Lausunnot ja kannanotot


Kategoriat

Kannanotto: Opiskelijajärjestöt vaativat tasa-arvon tekoja, ei näennäisratkaisuja!

Kannanotto
Vapaa julkaistavaksi ke 20.3.2013

Opiskelijajärjestöt vaativat hallitusta pitämään hallitusohjelman
lupaukset sitoa opintotuki indeksiin ja korjata toisen asteen opintotuen
räikeät epäkohdat. Opiskelijajärjestöt muistuttavat hallitusta
vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta opintotuen kehittämisestä:
Opiskelijoiden sosiaaliturvan ehtojen kiristäminen entisestään ei ole
ratkaisu.

Hallitus kokoontuu kuluvan viikon torstaina kehysriiheen, jossa päätetään
myös opintotuen kohtalosta. Opintotukea halutaan kiristää, koska hallitus
näkee sen otollisena työkaluna opintoaikojen lyhentämiseksi ja siten
työurien pidentämiseksi. Opintotuella kikkailu ei kuitenkaan ole keino
vastata työurahaasteeseen.

“Opintotukeen kohdistuvat tiukennukset eivät vastaa hallituksen asettamiin
työurien pidentämistavoitteisiin. Koska hallitus on pattitilanteessa,
eivätkä työmarkkinajärjestöt tunnu pääsevän mihinkään lopputulokseen,
etsitään hätäratkaisua opintotuesta. Opintotukeen kajoaminen on kuitenkin
näennäisratkaisu, jolla työuria ei pidennetä. On vastuutonta politiikkaa
leikkiä ihmisen sosiaaliturvalla ja toimeentulolla!” opiskelijajärjestöjen
puheenjohtajat kuuluttavat yhteen ääneen.

Suomalaisten valttikortti tulee jatkossakin olla laadukas ja tasa-arvoinen
koulutusjärjestelmä, joka on avoin ja kaikkien saavutettavissa, tulotasoon
tai opintoalaan katsomatta. Nykyistä heikompi tai lainapainotteisempi
opintotukimalli vaarantaisi koulutuksellisen tasa-arvon ja kohtelisi eri
sosioekonomisista taustoista tulevia opiskelijoita eriarvoisesti.
Opintotuen heikennykset johtavat opiskelijoiden työssäkäynnin
lisääntymiseen, mikä taas pidentää valmistumisaikoja.

Tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet kaikille mahdollistava
opintotuki molemmilla koulutusasteilla takaa tulevaisuuden rakennuspalikat
motivoituneiden – ei vain varakkaimpien – nuorten käyttöön.

Opiskelijat järjestävät mielenosoitusmarssin opintotuen puolesta tänään
keskiviikkona 20.3.2013 klo 13.00 alkaen. Näpit irti opintotuesta!
-mielenosoitus kulkee Senaatintorilta Eduskuntatalolle.

Lisätietoja: opintotuki.fi

Suomen Ammattiin opiskelevien liitto – SAKKI ry puheenjohtaja Aleksej
Fedotov, p. 040 961 8847, aleksej.fedotov@sakkinet.fi

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry puheenjohtaja
Mikko Valtonen, p. 050 389 1000, mikko.valtonen@samok.fi

Suomen Lukiolaisten liitto (SLL)
puheenjohtaja Daniel Sazonov, p. 045 129 6812, daniel.sazonov@lukio.fi

Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry
puheenjohtaja Nina Huovinen, p. 040 702 9863, nina.huovinen@osku.info

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry puheenjohtaja Marina Lampinen, p.
044 906 5007, marina.lampinen@syl.fi

Näpit irti opintotuesta! – Opiskelijat valmistautuvat suurmielenosoitukseen ke 20.3.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Tiedote 14.3.2013

Opintotuen kohtalosta huolestuneet opiskelijat valmistautuvat suurmielenosoitukseen, joka järjestetään Helsingissä keskiviikkona 20. maaliskuuta klo 13.00 alkaen. Senaatintorilta Eduskuntatalolle lähtevään mielenosoituskulkueeseen odotetaan jopa tuhansia toisen ja korkea-asteen opiskelijoita ympäri Suomen. Tapahtuman Facebook-sivulle on ilmoittautunut tähän mennessä jo noin 4000 henkilöä.

