Lausunnot ja kannanotot


Kategoriat

AYY: Avointa keskustelua tasa-arvosta on käytävä

AYY
Avoin kirje Aalto-yhteisölle
29.4.2015

Sukupuolten tasa-arvo on viime päivinä puhuttanut AYY:ssa laajasti ja monipuolisesti. Keskustelu alkoi viime perjantaina, kun Lotta Aarikan julkaisi blogissaan tekstin, jossa hän käsitteli naisten tasa-arvoa Otaniemessä, erityisesti ylioppilaskunnan piirissä toimiviin wappulehtiä julkaiseviin kerhoihin peilaten.

Viime päivinä herännyt keskustelu on ollut erittäin aktiivista. Toivomme, että vuoropuhelua voidaan jatkossakin käydä rakentavasti ja asiallisesti, tosiasioihin nojautuen.

Aktiivista keskustelua tasa-arvosta ja sukupuolirooleista tulee käydä Aalto-yhteisön lisäksi muillakin yhteiskunnan alueilla. Erityisesti tekniikan ala on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen, mutta naisten määrä on jatkuvassa kasvussa. AYY haluaa olla omalta osaltaan edistämässä keskustelua sekä kaikkien yhdenvertaista kohtelua niin yhteisössään kuin laajemminkin.

“Nyt on tärkeintä, että pysymme rauhallisina, emmekä poteroidu. Tulemme ylioppilaskuntana keskustelemaan asiasta eri tahoilla”, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm kommentoi.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö, ja sen piirissä toimii noin 200 erilaista yhdistystä.

Lisätietoja:
AYY:n hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm, niko.ferm@ayy.fi, 050 520 9420

 

Pääkaupunkiseudun opiskelijat: Opiskelija-asuntojen rakentamisesta ei voi leikata

Kannanotto
25.2.2015

Ympäristöministeriön Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hankeryhmä on esittänyt 24. helmikuuta asuntoministeri Pia Viitaselle jättämässään raportissa, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen suunnattu 10 prosentin investointiavustus poistetaan. Pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat eivät hyväksy ehdotusta: se on vastuuton ja toteutuessaan heikentää entisestään opiskelijoiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia löytää asunto pääkaupunkiseudulta.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn jakamat investointiavustukset ovat elinehto kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen rakentamiselle. Ilman niitä useat rakennushankkeet voivat jäädä toteutumatta.

Hankeryhmän esityksessä väitetään, että avustusjärjestelmä on tarkoitettu tukemaan etupäässä sellaisia hankkeita, joiden toteutuminen edellyttää erityisiä tila- tai varusteluratkaisuja. Väite on ristiriidassa investointiavustuksia säätelevän lainsäädännön kanssa, jossa nimenomaisesti määritellään pienituloiset yhtenä avustusten kohderyhmänä. Pulaa kohtuuhintaisista asunnoista ei ratkaista toimenpiteillä, jotka heikentävät merkittävästi kaikkein vähävaraisimmille ryhmille suunnattujen asuntojen tarjontaa.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on karannut käsistä. Vapailla markkinoilla vuokra-asuntojen hinnat ylittävät reippaasti opiskelijoiden maksukyvyn. Opiskelija-asunnon vuokra on yksiössä keskimäärin 432 euroa ja soluasunnossa 291 euroa. Vapailla markkinoilla yksiön vuokra taas on keskimäärin 633 euroa ja kimppakämpän solun 480 euroa. Vuokrakustannukset nielevät keskimäärin 72,4 % yksin asuvan opiskelijan käytettävissä olevista tuloista (Lähde: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus). Muun väestön tuloista keskimäärin vain noin 22 % menee asumiskuluihin (Lähde: Tilastokeskus).

– Millään muulta väestöryhmällä asumisen kustannukset eivät vie niin suurta osuutta tuloista kuin opiskelijoilla. On pöyristyttävää, että opiskelijoiden toimeentuloa halutaan entisestään vaikeuttaa korottamalla uusien opiskelija-asuntojen vuokratasoa, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.

– Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin ja AYY:n asuntojen käyttöaste on nyt 99 %, ja tuhannet hakijat jonottavat tälläkin hetkellä asuntoa. Ainoastaan lisää opiskelija-asuntoja rakennuttamalla voidaan turvata se, että pääkaupunkiseudun opiskelijoilla on koti ja kohtuulliset vuokrat. Investointiavustukset mahdollistavat myös sen, että vanhoja kohteita voidaan peruskorjata ja säilyttää kohtuullinen vuokrataso, muistuttaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Niko Ferm.

 

Niko Ferm, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan AYY hallituksen puheenjohtaja
Mari Kyllönen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY hallituksen puheenjohtaja
Paula Jantunen, HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn hallituksen puheenjohtaja
Jemi Heinilä, Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn hallituksen puheenjohtaja
Anni Suvisuo, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKOn hallituksen puheenjohtaja

 

Lisätietoja:

Ella Keski-Panula, HYYn hallituksen jäsen, p. 050 325 9175, ella.keski-panula@hyy.fi
Heikki Koponen, AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja, p. 050 517 2674, heikki.koponen@ayy.fi

 

AYY: Luontoarvot ja lisärakentaminen Otaranta-Servinniemessä yhdistettävissä opiskelija-asumisella

Kannanotto
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
5.12.2014

Julkaistavissa heti

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on asettanut kiitettävän tavoitteen saada Otaniemeen 7500 uutta asukasta. Nyt valmisteilla olevassa Otaranta-Servinniemen kaavassa kunniahimoinen lisärakennustavoite on osoittautunut hankalaksi yhdistää alueen luontoarvoihin.

Luontoarvot ja lisärakentaminen ovat sovitettavissa yhteen opiskelija-asumisella. Opiskelija-asunnot voidaan sijoittaa yksityistä asumista joustavammin, sillä niille ei tarvita läheskään yhtä paljon pysäköintipaikkoja. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä Otaniemen pysäköintiohjeessa (Espoon kaupunki 2014) opiskelija-asunnoille riittää yksi pysäköintipaikka 250 kerrosneliömetriä kohden. Ohje sallii perustelluista syistä vieläkin väljemmän tulkinnan. Väljemmällä pysäköintinormin tulkinnalla saadaan säästettyä liito-oravien pesäpuut ja suojattua arvokkaita Natura-alueita.

Samassa ohjeessa Otaranta-Servinniemen alueella edellytetään jopa yksi pysäköintipaikka 80 kerrosneliötä kohden yksityiselle asumiselle ja yksi 150 kerrosneliötä kohden opiskelija-asumiseen. Muuta kampusaluetta tiukemmalle pysäköintinormin tulkinnalle ei ole perusteita. Otaranta-Servinniemi on kiinteä osa lähes autottomaksi tavoiteltua kampusta, eivätkä alueella asuvat opiskelijat tarvitse autoa päivittäiseen liikkumiseensa.

Servinniemen alueella on nykyään vajaakäytöllä olevia parkkikenttiä. Jos väljempi tulkinta pysäköintipaikoista otettaisiin takautuvasti käyttöön, voisi osalle nykyisistä pysäköintialueista rakentaa opiskelija-asumista.

“Otaniemessä on huutava pula opiskelija-asunnoista. Servinniemen alue on keskeinen opiskelija-asuntokeskittymä, ja siellä on potentiaalia kunnianhimoiselle lisärakentamiselle. Rakentamalla alueelle opiskelija-asuntoja on mahdollista yhdistää tärkeät luontoarvot ja lisärakentaminen,” sanoo Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu.

