Ylioppilaskunta


Kategoriat

Teekkarikylä 60 vuotta

Teekkarikylä juhlii ensi sunnuntaina 13.5. 60-vuotista taivaltaan teekkarien kotimajana.

Teekkarikylän historiaa

Teekkarikylä rakennettiin jo kymmenkunta vuotta ennen korkeakoulun muuttamista Otaniemeen. Kylän rakennustyöt alkoivat vuonna 1950, ja ensimmäiset talot vihittiin käyttöön Kukan päivänä 13. toukokuuta 1952. Teekkarit osallistuivat kylänsä rakentamiseen sellaisella tarmolla, että se on jäänyt historiaan maailman suurimpana opiskelijatempauksena. Rakennusmateriaalia saatiin esimerkiksi purkamalla jatkosodan pommituksissa tuhoutunut Neuvostoliiton lähetystörakennus Helsingissä.

Kaikkiaan 800 000 lähetystön raunioilta kerättyä ja puhdistettua tiiltä kuljetettiin Otaniemeen, jossa ne käytettiin TKY 3:n rakentamiseen. Teekkarikylän asemakaavan on suunnitellut Alvar Aalto, jonka luomuksia ovat myös osa kylän rakennuksista.Samana vuonna kylästä tuli myös olympiakylä, sillä sinne majoitettiin Helsingin olympialaisiin osallistuvia ulkomaalaisia urheilijoita. Sittemmin Teekkarikylä on toiminut kisakylänä vuonna 1971, 1983, 1994 ja viimeisimmän kerran vuonna 2005 MM-kisojen yhteydessä.

Nykyään Teekkarikylässä on 1669 asuntoa, joissa asuu noin 2500 asukasta.

Juhlaviikonloppuna tapahtuu

Juhlapäivän aattona, lauantaina 12.5., on Servin Mökissä (os. Jämeräntaival 4) tarjolla perheen pienemmille pomppulinna, popcornia sekä fun slush –jäähilejuomaa. Tapahtuma kestää klo 12-16.

Aattoiltana kello 19 alken Smökin valtaa huikeat Kukkisbileet, joihin kaikki AYY:n jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita.

Synttäri(äitien)päivän aamuna 13.5. on vuorossa juhlan virallisempi osuus, Kukan päivän viesti. Tilaisuus alkaa Otaniemen rantasaunalla klo 8:00, missä on tarjolla ruokaa, juomaa sekä musiikkiesityksiä. Viralliset seremoniat alkavat klo 12. Rantasauna on lämpimänä 10-18 ja ilta jatkuu leppoisasti OK20:ssä klo 18 eteenpäin.

Tervetuloa mukaan juhlimaan 60-vuotiasta Teekkarikylää!

Katso jääkiekkoa AYY:n ja Hartwallin kanssa perjantaina 11.5.

AYY järjestää yhteistyössä Hartwallin kanssa 11.5. pelattavan Kanada-Suomi -ottelun kisakatsomon Otaniemessä, Otarannan Kerhotilassa! (Otaranta 8, Espoo)

Maksuttomaan tilaisuuteen voivat ilmoittautua kaikki AYY:n jäsenet korkeakoulusta riippumatta – tilan koosta johtuen paikalle mahtuu kuitenkin vain 45 ensimmäistä ilmoittaunutta.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Kaikkien paikallaolijoiden kesken arvotaan yksi virallinen Suomi-pelipaita: Siis lapa jäähän, nimi alle ja kisafiilis kattoon!

Matsi alkaa 11.5. klo 20.15!

(HUOM! Karjala tarjoaa osallistujille virvokkeita – halukkaat voivat kuitenkin tuoda paikalle myös omia eväitä)

Tule mukaan tekemään kampusta!

Hakukuulutus Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaksi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt 18.4.2012 avata täydennyshaun Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiksi Aalto-yliopiston hallintoelimiin ja työryhmiin vuodelle 2012. Hallinnon opiskelijaedustajiksi voivat hakea Aalto-yliopiston opiskelijat.

Haku koskee seuraavia elimiä:

Kirjastopalveluiden tulevaisuus –työryhmä

1 varsinainen jäsen (ARTS), 1 varsinainen jäsen (CHEM, ELEC, ENG, SCI)

Vaikuta opiskeluympäristöösi, osallistu uuden oppimiskeskuksen suunnitteluun!

Vararehtori Martti Raevaara nimittää työryhmän valmistelemaan uuden oppimiskeskuksen/kirjaston suunnittelua. Vuonna 2015 suurin osa Aalto-yliopiston kirjaston toiminnoista siirtyy Otaniemeen. Kirjasto laajennetaan oppimiskeskukseksi, josta halutaan tehdä asiakkaitaan ajanmukaisin tavoin palveleva kokonaisuus. Ryhmään halutaan mukaan asiasta kiinnostuneita Aalto-yliopiston opiskelijoita. Ryhmän jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia palveluita oppimiskeskuksessa annetaan ja millaisissa tiloissa tämä tapahtuu.

Työryhmä työskentelee toukokuusta joulukuuhun.