Näpit irti opintotuesta! -suurmielenosoituksen järjestävät valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto –SAMOK, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU yhdessä oppilaskuntien, opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien kanssa.

Suurmielenosoituksessa opiskelijat muistuttavat yhdessä päättäjiä siitä, että opintotuki tulee säilyttää opintorahapainotteisena, ja sitä tulee kehittää nykyrakenteen pohjalta. Toisen asteen opintotuen epäkohdat pitää korjata. Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen tulee poistaa. Opintotuki tulee sitoa indeksiin hallitusohjelman mukaisesti 1.9.2014, sillä vain indeksiin sitominen turvaa tuen tason elinkustannusten noustessa.

“Hallituspuolueet ovat pääasiallisesti olleet kovin vaitonaisia siitä, millaista kohtaloa opintotuelle suunnitellaan. Opiskelijat odottavat, että torstaina 21.3. alkavassa kehysriihessä opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti, ja että annetuista lupauksista pidetään kiinni”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat sanovat.

Keskiviikkoisen mielenosoituksen jälkeen opiskelijoiden etujen valvomista jatketaan torstaina 21. maaliskuuta Säätytalolla. Valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen edustajat päivystävät Säätytalolla jo aamuvarhaisesta, kun päättäjät saapuvat kehysriiheen.

Keskiviikkona heti mielenosoituksen jälkeen on Kansalaistorilla ilmainen ja kaikille avoin konsertti, jonka esiintyjiksi ovat lupautuneet Manna duo ja Risto.

Aikataulu

13.00 Kokoontuminen Senaatintorille
13.15 Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajien puheenvuoro
13.30 Mielenosoituskulkue lähtee kohti Eduskuntataloa
14.30 Poliitikkojen tenttaus Eduskuntatalolla
15.30 Ilmaiskonsertti Kansalaistorilla
15.30 DJ:t, 16.00 Manna duo, 17.00 Risto

Mielenosoitukseen on tulossa opiskelijoita on pääkaupunkiseudun lisäksi jopa kymmeniä bussilastillisia muun muassa Tampereelta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Mikkelistä, Seinäjoelta, Vaasasta, Lahdesta, Lappeenrannasta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Porvoosta, Nurmijärveltä, Järvenpäästä, Keravasta ja Tuusulasta. Lisäksi Oulusta kello 5.20 matkaan lähtevästä junasta on opiskelijoiden käyttöön varattu kokonainen vaunu mielenosoitukseen tulijoita varten. “Opintotukijunassa” valmistaudutaan mielenosoitukseen muun muassa banderolleja ja kylttejä tehden.

Valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat ovat median tavattavissa ja haastateltavissa kello 12.30–13.15 Senaatintorilla lehdistöpisteeksi tarkoitetun telttakatoksen luona. Haastatteluista voi myös sopia etukäteen suoraan puheenjohtajien kanssa.

Mielenosoituskulkueen lähdettyä liikkeelle, lehdistöpiste siirretään Kansalaistorille.

Puheenjohtajien yhteystiedot:
puheenjohtaja Aleksej Fedotov (SAKKI), p. 040 961 8847, aleksej.fedotov@sakkinet.fi
puheenjohtaja Nina Huovinen (OSKU), p. 040 702 9863, nina.huovinen@osku.info
puheenjohtaja Marina Lampinen (SYL), p. 044 906 5007, marina.lampinen@syl.fi
puheenjohtaja Daniel Sazonov (SLL), p. 045 129 6812, daniel.sazonov@lukio.fi
puheenjohtaja Mikko Valtonen (SAMOK), p. 050 389 1000, mikko.valtonen@samok.fi

Lehdistöpisteen yhteystiedot:
SAMOKin tiedottaja Anita Härkönen, p. 050 389 1016, anita.harkonen@samok.fi
SYL:n tiedottaja Riitta Käppi, p. 041 515 2228, riitta.kappi@syl.fi
SAKKIn tiedottaja Henri Salonen, p. 050 337 4654, henri.salonen@sakkinet.fi

Mielenosoituksen kulkureitti:
Senaatintori – Aleksanterinkatu – Mannerheimintie – Eduskuntatalo

Lisää tietoa:

Näpit irti opintotuesta! -mielenosoituksen Facebook-tapahtumasivu:
https://www.facebook.com/events/478850868828955/?ref=ts&fref=ts

Näpit irti opintotuesta! -kampanjan Facebook-sivu:
www.facebook.com/opintotuki2013

Mielensoituksen live-seuranta Twitterissä: #opintotuki

opintotuki.fi

Ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteiskannanotto: Järki takaisin opintotukikeskusteluun!