Lisätietoja:

Pyry Haahtela, AYY:n hallituksen jäsen, pyry.haahtela@ayy.fi, 040 480 8627

Tutustu AYY:n kampusvisioon tarkemmin osoitteessa: /blog/2014/12/05/ayyn-kampusvisio-esiteltiin-otaniemen-toimijoille/

Lähde:
Espoon kaupunki 2014. Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014297229-4-1.PDF

Yhteiset menettelyt siirto-opiskeluun ovat tärkeitä

Lausunto menettelyistä siirto-opiskeluun ja opintojen suuntaamiseen Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta perustaa kaikki näkemyksensä opiskelijavalinnoista sille periaatteelle, että soveltuvimmat ja motivoituneimmat opiskelijat tulevat valituksi kullekin yliopistossa opiskeltavalle alalle. Näiden opiskelijoiden on pystyttävä opiskelemaan niin, ettei valintajärjestelmän toiminta hidasta opintojen suorittamista tai estä tarkoituksenmukaista uudelleensuuntautumista toisen syklin valinnoissa. Tästä periaatteesta johdamme seuraavat tässä lausunnossa esiintyvät siirto-opiskeluun ja sen menetelmiin vaikuttavat periaatteet.

  • Siirto-opiskelumenettelyiden luominen on hyvä asia sekä opiskelijoiden, opiskeltavien alojen että koko järjestelmän toimivuuden kannalta.
  • Jatkuvat haut turvaavat opintojen saumattoman jatkumisen kerran vuodessa tapahtuvia hakuja paremmin.
  • Koulutuskysynnän mukaan joustavat aloituspaikkamäärät ovat pääsääntöisesti kannatettavia.

Yhteisten menettelyiden tekeminen siirto-opiskeluun ja opintojen suuntaamiseen on tämän periaatteen näkökulmasta erittäin kannatettavaa. Valtakunnallisen opiskelijavalintauudistuksen edetessä siirto-opiskelukäytännöt ovat jääneet lapsipuolen asemaan siinä määrin, että uudistuksen toteutuessa inhimilliseen toimintaan kuuluva mahdollisuus uudelleen suuntautumiseen tarvittaessa on kohtuuttoman vaikeaa. Myös opiskeltavien alojen etu on saada itselleen opiskelijoita, jotka ovat paitsi hankkineet itselleen korkeakouluopiskelussa tarvittavia taitoja, myös päätyneet korkeakouluopinnoista saamiensa tietojen perusteella siihen, että ala jolle he haluavat siirtyä motivoi juuri heitä. Näistä syistä yhteisten menettelyiden tekeminen siirto-opiskeluun ja opintojen suuntaamiseen on tärkeää, vaikka valtakunnallisen opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen toteutuminen sellaisenaan alkaakin näyttää yhä epävarmemmalta. Kiitämme valmistelijoita ehdotuksen laatimisesta ja monimutkaisen asiakokonaisuuden ansiokkaasta jäsentämisestä.

Keskustelun kääntäminen hakupainealoihin ei riitä syyksi olla kokonaan tekemättä näitä kaivattuja yhteisiä menettelyjä, vaan hakupainealoille voidaan laatia näiden menettelyiden puitteissa tarvittavat erityisratkaisut yhteisten menettelyiden hyödyttäessä samaan aikaan valtaosaa aloista. Yhteisten käytäntöjen luomisen ja koulujen itsenäisen toiminnan tasapaino on esitetyissä menettelyissä sopiva: koulujen akateemisille komiteoille jää tässä ehdotetuissa puitteissa riittävästi tilaa määrittää kouluun sopivat käytännöt, ja viime kädessä otettavista opiskelijoista päättää kunkin korkeakoulun dekaani.

2. Menettelyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen määritelmän mukaiseen siirto-opiskeluun (kandidaattivaiheessa)

2.1 Opinto-oikeuden vaihtaminen kandidaattivaiheessa Aalto-yliopiston sisällä (siirtohaku)

Ehdotetut menettelyt ovat päälinjoiltaan kannatettavia. Kuten esityksessä todetaan, siirtymämahdollisuuksien ja siirtohaun selkeät auki kirjoitetut kriteerit ovat kaikkien yhteinen etu. Esitetyssä menettelyssä todetaan, että haku on mahdollista kerran vuodessa. Jatkuva haku turvaisi opintojen saumattoman etenemisen ja nopeamman valmistumisen kerran vuodessa tapahtuvaa hakua paremmin. AYY ei suosita vastaanottavien kandidaattiohjelmien tai hakukohteiden paikkamäärän kiintiöintiä kevyin perustein, ikään kuin varmuuden vuoksi. Todellisilla hakupainealoilla tämä on hyväksyttävä keino pyrkiä alalta tavoiteltuun suoritettujen tutkintojen määrään.

Suoritettu sivuainekokonaisuus tai tietty opintopistemäärä oppiaineen opintoja esimerkiksi arvosanalla 3 on hyväksyttävä kynnysehto opinto-oikeuden vaihtamisen hakemiselle. Opintojen etenemistä tavoiteaikataulussa ei ole järkevää käyttää kynnysehtona, sillä tämä rajaa tarpeettomasti pois esimerkiksi motivaatio-ongelmista tai terveydellisistä ongelmista kärsineitä opiskelijoita, joiden opinnot saattavat edetä hyvinkin vauhdikkaasti näiden saatua opiskeluoikeuden tavoittelemalleen alalle. Minkään alan ei pidä pystyä kategorisesti rajaamaan itseään siirto-opiskelujärjestelmän ulkopuolelle. Mikäli johonkin kandidaattiohjelmaan tai hakukohteeseen ei jostain syystä hyväksytä lainkaan siirto-opiskelijoita, tämän on perustuttava erittäin hyvin perusteltuihin saavutettuihin tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin, ei esimerkiksi siihen, että hakukohteeseen kohdistuu hakupainetta.

2.2 Opinto-oikeuden vaihtaminen kandidaattivaiheessa Aalto-yliopistoon toisesta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta

Alussa määritellyn opiskelijavalinnan periaatteen mukaisesti emme pidä järkevänä, että Aalto-yliopisto rajaa tässä vaiheessa kategorisesti pois muista yliopistoista tai ammattikorkeakouluista siirtyvät siirto-opiskelijat. Aalto-yliopistossa opiskeltavat alat ovat edelläkävijöitä valtakunnallisessa valintakoeyhteistyössä, ja tätä voitaisiin hyödyntää siirto-opiskelijaväylien luomisessa esimerkiksi niin, että henkilö voisi hakea opiskelemaan Aalto-yliopistoon, mikäli hän opiskelee samaa alaa toisessa yliopistossa ja hänen valintakoepisteensä olisivat hakuvuonna riittäneet opiskelupaikkaan myös Aalto-yliopistossa.

3. Menettelyt opintojen suuntaamiseen kandidaattivaiheen jälkeen

3.1 Menettelyt opintojen suuntaamiseen saadun opinto-oikeuden puitteissa

Tässä lausunnossa tutkinto-oikeudella tarkoitetaan Aalto-yliopiston opiskelijalle opiskelijavalintavaiheessa taattua oikeutta suorittaa tutkinto tietyltä tieteenalalta. Tutkinnonsuoritusoikeutta on tarkoituksenmukaista rajata tarkemmin opinto-oikeudella, jolla määritellään tarkemmin esimerkiksi se, missä maisteriohjelmissa opiskelemiseen opiskelija on aikanaan tutkinto-oikeuden saadessaan saanut oikeuden opiskella. Tämä esitetyn menettelytavan mukainen toimintatapa on tarkoituksenmukainen, jotta opinnoissa etenemiseen ei ylimääräisillä haku- tai ilmoitusmenettelyillä luotaisi tarpeettomia pullonkauloja. Kuten aiemmin, emme myöskään maisterivaiheessa suosittele aloituspaikkamäärien täsmällistä kiintiöimistä, ellei tämä ole aidosti perusteltua opetuksen suunnittelun tai suoritettujen tutkintojen määrän vuoksi.

