteellisten opintojen ja tutkimustyön vuoksi toisille yliopistokampuksille, joten yliopistojen välisen liikkuvuuden tulisi olla mahdollisimman sujuvaa. Esimerkiksi Kumpulassa tutkintoaan suorittavilla opiskelijoilla on pakollisia pääaineopintoja Otaniemessä. Erityisesti Arabiassa on runsaasti hyvälaatuisia opiskelija-asuntokohteita, joiden saavutettavuus kärsii merkittävästi linjan reitin muuttamisen myötä. Metro palvellee pääosin Etelä- ja Itä-Helsingin asukkaiden liikkumista, ja Linja 506 yhdistää Arabian, Kumpulan ja Viikin kampukset ja asuntokohteet Otaniemen pääkampukseen.

 

Opiskelija-asuntokohteiden huomioiminen liikennesuunnittelussa
Keskeisimmät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin opiskelija-asuntosäätiön asuntokohteet tulee huomioida paremmin liikennesuunnittelussa. Espoon alueella opiskelija-asuntoja sijaitsee Espoon keskuksessa, Kilossa, Leppävaarassa, Lintuvaarassa, Matinkylässä ja Suvelassa.
Liikkuminen ruuhka-ajan ulkopuolella ja yöaikaan
Sujuva liikennöinti ruuhka-ajan ulkopuolella on erittäin tärkeää, ja toivomme Länsimetron liikennöivän myös arkisin mahdollisimman myöhään. Otaniemen tulee olla saavutettavissa ympäri vuorokauden, sillä opiskelijat tekevät harjoitus- ja projektitöitä usein myöhään. Lisäksi alueella järjestetään paljon tapahtumia, joten sujuva yöliikenne elävöittäisi Otaniemen kampusaluetta.
Ylioppilaskunta kannattaa yölinjan 551N liikennöintiä Otakaaren ympäri ja toivomme reitin olevan sama myös linjan 551 osalta. Otaniemestä tulee päästä yöaikaan Leppävaaraan, jossa sijaitsee AYY:n keskeisimpiä asuntokohteita. Matinkylässä sijaitsevat HOAS:n opiskelija-asunnot ovat nykyisen yölinjastoluonnoksen perusteella vaikeasti saavutettavissa. Lisäksi poikittaisliikenteen tulee olla sujuvaa myös yöaikaan.

Lauri Lehtoruusu, hallituksen puheenjohtaja

Janne Koskenniemi, pääsihteeri

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta lausui Opiskelijoiden Liikuntaliiton hallitusohjelmatavoitteista

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta lausua Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) hallitusohjelmatavoitteista. AYY haluaa kiittää hyvin aikataulutetusta lausuntokierroksesta sekä prosessin avoimuudesta.

 
Ylioppilaskunnan mielestä Opiskelijoiden Liikuntaliiton tulisi valita 1-3 valtakunnallisen tason kampanjakärkeä ja keskittyä hallitusohjelmavaikuttamisessa erityisesti korkeakoulujen liikuntapalvelujen resursointia lisääviin tavoitteisiin. Lausunnossa on valittu jokaisen teemakokonaisuuden osalta keskeisimmät hallitusohjelmatavoitteet, joita OLL:n tulisi edistää eduskuntavaalien yhteydessä.

 
1. Korkeakoululiikunnan arvostus näkyviin!

 
”Käynnistetään Liikkuva korkeakoulu -ohjelma, jolla kehitetään opiskeluympäristöä arkiaktiivisuutta tukevammaksi.”
Liikkuva korkeakoulu –ohjelma voi olla yksi keino edistää korkeakoulujen liikuntapalvelujen saavutettavuutta. Vaikuttamistyön tulee kuitenkin keskittyä ensisijaisesti korkeakoululiikunnan pysyvien rahoitusmekanismien vahvistamiseen.

 
”Opiskelijaliikunnan edistäminen otetaan pysyvästi mukaan OKM:n avustushakujen päätavoitteisiin.”
Ylioppilaskunnan mielestä tavoite on hyvä.