Opiskelijaliike on raivostunut siitä, miten opiskelijoiden perusoikeus ihmisarvoiseen toimeentuloon asetetaan jälleen kerran kyseenalaiseksi. Vuosi sitten päätettiin perustaa työryhmä, jonka tehtävänä oli keksiä puolessa vuodessa kustannusneutraali täysuudistus opintotukeen ja lyhentää sillä opintoaikoja. Työryhmän aikataulu ja tavoitteet olivat alun perinkin täysin epärealistisia.  Aikataulun puitteissa ei ollut mahdollisuutta kuulla asiantuntijoita saatika tehdä kunnollisia laskelmia. Tavoite puolestaan oli – ja on edelleen – suunnattu väärään paikkaan. Opintoaikojen lyhentymiseen voidaan vaikuttaa hyvällä koulutuspolitiikalla, ei tiukentamalla elämisen perusedellytyksiä.

Yllätyksenä ei tullut, että työryhmä ei päässyt mihinkään lopputulokseen. Keskustelu opintotuen tulevaisuudesta siirrettiin tällä poliittisella suhmuroinnilla kabinetteihin.  Opiskelijat on jätetty odottamaan varpaillaan, mitä heidän päänsä menoksi seuraavaksi keksitään. Joka suunnasta heitellään yhtä älyttömiä ajatuksia. Toiset haluavat muuttaa opintotukea niin, että opintojen loppuvaiheessa saisi opintorahan sijaan pelkkää lainaa, kun taas toiset mieluummin rajoittaisivat opintotukikuukausien käyttöaikaa.

”Eihän kukaan voi tosissaan kuvitella, että heikentämällä loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden toimeentuloa voidaan kannustaa ketään valmistumaan”, ihmettelee Tamyn hallituksen puheenjohtaja Jari Järvenpää.

Paine työurien pidentämiseen on kova, mutta toimimattomien näennäisratkaisujen kehittäminen kertoo lähinnä poliitikkojen lyhytnäköisestä ajattelusta. Tiukentamalla todella niukkaa opintotukea entisestään ja lisäämällä opiskeluaikaista taloudellista epävarmuutta ei saada opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Lainapainotteisempi opintotuki lisäisi työntekoa entisestään ja opintotukikuukausien määrää tai käyttöaikaa rajaamalla lisättäisiin opintonsa kokonaan keskeyttävien määrää. Lähes kaikissa ehdotuksissa palkitaan niitä, jotka pärjäävät hyvin, mutta tiukennetaan jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien, kuten perheellisten opiskelijoiden ja mielenterveyskuntoutujien, asemaa entisestään.

”Heikoimmassa asemassa olevien selkänahasta ei voida nyhtää valtiontalouden säästöjä. Viimeistään nyt opiskelijoiden mitta on täyttynyt!”, julistaa TUOn opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Heini Kuusisto.

Viimeiset opintotukeen kohdistetut mittavat uudistukset astuivat voimaan vuonna 2011, alle kaksi vuotta sitten.  Milloin opiskelijoiden annetaan keskittyä opiskeluun? Miksi ei keskitytä jo tehtyjen muutosten seuraamiseen ja arviointiin? Opintotuen on tarkoitus turvata opiskelijoiden toimeentulo. On täysin ala-arvoista ja vastuutonta käyttää opintotukikeskustelua poliittisena hämäysliikkeenä, koska työurakeskustelun oikeasti hankalia kysymyksiä eläkeiästä, työssä jaksamisen ongelmista ja kannustinloukkuja luovasta etuusjärjestelmästä ei olla valmiita ratkaisemaan. Opintotukea kiristävillä toimenpiteillä ei saavuteta haluttuja tuloksia.  Asiantuntijat ovat jo moneen kertaan todenneet opintotuen riittämättömän tason pääasialliseksi opintoja hidastavaksi tekijäksi.  Nyt on aika tehdä päätöksiä oikean tiedon eikä vain poliittisen paineen perusteella.

