Yhteisö


Kategoriat

Opiskelijakeskus — nimi- ja logokilpailu

Huom! Kilpailuaikaa on päätetty jatkaa 9.6. klo 23.59 saakka (vain sähköinen palautus).

Opiskelijakeskus on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY), Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY) ja Teknologföreningenin (TF) yhteishanke opiskelijoiden yhteisestä rakennuksesta Otaniemen kampuksen keskeiselle paikalle, metroaseman sisäänkäynnin viereen ja Harald Herlinin Oppimiskeskusta vastapäätä.

Nyt etsimme opiskelijakeskusprojektille yhteistä visuaalista identiteettiä nimi- ja logokilpailun muodossa! Nimeä ja logoa tullaan käyttämään jatkossa projektin mm. esittelymateriaaleissa, nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kilpailu alkaa 6.5.2019 ja sen deadline on 9. kesäkuuta 2019 kello 23:59. Kilpailusta maksetaan palkintosummana yhteensä 500€, joka voidaan kilpailuraadin päätöksellä jakaa useampaan osaan.

 

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika ja osallistumisoikeus

Kilpailuaika on 6.5.2019 – 9.6.2019 klo 23.59.

Kaikilla Aalto-yliopiston opiskelijoilla on osallistumisoikeus kilpailuun.

2. Suunnittelun ohjeet

Raati painottaa arvioinnissa persoonallista otetta sekä aaltolaisen opiskelijakulttuurin näköistä ratkaisua, kuitenkaan visuaalista laatua unohtamatta. Opiskelijakeskuksen nimessä ja/tai logossa on suotavaa jollain tavalla näkyä, että kyseessä on AYY:n, KY:n ja TF:n yhteinen projekti ja kohtaamispaikka. Ilmeessä voi yhdistyä elementtejä AYY:n, KY:n ja TF:n olemassa olevista visuaalisista materiaaleista, mutta se ei ole edellytys.

Pohdi esimerkiksi seuraavia seikkoja ehdotusta laatiessasi:

  • Miten nimi ja logo ilmentävät opiskelijoiden yhteistä uutta rakennusta ja aaltolaista opiskelijakulttuuria? Ole rohkea ja persoonallinen ehdotuksessasi!
  • Miten nimi ja logo ilmentävät aaltolaisia opiskelijoita? Mieti, millaisista elementeistä koostuu aaltolaisten yhteinen identiteetti ja miten se voisi näkyä visuaalisessa ilmeessä. Mieti myös, miten projektin kolme järjestöä näkyvät ehdotuksessasi.
  • Millainen on hyvä nimi tai logo? Muodostuuko logo nimestä, sen osasta tai jostain muusta elementistä? Huomioi, että nimen on hyvä olla tarpeeksi lyhyt ja mieleenpainuva.
  • Mitä erikoista ehdottamassasi nimessä ja logossa on? Varmista, että suunnittelemasi visuaalisen identiteetin upeat ominaisuudet avautuvat raadille. Kirjoita selventävät kuvaukset valinnoistasi. Perustele ratkaisusi lyhyesti ja ytimekkäästi.
  • Miten nimi toimii arkikielessä? Onko se kutsuva? Antaako nimi vaikutelman, että paikkaan on houkuttelevaa tulla? Miten nimi toimii eri kielillä?

3. Ehdotusten jättäminen

Ehdotuksen tulee mahtua yhdelle, enintään A3-kokoiselle arkille. Kilpailuehdotukset voi palauttaa sähköisesti TAI fyysisenä kappaleena. Kilpailu on anonyymi.

Sähköinen palautus

Palauta ehdotus sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen nimikisa@opiskelijakeskus.fi viimeistään sunnuntaina 9. kesäkuuta klo 23.59. mennessä. Sähköpostin tulee sisältää:

  • nimimerkillä varustettu ehdotus pdf-tiedostona (ehdotukset käsitellään anonyymisti, eikä tuomaristo näe lähettäjän yhteystietoja)
  • tekijän/tekijöiden yhteystiedot viestikentässä (nimi, opintoala, sähköposti, puh.nro).
  • Nimeä viesti otsikolla “Opiskelijakeskus nimikisa”

Halutessaan voi jättää pelkän nimiehdotuksen osoitteessa: https://forms.gle/n3tMruuKLTUMmXM19 Yksittäisiä nimiehdotuksia ei käsitellä osana kilpailua.