 
”Liikuntapalvelut huomioidaan korkeakoulujen rahoitukseen vaikuttavissa valtakunnallisissa opiskelijapalautekyselyissä.”
AYY kiittää siitä, että OLL:n hallitusohjelmatavoitteissa on useita korkeakoululiikunnan rahoitusta parantavia tavoitteita. Korkeakoulujen liikuntapalveluita mittaavan kysymyspatterin lisääminen osaksi muuta kyselyä ei kuitenkaan vielä takaa yliopistojen rahoituksen allokoimista liikuntapalveluihin. Lisäksi opiskelijapalautteen ensisijainen tehtävä on mitata koulutuksen laatua, ei korkeakoulujen käytännön järjestelyjen toimivuutta. Tämän vuoksi toivomme, että kirjaus korvataan uudella AYY:n esittämällä tavoitteella.

 
”Korkeakoulujen muiden tuki- ja palvelutoimintojen tavoin liikuntapalvelut arvioidaan osana Koulutuksen arviointikeskuksen suorittamia laadunvarmistusjärjestelmän auditointeja.”
Yliopistojen toinen auditointikierros toteutetaan vuosina 2014-2016, joten osa auditoinneista on jo tehty ennen hallitusneuvotteluja. Tämän vuoksi asiaa ei kannata esittää seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi, ja ylioppilaskunta esittääkin kirjauksen poistoa.

 
Uusi kirjausehdotus:
”Korkeakoulujen liikuntapalvelut akkreditoidaan, ja liikuntapalvelujen laatu vaikuttaa korkeakoulujen rahoituksen määrään.”

 
Perusteluteksti:
Korkeakoulujen liikuntapalvelujen akkreditointi tulee tehdä seuraavan hallituskauden aikana. Korkeakoululiikunnan suositukset voivat toimia akkreditoinnin pohjalla, ja korkeakouluja tulee palkita liikuntapalvelujen kattavasta järjestämisestä.

 
Luvun yksi tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:
1. Korkeakoulujen liikuntapalvelut akkreditoidaan, ja liikuntapalvelujen laatu vaikuttaa korkeakoulujen rahoituksen määrään.

2. Opiskelijaliikunnan edistäminen otetaan pysyvästi mukaan OKM:n avustushakujen päätavoitteisiin.
3. Käynnistetään Liikkuva korkeakoulu -ohjelma, jolla kehitetään opiskeluympäristöä arkiaktiivisuutta tukevammaksi.

 
2. Terveydenhuollosta saumattomasti liikuntapalveluihin!

 
”YTHS:lla käytössä oleva liikunnan mini-interventio otetaan käyttöön valtakunnallisesti myös muussa opiskeluterveydenhuollossa.”
Tavoite mini-interventio –palvelun laajentamista osaksi muuta opiskeluterveydenhuoltoa on hyvä ja kannatettava. Koska kunnat kuitenkin vastaavat lakisääteisesti opiskeluterveydenhuollosta, emme kuitenkaan näe kirjausta realistisena hallitusohjelmatavoitteena, sillä kuntien tehtäviä pyritään lähinnä karsimaan. Tavoitetta tulisi kuitenkin edistää jatkossa muilla foorumeilla.

 
”KELA-korvaus laajennetaan koskemaan myös lähetteellä tapahtuvaa liikuntaneuvontaa osana terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä palveluketjua.”
Tavoite on oikein hyvä ja kannatettava. Tämä voisi olla yksi Opiskelijoiden Liikuntaliiton kärkitavoitteista.

 
”Liikunta otetaan osaksi pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden työllistämis- ja kuntouttamissuunnitelmia.”
Tavoite on oikein hyvä ja kannatettava. Liikuntapalveluissa tulee kuitenkin keskittyä ensisijaisesti palveluiden saavutettavuuteen ja edulliseen hintatasoon, ei pakkokeinoihin.

 
Luvun kaksi tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:

1. KELA-korvaus laajennetaan koskemaan myös lähetteellä tapahtuvaa liikuntaneuvontaa osana terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä palveluketjua.