Allekirjoittajat:

  • Piia Kuosmanen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Lauri Koskentausta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Mari Kröger, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Valle Uimonen, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Annika Kempe, Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Markus Karppanen, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Jari Järvenpää, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Heikki Isotalo, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  • Ina Biström, Åbo Akademis Studentkårs styrelseordförande
  • Heini Kuusisto, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUOn hallituksen puheenjohtaja
  • Emma Koskimaa, Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Igor Parri, Haaga-Helian opiskelijakunta HELGAn hallituksen puheenjohtaja
  • Antti Erkheikki, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KETOAKKUn hallituksen puheenjohtaja
  • Riku Kemppinen, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Patrik Eskelinen, Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAIKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Pasi Toivonen, Lahden ammattikorkekoulun opiskelijakunta LAMKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Ida Talvinen, Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Erkko Virtanen, Diakonia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – O´Diakon hallituksen puheenjohtaja
  • Joonas Peltonen, Opiskelijakunta POKAn hallituksen puheenjohtaja
  • Henri Mäntysaari, Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkon hallituksen puheenjohtaja
  • Matti Leppälehto, Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMOn hallituksen puheenjohtaja
  • Aleksanteri Repo, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaanin hallituksen puheenjohtaja
  • Mikkel Näkkäläjärvi, Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAMOKin hallituksen puheenjohtaja
  • Neea Liinpää, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Tekla Hietala, Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTAn hallituksen puheenjohtaja
  • Susanne Lievonen, Laurea-Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKOn hallituksen puheenjohtaja Susanne Lievonen
  • Noora Nousiainen, Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn hallituksen puheenjohtaja
  • Nita Ahola, Mikkelin ammatikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin hallituksen puheenjohtaja
  • Daniel Nenonen, Studerandekåren Noviums styrelseordförande
  • Jussi Lammi, Opiskelijakunta COPSAn hallituksen puheenjohtaja
  • Joona Jakkila, Opiskelijakunta CAMOSin hallituksen puheenjohtaja
  • Janne Kallunki, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KAMOn hallituksen puheenjohtaja
  • Jenna Martikainen, Arcada studerandekår – ASKs styrelseordförande

Lausunto lukukausimaksukokeilun seurantaryhmän kyselystä

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta omalta osaltaan arvioida EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua ja lausuu seuraavaa OKM:n seurantaryhmän kyselylomakkeen kohdista 16–19:

16. Minkälaisia palveluja tarjotaan maksaville opiskelijoille, eroavatko ne millä tavoin ei-maksavien palveluista tai onko kehitetty uusia palveluja maksaville (ml. opiskelija- ja ylioppilaskuntien tarjoamat palvelut)?

AYY:

Ylioppilaskunnan tarjoamat palvelut maksaville ja ei-maksaville opiskelijoille ovat samat, eikä olisi tällä hetkellä mahdollistakaan tehdä erottelua, sillä ylioppilaskunnalla ei ole listaa maksavista opiskelijoista. Tärkeimmät jäsenpalvelut sisältävät mm. oikeuden hakea AYY:n opiskelija-asuntoihin ja käyttää YHTS:n palveluja, virallisen opiskelijakortin, viikkotiedotteen ja muuta tiedotusta kolmella kielellä, vuokrattavia kerho- ja saunatiloja ja pakettiauton, opiskelijaedunvalvonnan, AYY:n tuen yli 200 yhdistykselle ja opiskelijatuutoroinnin koordinoinnin.

17. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan/ on tuettu opiskelijan integroitumista korkeakoulu- ja opiskelijayhteisöön?

AYY:

Integraatio on AYY:n kv-sektorin tärkeimpiä tavoitteita. Omassa toiminnassamme noudatetaan pitkälle menevää kolmikielisyyttä, jotta kansainvälisillä opiskelijoilla olisi mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Koulutamme myös järjestöjä, yhdistyksiä ja opiskelijatuutoreita kansainväliset opiskelijat huomioivaan toimintaan, jossa erillisten kv-tapahtumien järjestämisen sijasta madalletaan kynnystä tulla mukaan normaaliin vapaa-ajan toimintaan.

Vapaa-ajan integraation edistäminen ei kuitenkaan riitä, vaan yliopiston on omalta osaltaan huolehdittava, että integraatio on mahdollista myös arjessa. Opetusta, palveluja ja uusien opiskelijoiden vastaanottoa ei pitäisi suunnitella erillisenä kansainvälisille opiskelijoille, vaan heidän vuorovaikutustaan paikallisten opiskelijoiden kanssa pitäisi edistää ensimmäisestä päivästä lähtien kaikessa toiminnassa. Painotamme tätä edunvalvontatyössä yliopistolla.

