Ylioppilaskunta


Kategoriat

AYY:n Piia Kuosmanen SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2014

TIEDOTE
30.11.2013
Julkaistavissa heti

Tekniikan kandidaatti Piia Kuosmanen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi 2014.

Piia on 29-vuotias informaatioverkostojen opiskelija Aalto-yliopistosta. Tänä vuonna hän on toiminut AYY:n hallituksen puheenjohtajana. Aikaisemmin hän on vaikuttanut muun muassa AYY:n edustajiston varapuheenjohtajana, kiltansa puheenjohtajana sekä hallinnon opiskelijaedustajana useissa Aalto-yliopiston toimielimissä. Johtajana Piia on määrätietoinen ja innostava visionääri, joka saa ihmiset seisomaan yhteisten tavoitteiden takana ja saavuttamaan ne.

”Ensi vuonna on aika keskustella siitä, miten Suomen korkeakoulujärjestelmästä tehdään maailman paras. Laadukas koulutus on maamme tulevaisuuden kulmakivi! SYL tulee puhumaan sivistyksen puolesta ja toimimaan yhteisten ratkaisujen rakentajana, jotta opiskelijoilla, ja koko yhteiskunnallamme, olisi parempi huominen.” sanoo Kuosmanen tuoreeltaan valinnan jälkeen.

Kuosmasen hallituksessa SYL:ssa vuonna 2014 toimivat: Jari Järvenpää (TAMY), Hilkka Kemppi (LYY), Mari Kröger (JYY), Petra Peltonen (TYY), Marko Rosenholm (HYY) ja Pirre Seppänen (HYY).

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kaksipäiväinen liittokokous järjestettiin Espoon Korpilammella pe–la 29.–30. marraskuuta.

Lisätietoja:
Kampanjapäällikkö Hannu Jaakkola, 040 724 3883, hannu.jaakkola@ayy.fi
Piia Kuosmanen, piia.kuosmanen@ayy.fi

AYY valitsi hallituksen muodostajan ja edustajiston puheenjohtajan vuodelle 2014

TIEDOTE
20.11.2013
Julkaistavissa heti

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) edustajisto valitsi kokouksessaan 20.11. hallituksen muodostajan ja edustajiston puheenjohtajan vuodelle 2014.

Hallituksen muodostajaksi valittiin 25-vuotias arkkitehtuurin opiskelija Lauri Lehtoruusu. Aikaisemmin Lehtoruusu on toiminut muun muassa Arkkitehtikillan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut muun muassa AYY:n edustajiston jäsenenä sekä wappulehti Äpyn päätoimittajana.

”Tavoitteenani on muodostaa mahdollisimman monipuolinen hallitus, joka kattaa yhteisön laajasti! Ensi vuonna luodaan yhteisempi AYY ja tehdään pohjatyö seuraavaa vuotta varten, jolloin ensimmäinen muuttoaalto saapuu Otaniemeen.” maalailee Lehtoruusu tuoreeltaan valinnan jälkeen.

Hallituksen muodostajan tekee esityksen ylioppilaskunnan ensi vuoden hallituksesta edustajistolle, joka valitsee uuden hallituksen kokouksessaan keskiviikkona 4.12.2013.

Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2014 valittiin 25-vuotias tekniikan kandidaatti Kalle Nurmi. Energiatekniikkaa opiskeleva Nurmi on toiminut aikaisemmin muun muassa Koneinsinöörikillan luottamustehtävissä ja hallinnon opiskelijaedustajana monissa Aalto-yliopiston elimissä.

”Oli mahtava tulla valituksi, mutta vielä mahtavampaa oli tarttua nuijaan ja johtaa kokousta!” Nurmi kuvailee tunnelmiaan kokouksen jälkeen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa. Edustajisto on AYY:n ylin päättävä elin, joka valitsee muun muassa ylioppilaskunnan hallituksen ja päättää budjetista.

 

Lisätietoja:

Hallituksen muodostaja 2014 Lauri Lehtoruusu, lauri.lehtoruusu@aalto.fi

Edustajiston puheenjohtaja 2014 Kalle Nurmi, kalle.nurmi@aalto.fi

Pääsihteeri Janne Koskenniemi, janne.koskenniemi@ayy.fi, 050 520 9415

Raija Torkkelista Teekkari H.C.

AYY:n Otaniemen palvelupisteen Raija Torkkelille myönnettiin Teekkariperinnejuhlassa 8.11.2013 Teekkari honoris causa –arvonimi. Teekkari h.c. -arvonimi voidaan myöntää henkilölle, joka on työskennellyt pitkäaikaisesti Aalto-yliopiston teekkariyhteisön hyväksi. Lisäksi hänen on täytynyt osoittaa hyvää teekkarihenkeä ja oltava yleisesti tunnettu Aalto-yliopiston teekkareiden piirissä.

