Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kiittää mahdollisuudesta lausua Aallon kielilinjausten toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta ja lausuu pyynnöstä seuraavaa:

1.   Kolmikielisyys kaikkialle

Toimeenpanosuunnitelma sisältää useita kannatettavia ja kunnianhimoisiakin tavoitteita erityisesti englanninkielen aseman parantamiseksi. AYY pitää Aallon menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeänä, että yliopisto ottaa reippaita askeleita kohti kolmikielisyyttä ja varmistaa riittävät resurssit tavoitteen toteuttamiseksi.

AYY pitää kuitenkin suunnitelmassa esitettyä panostusta ruotsin kieleen hyvin vaatimattomana sekä ihmettelee suunnitelman mainintaa siitä, että ruotsin käytöstä linjataan vielä erikseen. Selkeintä ja toimivinta on huomioida ruotsin asema kaikissa kielilinjauksissa alusta alkaen sekä tavoitella suomen, ruotsin ja englannin käyttöä rinnakkain tasa-arvoisina aina kun mahdollista.

AYY:n oman kolmikielisyystyön kantavana ajatuksena on, että kielivähemmistöjä kiinnostaa sama materiaali kuin suomenkielisiäkin opiskelijoita. Siten vain jos tietty informaatio koskee perustellusta syystä vain tietyn kieliryhmän jäseniä, voidaan sen käännättämistä kolmelle kielelle pitää tarpeettomana. AYY toivookin Aallon omaksuvan saman periaatteen oman kolmikielisyytensä johtoajatukseksi.

AYY toteaa, että toimivin ratkaisu on tavoitella sisällöltään mahdollisimman samanlaista viestintää kolmella kielellä. Tällöin kokonaisuuden hallinta ja päivittäminen on helpompaa ja aikaa vievää rutiinityötä voidaan ulkoistaa kääntäjille.

2.   Riittävät henkilöstöresurssit

Suunnitelma jättää linjaamatta riittävistä kääntäjäresursseista. Oma kääntäjäpalvelu mainitaan vain tutkimuksen yhteydessä. Useassa kohdassa on lisäksi esitetty, että eri tehtävissä toimivat tuottavat itse dokumenteista tiivistelmiä ja käännöksiä.

AYY muistuttaa, että edullisinta ja tehokkainta on palkata riittävästi omia kääntäjiä ja käännättää kaikki oleelliset dokumentit näillä rutiininomaisesti, jotta henkilöstö voi keskittyä referaattien ja käännösten kirjoittamisen sijasta varsinaisiin tehtäviinsä. Omat kääntäjät ovat myös paljon edullisempia kuin ostokäännöspalvelut. Lisäksi tämä mahdollistaa ruotsin laajamittaisen käytön, sillä kolmen kieliversion tuottaminen on kääntäjien avulla yhtä nopeaa ja helppoa kuin kahden kieliversion.

Mikäli halutaan samanaikaisesti turvata kansainvälisten yhteisön jäsenten osallistumismahdollisuudet sekä toisaalta kotimaisten kielten asema ja kehittyminen tieteen kielinä, eri kielten käyttäminen rinnakkain on välttämätöntä. Koko henkilöstön sitouttaminen näin vaativaan tavoitteeseen on mahdotonta, ellei käännösten teettämistä ammattitaitoisella kääntäjällä tehdä riittävän helpoksi.

Erityisen oleellista on myös vastuuhenkilöiden nimeäminen. Sen lisäksi, että koko Aalto-yhteisö pyritään sitouttamaan tavoitteisiin, Aallon ylätasolle tarvitaan henkilö, jolla on riittävä mandaatti ja resurssit kolmikielisyystoimenpiteiden edistämiseksi sekä mahdollisuus keskittyä kokonaisuuden koordinoimiseen.

3.   AYY:n kommentit esitettyihin toimenpiteisiin (liite)

Lausunnon liitteenä on alkuperäinen dokumentti, johon on lisätty AYY:n kommentit esitettyihin toimenpiteisiin. Keskeisimpiä nostoja näistä kommenteista:

1. Läpileikkaavaksi periaatteeksi tulee omaksua lähestymistapa, jossa kv-opiskelijoita ja henkilöstöä ei eristetä oman toiminnan pariin, vaan kaikki aaltolaiset työskentelevät ja viettävät arkensa yhdessä. Tämän tulee olla lähtökohtana tiedotuksessa, päätöksentekoelimissä, palveluissa, opetusjärjestelyissä jne.

• Tapahtumien pääkielen tulee olla englanti, jos läsnä on vieraskielisiä.
• Yhteisön ei-suomenkielisillä jäsenillä tulee olla mahdollisuus toimia Aallon päätöksentekoelimissä.

2. Tarkempi toimenpideohjelma koulutuksen ja kannustimien kehittämisestä on tarpeen. Aallon tulee luoda koko henkilöstölle kannustinjärjestelmä kielitaidon kehittämiseen sekä tarjota englanniksi opettavalle henkilökunnalle riittävää tukea. Myös opiskelijoita on kannustettava kielirajat ylittävään kanssakäymiseen lisäämällä vuorovaikutusta opetuksessa ja tunnustamalla kansainvälistymistä tukevat suoritukset osana tutkintoa.