Kilpailuun liittyvät kysymykset voi lähettää osoitteeseen: nimikisa@opiskelijakeskus.fi.

4. Suunnitelman puitteet

Ilmeeseen (joka voi olla luonnosmainen) pitäisi sisältyä ainakin:

  • nimi- ja logoehdotus
  • värit (väh. 2 pääväriä)
  • fonttikartta
  • mahdolliset muut graafiset elementit

Ehdotuksen tulee mahtua yhdelle, enintään A3-kokoiselle arkille.

5. Voittajan valinta

Nimi- ja logokilpailun voittajan valitsee AYY:n, KY:n ja TF:n nimeämä kilpailuraati. Raati koostuu AYY:n, KY:n & TF:n edustajista sekä visuaalisen viestinnän muotoilun asiantuntijajäsenestä. Raatiin kutsuttavat eivät itse voi osallistua kilpailuun. Raati antaa palautteen jätetyistä töistä ja valitsee voittajan.

6. Voittajaehdotuksen työstö

Voittajaehdotuksen mahdollisesta jatkotyöstöstä sovitaan erikseen tekijän kanssa. Jatkotyöstössä käytetään hyväksi osapuolten olemassa olevia resursseja.

7. Muuta

AYY, KY & TF pidättävät oikeuden muutoksiin.

Kilpailuun liittyvät kysymykset osoitteeseen: nimikisa@opiskelijakeskus.fi

Tietoa teekkarilakkiprosessin kulusta

Syksyllä 2018 aloitetussa teekkarilakkiin liittyvässä selvittelyssä on edetty ja ohessa on kertaus tähän asti tapahtuneesta.

Teknologföreningenin fuksikasvatukseen osallistumisesta ja muusta toiminnasta tehtiin Aalto-yliopiston myötä avointa kaikille aaltolaisille. Sisustusarkkitehtuuri siirtyi muotoilun laitokselta arkkitehtuurin laitokselle viime vuonna, minkä seurauksena sisustusarkkitehtuurin uusista opiskelijoista vastaaminen siirtyi Arkkitehtikillalle. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että molempien yhdistysten teekkarifuksikasvatukseen osallistuu myös muita kuin tekniikan alan opiskelijoita.

Lokakuussa 2018 Arkkitehtikilta ja Teknologföreningen lähestyivät AYY:n hallitusta ja Teekkarijaostoa kirjeellä, jossa toivottiin selvittämään myös muiden kuin tekniikan alan opiskelijoiden mahdollisuus saada teekkarilakki.

Kirjeen johdosta AYY:n hallitus päätti marraskuussa 2018 perustaa työryhmän selvittämään yhteisön mielipidettä asiaan. Työryhmään kuului hallituksen ja Teekkarijaoston jäseniä.

Kartoitusprosessissa marras-joulukuussa 2018 haastateltiin kahdeksaa tahoa:

  • Fuksitoimikunta,
  • AYY:n hallitus,
  • Teekkarijaosto,
  • Neuvosto,
  • Arkkitehtikilta,
  • Teknologföreningen,
  • Ikiteekkari ja
  • Pyöreän tornin killan kiltavanhin.

Haastattelujen perusteella ei saatu muodostettua yksimielistä kantaa aiheeseen ja hallitukselle esitettiin useampia ratkaisumalleja.

AYY:n hallitus päätti joulukuussa 2018 seuraavasti:

“Teekkarijaoston ja Pyöreän tornin killan (PTK) raadin puoltaessa voidaan myöntää teekkarilakin käyttöoikeus erityistapauksissa fuksikasvatuksen suorittaneille. Myöntämiset tulee käsitellä yksittäistapauksina.

Hallitus valtuuttaa Fuksimajurin suunnittelemaan ehdotuksen myöntämisprosessista yhteistyössä Julius Luukkasen ja Teekkarijaoston puheenjohtajan kanssa. Prosessin hyväksyy Teekkarijaosto ja PTK:n raati.

Päätös on voimassa toistaiseksi ja käsitellään uudelleen yhteisörakenneprojektin määrittämässä teekkariudesta vastaavassa elimessä mahdollisen Wapun 2019 jälkeen. TKY aikaiset lakkiohjesäännöt tulee päivittää mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä.”