18. Minkälaisilla toimenpiteillä tuetaan opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan (esim. urasuunnittelu, työelämäyhteydet, kotimaisten kielten opetus)?

AYY:

Juuri näihin asioihin panostamalla Suomi voisi kansainvälistyä ja saada siitä myös taloudellista hyötyä kaikkein tehokkaimmin. Vaikka tukea näihin kaikkiin on jonkin verran tarjolla, tässä olisi vielä paljon parannettavaa.

Myönteistä kehitystä on, että kansainväliset opiskelijat voivat tästä syksystä alkaen hakea Aallolta heille räätälöityä harjoitteluapurahaa. Lisäksi urapalvelut tarjoavat paljon esim. CV-neuvontaa niille, jotka osaavat tulla hakemaan sitä, mutta muita palveluja on vähemmän. Kansainvälisillä opiskelijoilla on suomalaisia vähemmän verkostoja ja hiljaista tietoa suomalaisista työmarkkinoista, ja he tarvitsisivat siksi enemmän henkilökohtaista palvelua ja apua työn haussa. Ainejärjestöt tarjoavat opiskelijoille paljon oman alan verkostoitumismahdollisuuksia ja yritysvierailuja, mutta tällä hetkellä valtaosin suomeksi, ja kansainväliset opiskelijat jäävät näin muita heikompaan asemaan.

Suomen kielen kurssitarjonta on Otaniemessä kohtalaisen kattava, mutta kurssien sovittaminen muihin opiskeluaikatauluihin on haastavaa. Kauppakorkeakoulussa kotimaisen kielen kursseja on ylipäätään mahdollista valita vain 3-9 opintopistettä, mikä on aivan liian vähän kohtuullisen kielitaidon saavuttamiseen. Ruotsin kielessä taas joillakin tasoilla on tarjolla ainoastaan kursseja, joiden opetuskieli on suomi. Kotimaisten kielten opiskelun ollessa täysin vapaaehtoista osa kansainvälisistä opiskelijoista havahtuu sen tarpeellisuuteen vasta kun on myöhäistä saavuttaa hyvä kielitaito, eikä kieliopinnoille ole varattu riittävästi tilaa opinto-ohjelmissa.

Aalto on ollut mukana Helsinki Education and Research Area –yhteistyöelimessä, joka on edistänyt kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota, työllistymistä ja asuntotilanteen parantamista pääkaupunkiseudulla. Aalto on vetäytymässä yhteistyöstä vuoden 2013 lopussa.

19. Arvioi vapaamuotoisesti lukukausimaksullisuuden kokonaisvaikutuksia korkeakoulusi toimintaan.

AYY:

Lukukausimaksujen vaikutus koko Aallon toimintaan on vähäinen, koska maksut on otettu käyttöön vain pienessä osassa ohjelmia. Myös stipendien suuri määrä varmistaa, että tosiasiassa maksuja laskutetaan hyvin harvoilta opiskelijoilta. Siten maksut eivät ole tuoneet merkittävää muutosta kansainvälisten opiskelijoiden määrään Aallossa.

Kuitenkin niissä ohjelmissa, joissa maksuja peritään, huolestuttavan suuri osuus opiskelijoista on jättänyt paikkansa ottamatta vastaan. Katoprosentti eri stipendikategorioissa on sitä suurempi, mitä suurempi osuus maksusta opiskelijan pitäisi maksaa itse. Tämä viittaa siihen, että maksuilla on karkottava vaikutus osaan opiskelijoista, ja siksi maksullisuus uhkaa vaikeuttaa kansainvälistymistavoitteiden saavuttamista.

Koska maksut koskevat vain pientä joukkoa, myös niistä saatavat tulot ovat hyvin pieniä, ja jäävät siksi pienemmiksi kuin niiden hallinnoinnin ja stipendien aiheuttamat kustannukset.

Maksuista käytävä keskustelu ja niihin liittyvä suunnittelu ja arviointi vievät niiden konkreettisiin vaikutuksiin nähden hyvin paljon monien ihmisten työaikaa sekä yliopiston että ylioppilaskunnan hallinnossa.