 
3. Yhdenvertaiset liikuntapalvelut kaikille!

 
”Valtion liikuntapaikkarakentamisen rakennustukien kriteeriksi otetaan liikuntatilojen käyttö myös korkeakoululiikunnalle.”
Tavoite on hyvä, mutta kenties liian yksityiskohtainen hallitusohjelmatavoitteeksi.

 
”Liikuntapaikkojen vuorojaosta tehdään kansalliset periaatteet, joissa opiskelijaliikunta
huomioidaan tasa-arvoisena käyttäjäryhmänä muiden kanssa.”
AYY pitää liikuntapaikkojen vuorojakoa ensisijaisesti paikallisena, ei valtakunnallisena kysymyksenä.

 
”Liikuntapaikkojen saavutettavuus otetaan nykyistä paremmin huomioon liikuntapaikkarakentamisen avustusten jaossa.”
AYY kiittää Opiskelijoiden Liikuntaliittoa liikuntapaikkojen saavutettavuutta lisäävien tavoitteiden edistämisestä. Kannatamme kirjausta lämpimästi.

 
”Monipuoliset lähiliikuntapaikat tukevat koko väestön aktiivisuutta.”
Kirjaus on pikemminkin toteava kuin konkreettinen tavoite. Esitämme kirjauksen poistoa.

 

”Kuntia kannustetaan pyörätieverkostojen kehittämiseen rahoittamalla kehittämisprojekteja sekä suuntaamalla varoja pyöräilyn edistämiseen perusrahoituksessa.”
AYY katsoo pyöräteiden kehittämisen olevan paikallinen kysymys. Tavoite on hyvä nostaa esille seuraavien kuntavaalien yhteydessä.

 
Luvun kolme tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:
1. Liikuntapaikkojen saavutettavuus otetaan nykyistä paremmin huomioon liikuntapaikkarakentamisen avustusten jaossa.

 
Lauri Lehtoruusu                      Janne Koskenniemi

hallituksen puheenjohtaja         pääsihteeri

AYY:n ja KY-säätiön välisen omaisuuskiistan käsittely käräjäoikeudessa päättyy tänään

TIEDOTE 21.2.2014
AYY
Julkaistavissa heti

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) ja KY-säätiön välisen omaisuuskiistan käsittely Helsingin käräjäoikeudessa päättyy tänään. Seitsemänä käsittelypäivänä käytiin läpi valtava määrä osapuolten kirjallista todistusmateriaalia ja kuultiin 16 todistajaa.

”Kuluneen kahden viikon aikana on näytetty toteen muun muassa se, että Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) pyrki estämään projektiin liittyvät KY:n jäsenten valitukset ja se, että KY käytti säätiön perustamisessa Seniorikiltaa selkeästi välikätenä”, sanoo AYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu.

Tänään molemmat osapuolet esittelevät loppupuheenvuorossaan oman näkemyksensä vielä kertaalleen läpikäytyjen materiaalien ja suullisten todistusten valossa.

Omaisuuskiistaa on aiemmin käsitelty hallinto-oikeudessa. Sen ratkaiseminen, tapahtuiko omaisuudensiirto ja sen valmistelu lain ja hyvän tavan mukaisesti, kuuluu kuitenkin siviilioikeuden piiriin. ”Viimeiset kaksi viikkoa käräjäoikeudessa ovat vahvistaneet entisestään näkemystämme siitä, että oikeusprosessi on tarpeellinen. Niin paljon epäselvää omaisuudensiirron valmisteluun liittyi”, toteaa Lehtoruusu.

AYY toivoo, että omaisuuskiista saadaan vihdoin selvitettyä käräjäoikeudessa ja lahjoitetut rahat palautuvat nykyisten ja tulevien ylioppilaskunnan jäsenten käyttöön.

Käräjäoikeuden tuomiota omaisuuskiistasta odotetaan viimeistään kesän aikana.

 

Lisätietoja:

AYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu, lauri.lehtoruusu@ayy.fi, 050 520 9420
Pääsihteeri Janne Koskenniemi, janne.koskenniemi@ayy.fi, 050 520 9415

ayy.fi/omaisuuskiista sekä facebook.com/omaisuuskiista