Päätöksessä mainittu lakkien myöntämisprosessi valmisteltiin tammikuun 2019 aikana. Teekkarijaosto ja Pyöreän tornin kilta ry:n raati hyväksyivät prosessin helmikuun alussa 2019.

Prosessi mahdollistaa lakinkäyttöoikeuden myöntämisen vain ja ainoastaan teekkarifuksikasvatuksensa syksyllä 2018 aloittaneille fukseille, joiden tutkinto ei johda tekniikan kandidaatiksi, diplomi-insinööriksi, arkkitehdiksi tai maisema-arkkitehdiksi.

Lakkia on haettava erikseen, ja sekä Teekkarijaoston että Pyöreän tornin killan raadin on hyväksyttävä hakemus, jotta lakki voidaan myöntää. Lakkia ei voida prosessin kautta myöntää kuin erityistä teekkarihenkisyyttä ja kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan osoittavalle fuksille.

Mahdollisuudesta on tiedotettu fukseille ja hakuaika on käynnissä.

Mikäli hakemuksia tulee, käsittelevät Teekkarijaosto ja Pyöreän tornin killan raati ne myöhemmin keväällä, ja myöntävät tai ovat myöntämättä lakinkäyttöoikeuksia mahdolliseksi wapuksi 2019.

Kyse on väliaikaisesta, vain täksi kevääksi, suunnatusta toimintamallista. Teekkarilakkiin liittyvät asiat tullaan käsittelemään uudelleen AYY:n yhteisörakenneprojektin valmistuttua kevään 2019 jälkeen. Teekkarijaosto on toivonut, että uudelleenkäsittelyssä ehdittäisiin paremmin osallistamaan koko teekkariyhteisöä.

 

Hugo-gaala palkitsi Aalto-yhteisön pioneereja

Smökkiin kerääntyi perjantaisena iltana 7.12.2018 kirjava joukko Aalto-yhteisön aktiivisia toimijoita viettämään historian ensimmäistä Hugo-gaalaa. Gaalassa juhlistettiin Aalto-yhteisöä ja sen pioneereja, mutta tällä kertaa ei puhuttu yksittäisistä henkilöistä, vaan valokeilaan nostettiin Aalto-yhteisössä toimivien yhdistysten huikeat saavutukset.

Hugo-Gala. Kuva: Henri Heilala

Mikä on Hugo-gaala ja mistä idea sai alkunsa? ”Vuosijuhlilla palkitaan usein yksittäisiä henkilöitä. Nyt haluttiin antaa kiitosta ja palkita nimenomaan yhdistyksiä ja porukoita heidän huikeista saavutuksistaan ja siitä työstä, jota he yhteisön eteen tekevät.” kertoo Aavan yhteisövastaava Kaisa Talvitie Hugo-gaalan synnystä.

Aava keräsi syksyn aikana ehdotuksia niistä tahoista, jotka ansaitsisivat tulla palkituiksi. Ehdotuksia pystyi jättämään ennalta määriteltyihin kategorioihin, joita olivat uudet opiskelijat, liikunta ja hyvinvointi, kansainvälisten opiskelijoiden integraatio sekä poikkitieteellisyys. Näiden lisäksi oli mahdollista ehdottaa omaa kategoriaa.

Ehdotuksia tuli runsaasti. Palkittavien valinta oli vaikeaa, sillä hyviä ja hyvin perusteltuja hakemuksia tuli oli paljon. ”Tuntuu, että osuimme todellakin oikeaan hermoon.  On yhdistyksiä, jotka tekevät upeaa työtä, mutta jotka eivät ole saaneet aikaisemmin tunnustusta uurastuksestaan. Tähän tarpeeseen pystyimme vastaamaan Hugo-gaalan palkinnoilla.” Kaisa sanoo.

Palkintoja jaettiin lopulta seitsemän. Yksi palkituista oli Radiodiodi, joka pokkasi Yhteisönrakentaja 2018 -palkinnon. ”Radiodiodi mahdollistaa yhteisön näkymisen ja kuulumisen ulospäin. He tekevät työtä, että muut näyttäisivät hyvältä ja että muut saisivat äänensä kuuluviin, mutta pysyttelevät itse kulisseissa.” perustelee Talvitie Radiodiodin palkintoa. Lista kaikista palkituista löytyy tämän jutun lopusta.