Se evidenssi, mitä tähän mennessä on saatu, ei viittaa siihen, että maksullisuus olisi tuonut parannuksia opintojen laatuun. Jonkin verran uusia resursseja on kanavoitu maksullisiin ohjelmiin, mutta ilman maksukokeilua ne olisi voitu käyttää opetuksen laadun parantamiseen kaikissa ohjelmissa. Myönteistä on, että maksuohjelmissa opiskelevat opiskelijat saavat sairausvakuutuksen ja ylimääräisen kielikurssin. Kuitenkin vielä paljon parempi olisi, että kaikki opiskelijat saisivat samantasoiset parannukset oloihinsa, eikä maksullisissa ohjelmissa opiskelevista tulisi etuoikeutettua ryhmää verrattuna muihin opiskelijoihin.

Maksullisten ohjelmien laadun kohottamiseen korvamerkityt lisärahat on käytetty osittain eri tavalla, kuin mikä on ollut tarkoituksena, esimerkiksi markkinointiin. Vaarana onkin, että maksullisuuden karkottava vaikutus osaan opiskelijoista yhdistettynä kansainvälistymistavoitteisiin luo paineita kohdistaa markkinointiin sellaisia varoja, jotka muuten voitaisiin käyttää mahdollisimman järkevällä tavalla kaikkien opiskelijoiden opintojen laadun kohottamiseen.

Opiskelijoiden kuuluminen eritasoisiin stipendikategorioihin luo opiskelijoiden keskuuteen uuden jakolinjan, joka eriarvoistaa heitä ja toisaalta korostaa kansainvälisten opiskelijoiden erilaisuutta suhteessa muihin opiskelijoihin. Se ei siksi ainakaan helpota eri ryhmien välistä kanssakäymistä tai paranna suomalaisten kotikansainvälistymisen edellytyksiä.

Lukukausimaksu myös kasvattaa opiskelijan paineet suoriutua opinnoista annetussa aikataulussa kohtuuttoman suuriksi, etenkin silloin, kun pakollinen kurssi on tarjolla vain kerran koko vuoden aikana. Jos opiskelija epäonnistuu, hän voi joutua maksamaan seuraavan vuoden lukuvuosimaksun, mikä romuttaa helposti opiskelijan talouden. Aallon kansainvälisten opiskelijoiden mediaanikulutus Suomessa on 600 euroa kuukaudessa, joten ylimääräinen lukuvuosimaksu yli kaksinkertaistaa opiskelijan vuosittaiset elinkustannukset.

Maksukokeilu on lisäksi tuonut yliopiston toiminnan suunnitteluun ajattelutapoja, jotka eivät Suomessa aiemmin olleet yleisiä akateemisessa maailmassa. Liike-elämän näkökulmat ovat yleistyneet akateemisen koulutuksen suunnittelussa varsinkin kansainvälisellä puolella. Ajattelutapa, jossa maksuja käytetään työkaluna yliopiston brändin muokkaamisessa, on yleistynyt. Opiskelijoita halutaan ajatella asiakkaina pikemminkin kuin yliopistoyhteisön tasavertaisina jäseninä. AYY on huolestunut tästä kehityksestä, sillä haluamme opiskelijoiden olevan akateemisen yhteisön tasavertaisia jäseniä, emme maksavia asiakkaita, joiden toiveita ja tarpeita arvioidaan lähinnä taloudellisten hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta.

AYY:n hallituksen hyväksymä

Espoossa 28.11.2012

Opiskelijat eivät tarvitse valmistumisbonusta

Eilen työnsä päättänyt opintolainavähennystä kehittämään asetettu työryhmä päätyi ehdottamaan, että valtio osallistuisi tavoiteajassa valmistuneiden opiskelijoiden lainan takaisinmaksuun entistä suuremmalla summalla. Valtio hyvittäisi osan lainasta suoraan pankille, mikäli opiskelija saa paperit ajoissa ulos.

Opintolainan vähennysjärjestelmä on opintotukijärjestelmän huonoiten toimiva osa. Olisi järkevämpää käyttää ehdotetut lisäeurot paraikaa toimivan opintotuen rakenteellisen kehittämisen ryhmän työhön sen sijaan, että ryhmän odotetaan tekevän uudistuksia kustannusneutraalisti.

