World Student Capital -verkosto
Kannanotto
21.11.2016
Julkaistavissa heti

Pääkaupunkiseudun opiskelija- ja ylioppilaskuntien muodostama World Student Capital -verkosto kannustaa Espoota hyvissä aikeissaan kokeilla kaupunkipyöräverkostoa! Kaupunkipyörät ovat loistava keino lisätä arkiliikuntaa, vähentää ruuhkia ja lisätä alueellista kytkeytyneisyyttä. Kaupunkipyöräverkoston ei pidä rajoittua kuntarajoihin, vaan Länsimetroon tukeutuva järjestelmä Etelä-Espoossa on luonteva jatke metropolialueen kaupunkipyörävyöhykkeelle.

Ensi kesänä Helsingin puolella alkaa kaupunkipyöräverkoston toinen vaihe. Verkosto laajenee lähelle Espoota Munkkiniemeen ja Lauttasaareen. Mielestämme Espoon puolen järjestelmän tulee kytkeytyä osaksi Helsingin puolen järjestelmää kahdella tavalla. Ensiksi Espoon ja Helsingin järjestelmien tulee toimia samalla maksulla, jotta metromatkaan yhdistettynä kaupunkipyörää voi käyttää sekä matkan alussa että lopussa, kun matka ylittää kuntarajan. Toiseksi järjestelmä tulee suunnitella siten, että pyöräileminen Otaniemestä Munkkiniemeen tai Keilaniemestä Lauttasaareen Helsingin puolelle on mahdollista.

World Student Capital -verkosto pitää erityisesti Otaniemeä olennaisena alueena sijoittaa kaupunkipyöriä. Verrattuna muuhun Länsimetron varrella sijaitsevaan kaupunkirakenteeseen, juuri Otaniemen alueella liikkuu huomattava määrä opiskelijoita, jotka ovat kaupunkipyörille olennainen käyttäjäryhmä. Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen (1) mukaan 31 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa pyöräilyn mieluisimmaksi liikkumismuodokseen ja 30 prosenttia pyöräilee vähintään muutaman kerran viikossa. Espoossa jopa pyöräillään päivittäin huomattavasti enemmän (25,4 %) kuin Helsingissä (6,1 %) tai Vantaalla (2,7 %). Espoolla on myös pyöräilyn edistämisohjeessaan (2) tavoite yli kaksinkertaistaa syksyn arkipäivinä tehdyt pyörämatkat, missä kaupunkipyörien käyttöönotto alueella olisi askel oikeaan suuntaan.

Otaniemessä sijaitsee paitsi jatkossa kaikkien Aalto-yliopiston korkeakoulujen kampus myös sen välittömässä yhteydessä yksi Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksista, jolle liityntäyhteys Otaniemen metroasemalta kaupunkipyörällä olisi luonteva. Samalla se madaltaisi kynnystä hyödyntää Otaniemen palveluita ja kytkisi Laurean kampuksen tiiviimmin osaksi 3T-alueen innovaatiokeskittymää. Otaniemeä ympäröivä 3T-alue, eli Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi, on muutenkin etäisyyksiensä puolesta erityisen pyöräiltävissä, mutta kaikki eivät tuo omaa pyöräänsä kampukselle tai työpaikalleen. Väestöpohja alueella kasvaa jatkuvasti. Kesällä 2018 Otaniemeen muuttaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja muutaman vuoden päästä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Nämä tuovat alueelle 4000 uutta opiskelijaa ja toivoaksemme myös paljon uusia opiskelija-asuntoja. Uskomme että alueella olisi paljon kysyntää kaupunkipyörille!

Toivomme että Espoo tarttuu tähän loistavaan keinoon lisätä pyöräilyn, arkiliikunnan ja alueellisten yhteyksien määrää ja päättää lähteä kokeilemaan kaupunkipyöriä!

Pääkaupunkiseudulla 21.11.2016

Andrey Veremenko, World Student Capital -verkoston puheenjohtaja

Milja Asikainen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Jenna Kortelainen, Styrelseordförande för Arcada studerandekår ASK
Iiris Hynönen, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja
Max Laihonen, Haaga-Helian opiskelijakunta Helgan hallituksen puheenjohtaja
Susanna Jokimies, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Jenna Ojala, Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO:n hallituksen puheenjohtaja
Juho Kärkkäinen, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja
Emmi Paajanen, Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA:n hallituksen puheenjohtaja
Rasmus Sinnemaa, Styrelseordförande för Svenska handelshögskolans studentkår
Piia Peltola, Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Lisätietoja:

AYY:n hallituksen jäsen Säde Palmu, sade.palmu@ayy.fi, 040 562 3035

Lähteet:

1. Opiskelijan kaupunki -tutkimus www.worldstudentcapital.fi
2. Espoon pyöräilyn edistämisohjelma http://www.espoo.fi/download/noname/%7BAA687F14-23BE-41DB-AB78-0E57CAE05648%7D/78848

Julkaistu: 31.08.2016 klo 09:00

Allekirjoittaneet ylioppilaskunnat kiittävät hallituksen suunnitelmista siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Yleiseen asumistukeen siirtyminen nostaa opiskelijat tasavertaisempaan asemaan muiden väestöryhmien kanssa, ja parantaa merkittävästi monen opiskelijan toimeentuloa.