Radiodiodi pokkasi Yhteisönraknetaja 2018 -palkinnon. Kuva: Henri Heilala

Hugo-gaalan järjesti Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Aalto-yhteisöjaosto Aava. Gaalasta suunnitellaan vuotuista perinnettä.

 

Lisätietoja: Kaisa Talvitie, Yhteisöjaosto Aavan yhteisövastaava, kaisa.talvitie@ayy.fi

 

Hugo-gaalassa 7.12.2018 jaetut palkinnot:

 

Yhteisönrakentaja 2018: Radiodiodi

 

Kansainvälisyyden edelläkävijä 2018: Polyteknikkojen partioklubi Teepakki ry

 

Aalto-yhteisön sillanrakentaja 2018: Isännistö ja Emännistö 2018

 

Aalto-yhteisön kartalleviejä 2018: Aalto Beer Pong ry

 

Fuksikasvatuksen uranuurtaja 2018: Nuoret Designerit ry

 

Opiskelijahyvinvoinnin tiennäyttäjä 2018: Teekkariratsastajat ry

 

Poikkitieteellinen pioneeri 2018: Otanko ry

Otaniemen yö onnistui yli odotusten

Kuvaaja: Satu Räty

Otaniemen yö 6.10. keräsi aaltolaisia, Aalto-alumneja ja kaupunkilaisia juhlimaan luovuutta yli 50 poikkitaiteellisen tapahtuman äärelle.

Otaniemen yössä oli ohjelmaa kaikenikäisille aina lähtien arkkitehtuurikierroksista ja ulkoilmaelokuvista päättyen lauluyhtyeiden matineaan ja rap-iltamiin. Monet työpajoista mahdollistivat oman luovuuden toteuttamisen esimerkiksi puistonpenkkejä maalaamalla tai hitsaamalla auton osista tilataideteoksen. Opiskelijoiden lisäksi Otaniemessä näkyi liikkuvan poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä ja Aallon alumneja.

Vieraiden joukossa oli myös Espooon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: ”Tämä on tosi riemukasta. Toivon sydämestäni, että Otaniemen yö saa jatkoa ja laajenee edelleen.”

Aallon vararehtori Petri Suomala, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Espoon kaupunginvaltuutettu Saara Hyrkkö jonottavat Vapaamaalareiden värikuula-taideseinälle. Kuvaaja: Heikki Isotalo

Kaupunginosatapahtuma ei synny hetkessä. Otaniemen yötä on valmisteltu ylioppilaskunnan toimistolla jo helmikuusta lähtien.
”Tapahtuma meni järjestelyiden puolesta sujuvasti, ja oli hieno huomata, miten monen ikäisiä ihmisiä festivaalille saapui”, toteaa tapahtumaa tuottanut AYY:n taidealojen edunvalvonta-asiantuntija Tero Uuttana.

Otaniemen yö oli vapaaehtoistyön juhlaa. Ohjelmasta ja käytännön järjestelyistä vastasivat noin 50 mukana olevaa yhteisöä ja yhdistystä sekä noin kaksikymmentä vapaaehtoista.

”Ilman yhteisön panosta Otaniemen yö ei olisi voinut syntyä”, toteaa hallituksen taiteellisesta toiminnasta vastaava Julius Luukkanen.

Kemistikillan isäntä Lotta Wallinmaa esittelee kemiallisesti toteutettua laavalamppua. Kuvaaja: Heikki Isotalo

Kemistikillan isäntä Lotta Wallinmaa piti pystyssä yleisömenestykseksi osoittunutta laavalampputyöpajaa. ”Kyseessä on hyvin yksinkertainen demonstraatio siitä, miten hapot ja emäkset käyttäytyvät vesiliuoksessa”, Wallinmaa kuvailee työpajan sisältöä. Monisatainen osanottajamäärä ylitti myös Wallinmaan odotukset: ”Olemme joutuneet tiskaamaan laseja ja kierrättämään öljyä”

Yhdistykset toivottavat tervetulleeksi

Lukukauden käynnistäneessä, keskiviikkona 5.9. vietetyssä Aalto Party -tapahtumassa 106 Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivaa yhdistystä esitteli toimintaansa uusille opiskelijoille. Tässä jutussa yhdistysaktiivit vinkkaavat, mitä kaikkea Aalto-yhteisössä voi tehdä ja harrastaa.