3.2 Menettelyt opinto-oikeuden vaihtamiseen saadun tutkinto-oikeuden puitteissa

Pidämme ehdotettuja menettelyjä opinto-oikeuden vaihtamiseen saadun tutkinto-oikeuden puitteissa erittäin onnistuneina ja opintojen etenemistä tukevina. Sisäisen liikkuvuuden ja tulevaisuuden monipuolisten osaajien kouluttamisen varmistamiseksi myöskään EU-direktiivillä tai muuten suojatun ammattinimikkeen saamiseen johtavien koulutusohjelmien ei tule voida kategorisesti rajata pois muualta kuin saman alan kandidaattikoulutuksesta hakeutuvia opiskelijoita, vaikka näiden opiskelijoiden suorittama tutkinto muodostaisikin vain osan ammattinimikkeen saamiseksi vaadittavista opinnoista.

3.3 Menettelyt opinto-oikeuden ja tutkinto-oikeuden vaihtamiseen

Emme näe mitään perusteita sille, että kandidaattivaiheen jälkeinen siirtymämenettely on rajattu koskemaan vain siirtymistä teknillisen alan sisällä. Maisterivaiheen opinnoille määritellään prosessin yhteydessä joka tapauksessa hakemisen kynnysehdot, joten liikkuvuus yliopiston sisällä tulee mahdollistaa määritellyin kriteerein ja tarpeellisilla siltaopinnoilla täydentämällä myös alojen välillä. Yhteisten menettelyjen tulisi sisältää yksiselitteinen linjaus siitä, että määrätyt siltaopinnot tulee kaikissa tapauksissa voida sisällyttää tutkintoon, mikäli tämä tutkintorakenteen puitteissa vain on mahdollista. Sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi esitämme menettelyissä päätettävän lisäksi, että Aalto-yliopiston sisäisten hakijoiden ei tarvitse suorittaa muilta hakijoilta vaadittavia maksullisia testejä, kuten GMAT-tasokoetta. Mikäli tämä käytäntö osoittautuu toimivaksi, menettely voidaan myöhemmin laajentaa muihin suomalaisessa yliopistossa kandidaatintutkintonsa suorittaneisiin.

Lauri Lehtoruusu
hallituksen puheenjohtaja

Janne Koskenniemi
pääsihteeri

Opiskelijajärjestöt vaativat: Lisää tontteja opiskelija-asumiseen

Kannanotto: vapaa levitettäväksi.

Opiskelija-asuntoja riittää vain alle kolmannekselle korkeakouluopiskelijoista ja vapaiden markkinoiden vuokrataso on opiskelijoille liian korkea. Tämä vaikeuttaa arkea ja opintoihin kiinnittymistä. Moni opiskelija jää ilman opiskelija-asuntoa erityisesti syksyisin, kun uudet opiskelijat muuttavat opintojen perässä pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Helsingin Seudun Opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) asuntojonossa oli heinäkuun lopussa yli 5000 opiskelijaa ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asuntojonossa noin 1000 opiskelijaa. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin 70 000 korkeakouluopiskelijaa.

Haastava tilanne on ollut tiedossa jo pitkään ja asia on nostettu esiin muun muassa ympäristöministeriön tekemässä Opiskelija-asumisselvityksessä, jonka mukaan metropolialueelle (Helsinki-Espoo-Vantaa) tulisi rakentaa noin 500 opiskelija-asuntoa vuosittain. Tämä tarkoittaisi kotia noin 850:lle opiskelijalle. Selvityksen mukaan vaikeuksia liittyy sopivien tonttien saamiseen ja rakennuskustannusten nousuun.

Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat sopineet että asumisen kaavoitusta lisätään 25 % aiempaan toimintasuunnitelmaan nähden. Vastineeksi valtio on luvannut osallistua Helsingin seudun suurten infrahankkeiden kustannuksiin. Sopimus on laadittu aiemman Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) jatkoksi, jonka välitön toimeenpano on valtion ehtona infrahankkeiden tuelle.