Sipilän hallitus päätti keväällä, että opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella. Keskustelua jatketaan ja opiskelijoiden toimeentulosta päätetään jälleen syksyn budjettiriihessä.

Ylioppilaskunnat näkevät siirron yleiseen asumistukeen välttämättömänä uudistuksena. Opintotuen asumislisä on nykytasolla täysin riittämätön kasvavien vuokrakustannusten kattamiseen. Koko opintoraha kuluu asumiseen jo joka kuudennella opintotukea nostavista opiskelijoista. Haastavin tilanne on suurissa kaupungeissa, joissa vuokrataso on korkea. Vuokrat ovat nousseet, mutta opintotuen asumislisää, joka on enintään 201,60 euroa kuukaudessa, ei ole nostettu sitten vuoden 2005.

Erityisen tärkeää on, että siirto tapahtuu samanaikaisesti opintotukeen kohdistuvien mittavien leikkausten astuessa voimaan. Kun opintorahasta leikataan syksystä 2017 alkaen noin 80 euroa / kk, on tarve asumisen tukijärjestelmän uudistamiselle suuri. Yleistä asumistukea voi saada asuinkunnasta riippuen 406,40 euroon saakka.

Yleinen asumistukikaan ei ole ongelmaton. Siinä missä opintotuen asumislisä on yksilökohtainen, on yleinen asumistuki ruokakuntakohtainen. Yksilökohtainen asumistuki poistaisi perheensisäiset riippuvuudet, ja parantaisi monen pienituloisen asemaa myös muissa väestöryhmissä.

Yleinen asumistuki parantaa kuitenkin niiden asemaa, joilla menee kaikista huonoimmin: asuntopulan takia kalliissa asunnoissa asuvat, sekä ne, joilla ei opintotuen lisäksi ole muita tuloja.

Perheellisten opiskelijoiden toimeentulo taas heikkenee muiden opiskelijoiden siirtyessä yleiseen asumistukeen, sillä opintotuki ei nykytilanteessa vähennä asumistukea. Mikäli tätä helpotusta perheellisen opiskelijan arkeen ei opintotukiuudistuksen jälkeen säilytetä, on vihdoin oikea aika tehdä opintotukeen huoltajakorotus.

Siirtyminen yleiseen asumistukeen on suuri rakenteellinen muutos, joka vaikuttaa ratkaisevasti opiskelijan toimeentuloon. Siirtymäaika voi olla monelle vaikea: osalla opiskelijoista tuki nousee, mutta osalla se laskee. Kokonaisuudessaan yleinen asumistuki on silti askel oikeaan suuntaan: se kohdistaa tukea sitä eniten tarvitsevalle, on ympärivuotinen ja vastaa paremmin todellisia vuokrakustannuksia.

Milja Asikainen
Hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Susanna Jokimies
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Lasse Heikkilä
Hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Kati Hannila
Hallituksen puheenjohtaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Mikael Malkamäki
Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta

Riina Lumme,
Hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Lisätietoja antavat ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Kannanotto 7.3.2016
Vapaa julkaistavaksi

Selvitysmies Roope Uusitalon raportti opintotuen uudistuksista julkaistiin tiistaina 1.3.2016. AYY on erittäin huolissaan selvityksen lopputulemasta. Vaikka ehdotuksen mukaisesti opintotuen kuukausikohtainen kokonaismäärä nousisikin, ovat pienempi opintoraha, lainapainotteisuus ja suoritusvaatimusten korottaminen suuri uhka luovuudelle ja innovaatioille. Jatkossa opintopisteitä olisi suoritettava kuusi nostettua tukikuukautta kohden. Opintotukikuukausia olisi jatkossa käytössä 300 opintopisteen tutkintoon 45 ja yhteensä enintään 54.

Aalto-yliopisto on ollut hyvä kasvualusta luovuudelle, innovaatiolle ja startup-yrityksille ja sen piirissä on syntynyt 70-100 yritystä vuodessa.  Kyse ei ole pelkästä tutkinnosta vaan verkostojen luomisesta opiskeluaikana ja uuden luomisesta yhdessä. Niukkuus ei luo innovaatiota. Joustava tukijärjestelmä sen sijaan antaa mahdollisuuden oppia, erehtyä ja yrittää silloinkin, kun omaa urapolkua voi olla vaikea ennustaa.