Teekkari H.C. hakemuksessa Raijasta sanottiin muun muassa seuraavaa: ”Raija on tottunut teekkareiden touhuihin ja osoittaa jatkuvasti tupsukansalle välittävänsä heidän tekemisistään. Raijaan voi usein törmätä jopa perjantaisin töiden jälkeen hymy huulillaan soittelemassa ihmisille, jotka ovat taas kerran unohtaneet noutaa avaimensa. 30 vuoden työura teekkareiden parissa todistaa suurta sitoutumista ja sitä vilpitöntä iloa, jota Raija joskus työssään kokee. Hänen suustaan on usein kuultu seuraava lause ”Te teekkarit olette minun päiväni pelastus.”

Raija itse on arvonimestään hyvin otettu. ”Tämä on suuri kunnia!” hän kiittelee.

Teekkari h.c. -arvonimen myöntämisestä päättää Pyöreän tornin kilta ry:n (PTK) yhdistyksen kokous. Yhdistyksen tulee arvonimeä myöntäessään kuulla Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan teekkarijaostoa tai tätä vastaavaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen nimeämää tahoa, joka mahdollisimman laajasti edustaa Aalto yliopiston teekkareita.

Lisätietoa Teekkari honoris causa –arvonimestä ja aikaisemmin nimetyt Teekkari h.c.:t löytyvät PTK:n nettisivuilta.

Haluamme lisää kansainvälisiä opiskelijoita – lukukausimaksuilla kansainvälisten opiskelijoiden määrä vähenee

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Kannanotto
11.11.2013

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä haluaa lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrän Suomessa 60 000 opiskelijaan. Tärkeimpänä keinona ryhmä ehdottaa lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunta haluaa lisää kansainvälisiä opiskelijoita. “Kansainvälisessä yliopistossa luodaan verkostoja, jalostetaan monikulttuurisissa ryhmissä ideoita sekä rakennetaan Suomen tulevaisuuden menestystä”, AYY:n hallituksen puheenjohtaja Piia Kuosmanen linjaa. “Lukukausimaksut eivät kuitenkaan tätä tavoitetta toteuta. Kansainvälisen koulutuksen välittömät kustannukset yhteiskunnalle katetaan jo opiskelijoiden omalla kulutuksella, ja ne ovat sitä paitsi hyvin kannattava investointi.”

Kansainvälisen opiskelijabarometrin mukaan koulutuksen maksuttomuus on koulutuksen ja tutkimuksen laadun ohella tärkein syy tulla opiskelemaan Suomeen. Suomen kilpailuetu on maine luotettavana, tasa-arvoisena opiskelumaana. Kun lukukausimaksuja kokeiltiin Suomessa, Aalto-yliopistossa vain 6 % lukukausimaksuun velvoitetuista ulkomaalaisista opiskelijoista otti saamansa opiskelupaikan vastaan. Edes kaikki täyden, myös elinkustannukset kattavan stipendin saaneista eivät tulleet Suomeen. Ruotsissa ja Tanskassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrät ovat lukukausimaksujen myötä romahtaneet, eivätkä ole palautuneet massiivisesta stipendirahastojen kasvattamisesta huolimatta. Maksuista ei ylipäänsä ole odotettavissa tuloja muun muassa stipendien ja hallinnon aiheuttamien kustannusten takia – Aallon lukukausimaksukokeilun kustannukset ovat lähes kaksinkertaiset tuloihin verrattuna.

Koulutusvientikeskustelussa on otettava huomioon ulkomaalaisten opiskelijoiden mukanaan tuoma hyöty Suomen kansantaloudelle. Ulkomaalainen opiskelija rahoittaa oleskelunsa säästöjen sekä stipendien turvin ja käyttää opiskeluaikanaan suomalaisia palveluita. Opiskelijajärjestöjen koulutusviennin visiotyöryhmän selvityksen mukaan Suomessa nyt opiskelevat 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa tuovat kansantalouteemme vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa kulutuksellaan. Puolet ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen vuoden kuluessa valmistumisestaan tuoden mukanaan uutta osaamista, kuitaten myös Suomen jättäneiden koulutuksen kustannukset verotuloina sekä paikaten negatiivista huoltosuhdettamme. AYY:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta ulkomaalaisesta opiskelijasta toivoisi työllistyvänsä tänne ja vain 16 % suunnittelee opintojen jälkeen lähtevänsä Suomesta. Vaikka opiskelijat valmistuttuaan lähtisivätkin muualle töihin, heidän koulutustaan ei voi pitää huonona sijoituksena. ”Esimerkiksi Afrikan unionin nykyinen johtaja, Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn, on entinen tamperelainen teekkari” toteaa Kuosmanen. ”Henkilökohtaiset kontaktit ja täällä opiskelleiden siteet pohjoiseen maahamme ovat valtavia mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaiselle vientiteollisuudelle.”