Yhdistyksiä Aalto Partyssa. Kuva: Aleksi Leskinen

AYY:n piirissä toimii yhteensä yli 200 yhdistystä. Osa niistä liittyy tiiviisti eri opiskelualoihin, mutta Otaniemessä toimii myös huima määrä kaikille aaltolaisille avoimia vapaa-ajan järjestöjä.

Uusimpia aaltolaisia yhdistyksiä on vuoden 2018 alussa perustettu Aalto Formula Team. Sen tavoite on rakentaa koko koulun yhteistyöllä sähkökäyttöinen Formula Student -luokan kilpa-auto.

”Tähän liittyy paljon muutakin kuin se, että auto ajaa ympäri rataa. Opiskelijamarkkinointia, yritysyhteistyötä, sähkötöitä, materiaalivalintoja, muotoilua… Jos osaamista löytyy, tekemään pääsee”, Aalto Formula Teamin sihteeri Kalle Kekäläinen kertoo.

Osalla Aallon yhdistyksistä on takanaan pidempi historia. Sähköisen median yhdistys OUBS ry jatkaa Otaniemi Underground Broadcasting System -nimellä tunnetun kaapelikanavan perinteitä ja keskittyy nykyään muun muassa opiskelijatapahtumien livestreamaukseen.

”Meillä pääsee oppimaan paljon videokuvauksesta. Mitään ei tarvitse osata valmiiksi. Kaikilla keikoilla opastetaan alusta alkaen, ekalla kerralla pääsee heti kuvaamaan ja tokalla leikkaamaan”, OUBS:n puheenjohtaja Ville Tuominen lupaa.

Kaikki yhdistykset eivät keskity tiettyyn harrastukseen, vaan myös muut teemat voivat yhdistää aaltolaisia yli ainerajojen. GAYY tuo yhteen Aallon LGBT-henkisiä opiskelijoita ja pyrkii tuomaan kampukselle hyväksyntää ja hyvää fiilistä. Yhdistys on järjestänyt muun muassa euroviisukatsomon ja sateenkaarisitsit.

”Osa Otaniemen killoista voi tuntua miesvetoisilta ja vähän machoilta. Opiskelija saattaa kokea, että ei löydä muita LGBT-ihmisiä tai että ei uskalla tulla esille suurissa killoissa. GAYY on silloin helppo paikka tulla”, GAYY:n puheenjohtaja Jarna Verho sanoo.

Tutustujia OUBS:n teltalla. Kuva: Aleksi Leskinen

AYY:n yhdistysrekisteri elää ja kasvaa koko ajan.

Mukaan ovat vuoden 2018 aikana liittyneet Aalto Formula Teamin lisäksi muun muassa löylyistä innostuva Polyteknikkojen Saunaseura, tekoälyyn keskittyvä Aalto Artificial Intelligence Society ja kiinalaistaustaisia opiskelijoita yhdistävä Chinese Student & Scholars Association at Aalto University.

Yhdistysaktiivit toivovat, että moni uusi opiskelija uskaltautuisi tutustumaan toimintaan. Liittymisen kynnys on yritetty tehdä mahdollisimman matalaksi. Nettihaun yhdistyksen nimellä tekemällä pääsee jo hyvään alkuun.

Monien yhdistysten nettisivuilla voi ilmaiseksi liittyä jäseneksi, ja oman yhdistyksen tapahtumista pysyy kärryllä esimerkiksi Telegram-ryhmien ja uutiskirjeiden avulla. Syksyllä on luvassa myös tutustumisiltoja uusille jäsenille.

Iltatunnelmaa Aalto Partysta. Kuva: Aleksi Leskinen

Mutta mikä saa kiireisen opiskelijan antamaan vähää vapaa-aikaansa yhdistystoiminnalle? Yhdistysaktiivit kertovat, että toiminnan kautta saa kokemuksia, joita ei ole mahdollista saada koulutunneilla tai edes oman erityisasemayhdistyksen riennoissa.