Valmistuneelle osoitetun palkkiorahan sijaan opintoja tukisi perustoimeentulon parantaminen opiskeluaikana. Työryhmän esitys ei tätä asiaa tunnusta.

Voitto Kangas
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
Suomen ylioppilaskuntien liiton kommentti

Tamy, TYY, HYY ja AYY: Avoin kirje Kelalle opiskelijoiden veronpalautusten ulosmittaamisesta

Avoin kirje Kelalle

Tampereella, Turussa ja Helsingissä 30.8.2012

Rakas Kela,

päätöksenne ulosmitata opiskelijoiden veronpalautukset tyrmistytti meidät opiskelijat viime marraskuussa. Nyt olemme kuulleet, että aiotte jatkaa veronpalautusten ulosmittaamista vastustuksesta huolimatta. Viime vuonna ulosmittauksen käyttöönotto toteutettiin huonoimmalla mahdollisella tavalla: salassa ja yhtäkkiä. Saimme kuulla asiasta vasta median kautta eikä meitä otettu mukaan uuden käytännön valmisteluun. Jos olisimme valmistelleet asiaa yhteistyössä, olisimme varmasti päätyneet hyvin erilaiseen lopputulokseen.

Uusi käytäntönne, joka pilasi monen opiskelijan joulun viime vuonna, tuomittiin mediassa ja erilaisissa kyselyissä kohtuuttomaksi. Myös opintotukiasioista vastaava ministeri Arhinmäki on vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen aiheesta todennut, että Kelan toimintatapa on kohtuuton. Hänen mukaansa ulosmittauksesta tulisi luopua opintotuen takaisinperintään jo nyt kohdistuvien, harvinaisen tiukkojen sanktioiden ja opiskelijoiden epävakaan toimeentulotilanteen perusteella.

Ymmärrämme toki, että teihin kohdistuu taloudellisia paineita takaisinperinnän tehostamiseksi ja näette tämän helppona keinona tuoda lisää rahaa kassaan. Kyseessä olevat opiskelijat ovat kuitenkin tehneet maksusuunnitelman ja suorittaisivat joka tapauksessa kaikki heille kuuluvat maksut tunnollisesti.

Opintotukijärjestelmä on tulorajoineen ja opintopistevaatimuksineen turhauttavan monimutkainen. Opintotuen takaisinperintä johtuukin usein opiskelijan omien, epäsäännöllisten tulojen tai elämäntilanteiden muutosten huonosta ennakoitavuudesta eikä opiskelijan laiminlyönnistä. Koska opiskelijoiden tulot vaihtelevat paljon vuoden mittaan veronpalautukset ovat monille tärkeä tulo joulun ajan menojen kattamiseksi. Erityisesti perheellisten opiskelijoiden, joiden toimeentulo on muutenkin hyvin tiukilla, kohdalla lapsille tärkeään joulun aikaan liittyy monia normaalista poikkeavia menoja.

Olette päättäneet siirtää uuteen käytäntöön siirtymistä vuodella eteenpäin eli opiskelijoiden veronpalautukset ulosmitattaisiin seuraavan kerran vuonna 2013. Tämä on toki suuri parannus verrattuna viime syksyyn, jolloin käytännön muuttumisesta ei tiedotettu eikä opiskelijoilla ollut mahdollisuutta suunnitella omaa talouttaan sen mukaisesti. Tämä vuodella lykkääminen tuntuu kuitenkin erikoiselta ratkaisulta ja herättääkin kysymyksen, ettehän Te, rakas Kela, ole suunnitellut aikataulua tällaiseksi välttääksesi viime vuoden tapaista mediahuomiota.

Onneksi teillä on vielä ruhtinaallisesti aikaa pyörtää päätöksenne tämän kohtuuttoman järjestelyn osalta ja toimia opiskelijoiden kohdalla kuten ennenkin. Nyt olisi aika toimia myös käytännössä sloganinne mukaisesti eli elämässä mukana ja muutoksissa tukena.

Parempaa yhteistyötä toivoen,

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva

Turun yliopiston ylioppilaskunta
hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Luoto

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
hallituksen puheenjohtaja Voitto Kangas

Lisätietoja: Lotta Aarikka, asiantuntija, edunvalvonta. lotta.aarikka@ayy.fi, 050 520 9445.