HOAS ja AYY ovat valmiita rakentamaan lisää koteja opiskelijoille välittömästi,  mutta kaupungit eivät ole kaavoittaneet niille riittävästi tontteja. Opiskelija- ja ylioppilaskunnat vaativat, että kunnat muistavat opiskelija-asumisen valtion ja kuntien välisen sopimuksen toteutuksessa.

”Opiskelija-asumisen rakentamistavoitteista on pitkällä aikavälillä jääty reilusti jälkeen, joten tavoitteista tulisi siirtyä toteutukseen viipymättä”, puheenjohtajat vaativat.

Lauri Lehtoruusu, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Jani Räisänen, Arcada studerandekår – ASK
Erkko Virtanen, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako
Maria Outinen, Haaga-Helian opiskelijakunta
Anna-Maija Riekkinen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Sini Heino, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Katri Manninen, Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Mikael Kinanen, Taideyliopiston ylioppilaskunta

 

Lisätietoa:

Lauri Lehtoruusu, 050 520 9420, lauri.lehtoruusu@ayy.fi.

Viitteet: Ympäristöministeriö (2012). Opiskelija-asumisselvitys 2012.

Ylioppilaskunnat yhtenäisenä vakaan perusrahoituksen puolesta – avoin kirje opetusministeri Krista Kiurulle ja yliopistoyhteisölle

Avoin kirje opetusministeri Krista Kiurulle ja yliopistoyhteisölle
26.8.2014
Julkaistavissa heti

Ylioppilaskunnat yhtenäisenä vakaan perusrahoituksen puolesta

Budjettiriihen alla yliopistojen rahoituksen leikkaukset ovat nousseet keskustelun keskiöön. Opiskelijat haluavat sanoutua irti keskustelusta, jossa yliopistot kiistelevät keskenään leikkausten kohdentumisesta. Sen sijaan vaadimme yhdessä kunnollisia resursseja tutkimukseen ja opetukseen. Keskinäinen kiistely repii yliopistoja ja vie huomion pois yliopistojen rahoituksen vaarantumiselta ja epävakaudelta. Tämä ei ole yhdenkään yliopistolaisen – ei opiskelijan eikä työntekijän – etu.

Yliopistokoulutukseen on tähän mennessä panostettu tietoisesti ja johdonmukaisesti. Tällä on haluttu uudistaa Suomen taloutta ja luoda menestyksen eväitä pitkällä aikavälillä. Valtio on nähnyt tämän ainoaksi tieksi luoda Suomelle kestävää tulevaisuutta. Yliopistot ovat ottaneet niille annetun haasteen vakavasti ja onnistuneet synnyttämään uutta osaamista ja kouluttamaan tulevaisuuden osaajia.

Yliopistoilla on paljon kiinteitä kuluja ja niiden työ on hyvin työvoimavaltaista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuri osa yliopistojen budjeteista menee suoraan henkilöstökuluihin. Monet yliopistot ovat jo joutuneet tehostamaan toimintojaan ja käymään kivuliaita yt-neuvotteluita tehtyjen indeksileikkausten seurauksena. Leikkaukset iskevät suoraan sinne minne kipeimmin sattuu: tutkimusta ja opetusta tekeviin ihmisiin. Opiskelijat eivät hyväksy tätä: vaadimme valtiota pitämään lupauksensa ja tarjoamaan yliopistoille resurssit, joilla voimme yhdessä rakentaa Suomelle parempaa tulevaisuutta.

Lauri Lehtoruusu
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Paula Martikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta

Tomi Mankinen
Hallituksen puheenjohtaja
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Vili Koistinen
Hallituksen puheenjohtaja
Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Kennet Lundström
Kårordförande
Svenska Handelshögskolans Studentkår

Mikael Kinanen
Hallituksen puheenjohtaja
Taideyliopiston ylioppilaskunta

Mikko Rahikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Lisätietoa:

Elias Laitinen, AYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija, elias.laitinen@ayy.fi tai 050 520 9438