3. ”Kansainvälisillä opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella joko suomea tai ruotsia tai kumpaakin.” Tämä on äärimmäisen tärkeä kohta, joka vaatii lisähuomiota, sillä erityisesti suomen taidolla on ratkaiseva vaikutus kansainvälisen opiskelijan työllistymismahdollisuuksiin ja integraatioon suomalaiseen yhteiskuntaan.

4. Kampusalueesta tulee tehdä täysin kolmikielinen. On vaikutettava myös ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja palveluntarjoajiin.

5. Inside ei tavoita opiskelijoita, joten muihin viestintäkanaviin (esimerkiksi Into, Noppa, aalto.fi) panostaminen on oleellista. Oleellinen informaatio on tarjottava myös ruotsiksi käännettynä.

6. Ruotsinkielisten opiskelijoiden oikeuksien toteutuminen vaatii lisää konkreettisia toimenpiteitä.

AYY:n hallituksen hyväksymä

Espoossa 25.11.2011

==

Liite

AYY:n kommentit yksityiskohtaisiin toimenpide-ehdotuksiin kappale kappaleelta (konteksti ilmenee vain vertaamalla Aallon alkuperäiseen asiakirjaan)

• Ruotsi tulisi pitää johdonmukaisesti osana kaikkia kielilinjauksia alusta alkaen sen sijaan, että siitä linjaaminen jätetään myöhemmäksi erilliseksi projektiksi.
• Ruotsin asemaa Aallossa käsitelleen työryhmän raportti (Arbetsgruppen för svenskspråkig undervisning i Aalto-universitet, 18.6.2009) sisältää useita konkreettisia keinoja ruotsin aseman vahvistamiseksi. AYY toivoo näiden keinojen integroimista osaksi Aallon kielikäytäntöjä.
• Ilmapiirin muutosta voidaan edistää aktiivisilla toimenpiteillä, kuten pitämällä asiaa esillä kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa, koulutuksissa ja materiaaleissa. Myös näistä toimenpiteistä tulisi laatia suunnitelma.
• Aallon tulisi luoda koko henkilöstölle kannustinjärjestelmä kielitaidon kehittämiseen.
• AYY palkitsee jo vuoden kv-opettajan ja vuoden kv-teon. Vuoden kieliteko –palkinto olisi tämän kanssa osittain päällekkäinen, mutta loisi myönteistä ilmapiiriä.
• Myös opiskelijoita on kannustettava kielirajat ylittävään kanssakäymiseen lisäämällä vuorovaikutusta opetuksessa ja tunnustamalla kansainvälistymistä tukevat suoritukset osana tutkintoa. Kaikkeen kielten opetukseen tulee panostaa ja sen on tuettava käytännön kielitaidon, puhevalmiuden ja omaan alaan liittyvän kielitaidon parantamista.
• Tarkempi toimenpideohjelma koulutuksen ja kannustimien kehittämisestä on tarpeen.
• Riittävien resurssien varaaminen on kaiken perusta.
• Kolmikielistä viestintää ei tule lisätä pelkästään Insidessa vaan kaikkialla (esimerkiksi Into, Noppa, aalto.fi.) Inside ei tavoita opiskelijoita, joten muihin viestintäkanaviin panostaminen on oleellista.
• Kolmikielisyyden tulee näkyä kaikkien työnkuvassa, mutta oleellista on myös tehokas koordinaatio ylätasolla.
• Tärkeintä on selkiyttää tavoitetila eri yhteyksissä. Kotimaisten kielten merkitys on suuri varsinkin yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen roolin toteutumisen kannalta.
• Perheverkostojen luominen on yksi kannatettava toimenpide. Kuitenkin viihtymisen kannalta ratkaisevinta on omaksua laajemmin lähtökohdaksi, että kv-opiskelijoita ja henkilöstöä ei eristetä oman toiminnan pariin, vaan kaikki aaltolaiset työskentelevät ja viettävät arkensa yhdessä. Tämän tulee olla toimintaperiaatteena tiedotuksessa, päätöksentekoelimissä, palveluissa, opetusjärjestelyissä jne.
• Monet Aallon sidosryhmät, esimerkiksi AYY ja OIN tekevät jo työtä yhteisön kansainvälisen jäsenten sopeutumisen helpottamiseksi. Aallon kannattaa hyödyntää täysimittaisesti mahdollisuudet tehdä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa.
• Tapahtumien pääkielen tulee olla englanti, jos läsnä on vieraskielisiä.
• Tämä on erittäin tärkeää mm. opiskelijaedustajien tasavertaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta.
• On toki pidettävä mielessä, että lain mukaan yliopiston hallintokieli on suomi. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että suomi on ainoa hallintokieli eikä sen rinnalla käytetä muita kieliä.
• Tapahtumien pääkielen tulee olla englanti, jos läsnä on vieraskielisiä.
• Potentiaaliset ruotsinkieliset osallistujat huomioidaan suomenkielisten lailla.