”Videoprojektien ansiosta olen osallistunut tapahtumiin, joihin ei muuten olisi tullut lähdettyä. Olen päässyt näkemään, miten siistejä asioita suurella joukolla ihmisiä voi tehdä”, Tuominen kertoo.

”Tässä näkee asioiden oikeasti etenevän. Nyhjäisimme formulaidean tyhjästä marras–joulukuun vaihteessa. Nyt meillä on tilat, tiimejä, sponsoreita ja yhteistyötä yliopiston kanssa. Ja auton suunnittelukin edistyy!” Kekäläinen iloitsee.

”Paras juttu on se, että yhdistyksen kautta verkostoituu ja oppii tuntemaan ihmisiä eri korkeakouluista. Näkökulmani Otaniemestä on laajentunut ja olen saanut huomata, että pelkäsin ihan turhaan. Ihmiset ovat oikeasti tosi avoimia täällä”, Verho sanoo.

Aalto-yhteisössä toimii yli 200 aineyhdistystä, kiltaa, urheiluseuraa ja harrastuskerhoa. Tutustu koko palettiin ja löydä itsellesi uusi harrastus tai sopiva seura yhdistyslistaussivulta.

Puheenjohtaja Noora Vänttisen puhe yliopiston avajaisissa 5.9.2018

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Noora Vänttisen puhe Aalto-yliopiston lukuvuoden 20182019 avajaisissa keskiviikkona 5.9.2018.

Hyvä rehtori, provosti, arvoisat kunniavieraat, koko Aalto-yhteisö,

On ihana nähdä teitä kaikkia ja juhlistaa lukuvuoden alkamista.

Bästa rektor, bästa provost, ärade hedersgäster, hela Aalto-samhället,

det är härligt att se er alla och fira invigningen av det nya läsåret

Dear Headmaster, Provost, Guests of Honor, the whole Aalto community,

I’m so glad to see you all here and celebrate the starting of the academic year with you.

It’s great to see the opened Väre and A Bloc in action. The quickly developing campus has already become familiar for many of us over the years, but certainly there are also those that see Otaniemi as new and foreign.

On ollut aika kun Otaniemi oli vieras myös mulle.

Minä itse tulin tänne vuosia sitten Savon perukoilta. Espooseen verrattuna pienestä, 20 000 asukkaan kaupungista, jossa oli… no, vain se yksi sellutehdas. Ja kaupungin nimi oli rikollisen hyvä, Varkaus. Lähdin kotoa ja saavuin uuteen, paljon suurempaan kaupunkiin. Muutin ensimmäistä kertaa asumaan yksin – paikkaan, josta en tuntenut ketään.

Aalto on paikka, jossa opin paljon uutta, opin oppimaan, kasvoin ihmisenä, ystävystyin, rakastuin. Mutta koin myös ahdistusta ja epätoivoa.

Muistan elävästi, kun eräänä pimeänä loppukesän iltana olin kerännyt rohkeutta kertoakseni ensimmäistä kertaa Otaniemessä, että olin löytänyt jonkun kivan tytön.

Olin toimikuntaystäväni kanssa. Pelotti.

Kerrottuani hän katsoi minua silmiin ja sanoi: ”Noora, siinä ei ole mitään vikaa.” Silloin tiesin tulleeni kotiin.

Aalto on minun kotini.

Tämä on vain yksi monista tarinoista.

Aalto is more or less home for over fourteen thousand students. All of them have a unique story to tell. Each of us has different problems that we struggle with. Our own insecurities, joys and interests. We in Aalto are no faceless crowd but an unbelievably rich and diverse community.

I want to tell a couple of more stories. Kerron teille vielä muutaman tarinan niin kuin joku voisi ne itse kertoa.

”Aalto Universitetet var aldrig ett alternativ för mig. Man kommer ju inte här från provinser. Jag var rädd att flytta till en stor stad men storasyskonen hjälpte mig. Lyckligt kom jag in i gruppen väldigt bra.

”I came as an exchange student to Finland and tried to open a bank account. It didn’t work out. For a while, living was more difficult than it should. For some reason, it helped to go to another bank… it all just seemed so arbitrary.”

”Koin jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta tekemästäni työstä. Opinnot ahdistivat ja oli vaikea kertoa kellekään. Opintopsykologin ja YTHS:n mielenterveyspalveluiden kautta vyyhti alkoi selvitä.”