AYY haluaa Lipposen työryhmän tavoin tehdä suomalaisesta koulutuksesta kansainvälisen koulutuksen menestyjän. Haluamme nähdä suomalaista koulutusta vietävän maailmalle esimerkiksi konsulttipalveluina, yliopistojen koulutusyritysten ulkomailla järjestämänä koulutuksena ja kaikille avoimena verkko-opetuksena.

 

Piia Kuosmanen, AYY:n hallituksen puheenjohtaja
Janne Koskenniemi, pääsihteeri

 

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Milla Ovaska puh. 050 520 9446

KVL vahvisti AYY:n kolmansien edustajistovaalien tuloksen

Keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 8.11.2013 vahvistanut AYY:n kolmansien edustajistovaalien tuloksen. Vahvistettu vaalitulos löytyy osoitteesta ayy.fi/vaalit/tulokset/.

Tarkistuslaskennassa ei löydetty virheitä, mutta alustavassa vaalituloksessa mukana olleet nolla (0) ääntä saaneet ehdokkaat poistettiin edustajiston varsinaisten ja varajäsenten kokoonpanosta ja luetellaan vahvistetun vaalituloksen lopussa erikseen. Jokainen näistä kannatusta saamattomista ehdokkaista oli eri vaaliliitosta, joten heidän poistamisensa tuloslistasta ei muuta edustajiston kokoonpanoa tai ehdokkaiden välistä järjestystä muutoin.

Lisätietoja:
KVL:n sihteeri Johanna Pietiläinen, johanna.pietilainen@ayy.fi, 050 520 9434

AYY kolmannet edustajistovaalit käytiin sähköisesti – Äänestysprosentti 27,3 %

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Tiedote
6.11.2013

Julkaistavissa heti

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kolmansien edustajistovaalien äänestys päättyi keskiviikkona 6.11. Äänestysprosentiksi muodostui 27,3 %, mikä on 3,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2011. Yhteensä äänioikeutensa käytti 4039 äänioikeutettua. Vaalit käytiin ensimmäistä kertaa kokonaan sähköisesti.

Vaalivoittoa juhli vaaliliitto ProArte, jonka riveistä edustajistoon ponnisti viisi henkilöä, mikä on kolme enemmän kuin edellisissä vaaleissa. ProArten riveistä löytyi myös vaalien äänikuningatar Verna Kuntsi, joka keräsi itselleen 68 ääntä. Pro Arte kuului A+A -vaalirenkaaseen, joka sai edustajistosta yhteensä 8 paikkaa.

AYY:n vaaleissa oli tänä vuonna ehdolla 320 henkilöä. Vaaleissa oli neljä vaalirengasta, joihin kuului yhteensä 16 vaaliliittoa.

45-henkinen edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Uusi edustajisto kokoontuu ensimmäistä kertaa heti marraskuussa, jolloin se muun muassa valitsee itselleen puheenjohtajan ja nimittää ensi vuoden hallituksen muodostajan.

Alustava vaalitulos löytyy osoitteesta: /vaalit/tulokset/. Keskusvaalilautakunta vahvistaa tuloksen kokouksessaan perjantaina 8.11.2013

Alustavan vaalituloksen mukaan edustajiston paikkajako on seuraava (muutos vuoteen 2011)

Vaalirengas Avainrengas: 7 paikkaa
Force Majeure 1 (-)
iThink 3 (-2)
Sinivihreät 3 (-)

Vaalirengas Jämerä Ratas: 28 paikkaa

Fakta 3 (-)
Konergia 6 (+1)
Luova 5 (-)
Nuori Akti 1 (-)
Polytekarna 3 (-)
Prosessiteekkarit 5 (+2)
Sateenkaari 2 (-)
Voltti 3 (-1)

Vaalirengas A + A: 8 paikkaa

Aalto Party 3 (ei mukana vuonna 2011)
ProArte 5 (+3)

Vaalirengas Oikeat: 2 paikkaa

Keskeiset 0 (ei mukana vuonna 2011)
Oikea Aalto 2 (+1)
Piraatit 0 (-)
Lisätietoja:

KVL:n sihteeri Johanna Pietiläinen, johanna.pietilainen@ayy.fi, 050 520 9434
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Antti Karkola, antti.karkola@ayy.fi, 040 567 2864