• Kampusalueesta tulee muutenkin tehdä kolmikielinen. On vaikutettava myös ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja palveluntarjoajiin (esim. kampuksella toimivat liikeyritykset, HSL, oleelliset valtionhallinnon asiointipisteet), jotta kielikysymykset huomioitaisiin paremmin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaikki kolme kieltä pidetään mukana.
• Tärkeimmät asiakirjat ja ohjeistukset tulee aina olla myös ruotsiksi.
• Inside ei tavoita opiskelijoita, joten dokumentit on julkaistava ennen kaikkea Intossa.
• Inside ei tavoita opiskelijoita, joten dokumentit on julkaistava ennen kaikkea Intossa.
• Nämä tarvitaan myös ruotsiksi. Aallossa on myös ruotsinkielistä henkilökuntaa.
• Suunnitelmassa on laskettu paljon sen varaan, että eri tehtävissä toimivat tuottavat itse tiivistelmiä ja kieliversioita. Halvempaa ja tehokkaampaa olisi palkata enemmän omia kääntäjiä ja käännättää suurempi osa teksteistä rutiininomaisesti kahdelle muulle kielelle, jotta viestintä- ja hallintohenkilöstö voi keskittyä varsinaisiin tehtäviinsä eikä referaattien kirjoittamiseen. Omat kääntäjät ovat myös paljon edullisempia kuin ostokäännöspalvelut. Jos dokumentti käännätetään englanniksi, ruotsi menee useimmiten samalla vaivalla.
• myös ruotsiksi
• ks. ed.
• myös ruotsiksi
• ks. ed.
• myös ruotsiksi
• ks. ed.
• ks. ed.
• Kurssikuvaukset tulee käännättää kolmelle kielelle. Niistä opiskelijat voivat tarkistaa oman alansa keskeisimmän sanaston myös muulla kuin opetuskielellä. Esimerkiksi kaksikielisille opiskelijoille tämä voi olla ainoita tapoja kartuttaa sanastoaan toisella äidinkielellään.
• Tässä esitetty kääntäjien määrä on vähäinen, mikäli kielipalvelun on tarkoitus kattaa myös muita kuin tutkijoiden tarpeita, esim. hallinnon ja viestinnän. Näiden käyttöön tarvitaan myös ehdottomasti kielipalveluja.
• Ruotsinkielisen opetustarjonnan lisääminen on keskeistä.
• Erittäin tärkeä kirjaus.
• Näiden oikeuksien toteutuminen vaatii lisää konkreettisia toimenpiteitä. Nykytilanteessa opiskelija ei useinkaan saa edes tenttikysymyksiä ruotsiksi, vaikka saakin käyttää ruotsia vastatessaan.
• Tavoite vastaa AYY:n linjauksia. Ruotsinkielisen opetustarjonnan lisääminen on keskeistä.
• Tämä on äärimmäisen tärkeä kohta, joka vaatii lisähuomiota.
  • Aallon omaa kotimaisten kielten opetusta on parannettava ja resursseja lisättävä.
  • Eritasoisia kursseja on oltava tarjolla riittävästi sekä päivisin että ilta-aikaan, jotta edistyneen kielitaidon saavuttaminen olisi mahdollista oman alan opintojen ohella.
  • Opetus ei saa olla liian kielioppipainotteista tai irrallaan arkielämästä: kursseilla pitää voida oppia puhumaan ja ymmärtämään puhuttua suomea.
  • Opiskelijoille on tiedotettava nykyistä paremmin ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suomen tarpeellisuudesta Suomen työmarkkinoilla. Ei tule antaa harhaanjohtavaa kuvaa työllistymismahdollisuuksista ilman suomen taitoa.
  • Kotimaisen kielen opintoja on sisällytettävä pakolliseksi kaikkiin vieraskielisiin maisteriohjelmiin.
  • Kansainvälisten opiskelijoiden on voitava hyväksyttää suomen ja ruotsin opintojaan osaksi pakollisia vieraan kielen opintoja.
•  Henkilöstön kielitaidon kehittämistä varten tulee luoda kannustinjärjestelmä. Englanniksi opettavalle henkilökunnalle tulee tarjota riittävää tukea, esimerkiksi kielenopetusta, monikulttuurista pedagogista koulutusta ja pidempiä opettajavaihtojaksoja.
• Erittäin tärkeä linjaus. Kaikilla englanniksi opettavilla tulee olla riittävät kielelliset ja kulttuuriset valmiudet.
• Verkkosivuilla vähintään kaikki staattinen perustieto, kuten kuvaukset laitoksen organisaatiosta, opetuksesta ja tutkimuksesta, on syytä julkaista myös ruotsiksi.
• Lyhennösten teko on työlästä. Ruotsiksi on helpointa tuottaa sama sisältö kääntäjillä.
• Tiedotteet on syytä julkaista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Se, mitä yhteisö viestii itsestään ulkopuolelle, on oleellista myös yhteisön omien jäsenten kannalta, ei-suomenkieliset mukaan lukien.
• Tällaisia perusmateriaaleja tarvitaan ehdottomasti myös ruotsiksi.
• Tapahtumien pääkielen tulee olla englanti, jos läsnä on vieraskielisiä.