”Olisiko esimerkiksi Slush, Aalto on Waves tai monien opiskelijoiden kansainvälinen kilpailumenestys syntynyt, jos opiskelijat eivät pysty joustamaan opintopistevaatimuksista toimeentuloaan menettämättä?” pohtii AYY:n hallituksen puheenjohtaja Milja Asikainen.

Leikkaukset vievät opintotukijärjestelmästä viimeisenkin jouston. Jos opinnot syystä tai toisesta venyvät, on tukikuukaudet nopeasti käytetty. AYY on surullinen, että opintotukileikkaukset pakottavat opiskelijat putkitutkintoihin ja mahdollisuus oman suunnan etsimiseen, erehtymiseen tai oman yrityksen perustamiseen opintojen ohella häviää.

Aalto-yliopisto panostaa erityisesti opintojen poikkitieteellisyyteen ja yrittäjähenkeen. Siksi on yliopistonkin kannalta tärkeää, ettei opintotuen muutoksilla vähennetä opiskelijoiden mahdollisuuksia monipuolisen kokemuksen hankkimiseen.

Lisätietoja:

AYY:n hallituksen puheenjohtaja Milja Asikainen, p. 050 520 9420, milja.asikainen@ayy.fi
AYY:n edunvalvonta-asiantuntija Elli-Noora Kaurila, p. 050 520 9445, elli-noora.kaurila@ayy.fi

Kannanotto
HYY ja AYY
29.5.2015

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ovat tyrmistyneitä keskiviikkona 27.5. julkaistusta hallitusohjelmasta ja häpeilemättä petetyistä koulutuslupauksista. Satojen miljoonien leikkaukset koulutuksesta ja hallitusohjelmaan kirjattu 150 miljoonan euron säästö opintotuesta tuhoavat suomalaisen koulutuksen laatua ja kurjistavat jo nyt entisestään vähävaraisia opiskelijoita.

Suurien koulutuspoliittisten säästöjen lisäksi hallitusohjelman liitteissä kirjataan, että opiskelija-asunnot tulisi rajata pois Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn jakamien erityisryhmien investointiavustusten piiristä. ARAn investointiavustukset ovat olleet elinehto kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen rakentamiselle. Ilman niitä useat rakennushankkeet jäävät toteutumatta, ja toteutuvien hankkeiden kustannukset sekä siten myös opiskelijoiden asumiskustannukset vain nousevat.

Opiskelijan sosiaaliturva – opintotuki – ei mitenkään riitä vapaiden markkinoiden asuntojen vuokriin. Uuden hallitusohjelman myötä myös opiskelija-asuntojen vuokrat päästetään karkaamaan opiskelijoiden saavuttamattomiin. Jos opiskelija-asuntojen rakentamiseen ei enää saa investointiavustusta, vuokrat nousevat entistä sietämättömämmiksi.

Hallituksen kaavailemat säästöt kohtelevat erityisen julmasti pääkaupunkiseudun opiskelijoita. Pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on karannut käsistä jo ajat sitten, ja kohtuuhintaisista asunnoista on pula. Opiskelija-asuntoja tulisi rakentaa lisää nimenomaan pääkaupunkiseudulla, joten investointiavustuksen poisto vain kärjistää entisestään opiskelijoiden toimeentulon alueellista epätasa-arvoa.

– On uskomatonta, että hallitus haluaa heikentää opintotukea ja samalla nostaa asumisen kustannuksia entisestään, kun jo nyt tiedetään, että nimenomaan toimeentulo-ongelmat ovat yksi suurimmista opiskelua hidastavista tekijöistä, hämmästelee AYY:n hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm.

Vuokrakustannukset nielevät tällä hetkellä keskimäärin 72,4 % yksin asuvan opiskelijan käytettävissä olevista tuloista. Opintotuen heikentäminen ja asumisen kustannuksien kasvattaminen johtavat väistämättä siihen, ettei pääkaupunkiseudulla ole enää varaa asua eikä opiskella. Korkeakoulutuksesta tulee ainoastaan varakkaiden etuoikeus, johon muilla ei ole varaa.

– On epärehellistä ja häikäilemätöntä väittää, että koulutuksesta, tieteestä ja opiskelijoiden toimeentulosta leikkaamalla suomalaisista saataisiin maailman osaavin kansa, suomalaisesta koulutuksesta laadukkaampaa – tai Suomi kuntoon, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.