Samankaltaiset tarinat toistuvat monien arjessa.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kymmenes opiskelijoista on kohonneessa uupumisriskissä. Neljännes toivoisi enemmän apua stressinhallintaan. Vastaavat huolet näkyvät myös Aallon AllWell-kyselyssä. Opiskelun lisäksi opiskelijan ajan olisi riitettävä myös työntekoon, harrastuksiin ja ihmissuhteiden ylläpitämiseen.

Jotta elämä olisi mielekästä, siihen tarvitaan muitakin osa-alueita kuin jatkuvaa puurtamista.

Tämän lisäksi jokainen meistä etsii omaa paikkaansa yhteiskunnassa ja yhteisössä. Paine tulla hyväksytyksi on kova. Voinko mä olla tälläinen kuin mä olen? Mitä muut ajattelee musta? Näiden kysymysten ääreltä herään itsekin vielä. Enkä yhtään vähempää tänne puhujanpönttöön kavutessa.

Uuden lukuvuoden kynnyksellä, kampuksen vähitellen valmistuessa ja ARTSin muuton äärellä on ajankohtaisempaa kuin koskaan kysyä, millainen koti me halutaan Aallon olevan näille lukemattomille tarinoille, ainutlaatuisille aaltolaisille.

Skulle Aalto vara ett sådant hem som uppmuntrar till samarbete och inte till konkurrens? Ett hem där man ska inte vara rädd eller skämma ut sig på grund av någon personlig egenskap. Ett hem där vi kan möta varandra med anseende.

What if Aalto was a university at which students get help for their fatigue before it becomes too much to handle. A society that bravely intervenes with injustices that it sees. A world in which we help each other to shine well over the boundaries of student generations.

Aalto should be a place like this.

Minusta Aalto voi olla juuri tämä paikka.

Jotkut teistä ehkä huomasivat, että aikaisemmin kertomissani tarinoissani oli onnelliset loput. Kuitenkaan näin ei aina ole. Se ei ole selviö.

Haluankin painottaa, että onnelliset loput tarinoihin eivät tule ilman meidän kaikkien panosta. Ei saa olla tuurista kiinni, kuka löytää ja saa apua. Edellä unelmoitu yhteinen koti, turvallinen, yksilöä tukeva ja yhdenvertainen yliopisto ei synny pelkästään puheista. Se on pitkäjänteistä jatkuvaa työtä. Se vaatii aikaa, työtunteja ja resursseja. Mutta vaikka tehdyn työn määrä on mitattavissa luvuilla, työn tulos ei ole. Jokainen autettu yksilö on itsessään arvokas. Maailmaa ei tule tarkastella ainoastaan Excelin riveiltä.

Onneksi näemme jo nyt joka päivä aitoa opiskelijoista ja toisista välittämistä. Ymmärrystä ja empatiaa kohtaamisissa. Välähdyksiä unelmien Aallosta, jonne me ollaan matkalla. Tarinoita kodista, jonka tuella arjen haasteista selvitään. Aalto-yliopiston Code of Conduct lupaa opiskelijoille ja henkilökunnalle turvallisen ja hyvinvoivan ympäristön oppia ja työskennellä. Success of Students -projekti on tuonut hyvinvointiteemat valokeilaan. Opintopsykologien määrää on lisätty. Not Cool- kampanja madaltaa kynnystä puuttua häirintään.

Yliopisto, ylioppilaskunta, tämän yhteisö kehittää toimintaa entisestään ja taklaa monimutkaista ongelmaa pala palalta.

Tehdään seuraavakin lukuvuosi yhdessä töitä sen eteen, että Aalto olisi paras mahdollinen koti uusille ja vanhoille opiskelijoille, henkilökunnalle, puolisoille, vanhemmille, ystäville, rakkaille, loputtomalle määrälle erilaisia ja yhtä arvokkaita aaltolaisia.

Matka on tosi pitkä, mutta mitä sitä ei perheensä vuoksi tekisi.

Kun joskus tulevaisuudessa joku kysyy minulta, mikä ihme se Aalto on, aion hymyillä ja sanoa:

Aalto is home.

Aalto är hem.

Aalto on meidän kotimme.