Otakaari 1:n remonttiryhmä (tekniikka)

4 varsinaista jäsentä (kustakin CHEM, ELEC, ENG, SCI)

Ryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma tekniikan korkeakoulujen kandiopetuksen sijoittumisesta Aalto-yliopiston kandiopetuksen keskukseen, Otakaari 1 tiloihin. Työryhmä työskentelee toukokuusta joulukuuhun.

Haku aukeaa 18.4.2012 klo 16.00 ja päättyy 2.5.2012 klo 12.00, johon mennessä hakemusten tulee olla palautettuina. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Sähköiset hakulomakkeet, hakijoille tarkoitettu ohjeisto hakemisesta sekä hallinnon opiskelijaedustajia koskeva ohjesääntö löytyvät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kotisivuilta osoitteesta http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit/.

Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sekä eri sukupuolten ja eri korkeakoulujen edustajia. Toimielimen kieli on suomi, ellei toimielimen kuvauksessa muuta todeta.

Valituille järjestetään koulutusta erikseen sovittavana ajankohtana.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus valitsee hallinnon opiskelijaedustajat kokouksessaan 4.5.2012.

Hakulomake: https://lomake.ayy.fi/koulutuspolitiikka/2012-04-18-haku-hallinnon-opiskelijaedustajaksi/

Lisätietoja: http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit

 

Otaniemessä 18.4.2012

Janne Peltola

asiantuntija, koulutuspolitiikka

janne.peltola@ayy.fi, +358 50 520 9438

Kannanotto: Opintotukea uudistettava oikeudenmukaisemmaksi kaikille opiskelijoille!

Kannanotto 12.4.2012, vapaa julkaistavaksi

Tamy, HYY, JYY, TYY, AYY & ÅAS: Opintotukea uudistettava oikeudenmukaisemmaksi kaikille opiskelijoille!

Kataisen hallituksen kehysriihessä päätettiin tehdä opintotukeen kustannusneutraali uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2014 alusta.

Uudistuksen tarkoituksena on lyhentää opiskeluaikoja parantamalla opintotuen kannustavuutta. Kirjaus on erikoinen, koska opintotuen viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vasta vuonna 2011 eikä niiden vaikutuksista ole vielä tietoa. Opintotuen kehittämisen johtoryhmä käsitteli opintotukea vuonna 2009 nimenomaan päätoimisen opiskelun ja nopeampien valmistumisaikojen näkökulmasta. Tuolloin monet kannustavat ja opiskelijoiden elämää helpottavat uudistukset jätettiin kuitenkin toteuttamatta tiukan taloustilanteen vuoksi. Onkin vaikea ymmärtää, millaisilla kustannusneutraaleilla uudistuksilla opintotuen kannustavuutta voitaisiin nyt parantaa.

Opintotuen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat oikeudenmukaisuus ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen. Tavoiteajassa valmistumiseen voidaan kannustaa parhaiten takaamalla riittävä opintojen aikainen toimeentulo. Jo vuonna 2009 johtoryhmä totesi raportissaan, että opintotuen riittävä taso on tärkeimpiä tekijöitä täysipäiväisen opiskelun kannalta. Tällä hetkellä opintorahan taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen yleisen kustannustason noustessa ja opiskelijan tulot jäävät usein alle köyhyysrajan. Tästä huolimatta opintorahan tasokorotuksesta voidaan vain haaveilla, vaikka johtoryhmä totesi, että opintotuen osalta tulisi tehdä säännöllinen arvio tuen tason riittävyydestä muun perusturvan tavoin. Opintotukeen ei myöskään saatu huoltajakorotusta ja opintotuen indeksiin sitominenkin häämöttää vielä tulevaisuudessa.

Opintolainan osuuden nostaminen taas ei ole oikea ratkaisu opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi. Myöskään johtoryhmä ei nähnyt lainaosuuden lisäämistä tarkoituksenmukaisena, vaan totesi, että taloudellinen pakote aiheuttaa monille ylimääräistä stressiä, mikä vaikeuttaa opintoihin keskittymistä entisestään. Opintolainan osuuden nostaminen aiheuttaisi nykyistä todennäköisemmin opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan perustuvaa koulutukseen valikoitumista.

Opintolainan verovähennysoikeuden ja muiden toimimattomien kannustimien sijaan opintotuki tulee kohdistaa opintojen aikaisen toimeentulon parantamiseen.

Keskusteluissa on väläytelty myös mallia, jossa opintotuki olisi opintojen alkuvaiheessa opintorahapainotteinen ja loppuvaiheessa lainapainotteinen. Tällainen malli olisi epäoikeudenmukainen, koska se suosii niitä opiskelijoita, joiden alalla on hyvät työllistymismahdollisuudet ja joille ei ole mielenterveysongelmien kaltaisia rajoitteita työntekoon opiskelun ohella. Myös opintotuen kehittämisen johtoryhmä on todennut tällaisen mallin ongelmalliseksi, koska sillä ei saavutettaisi haluttuja hyötyjä rahallisesta panostuksesta huolimatta ja sen edut eivät kohdentuisi apua eniten tarvitseviin.

On syytä muistaa, että opintotuki ei ole opintopisteistä maksettava palkka, vaan sosiaalietuus. Sen tarkoituksena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu niille, joilla ei ole riittävästi muita tuloja.

Niukassa taloudellisessa tilanteessa opintotuen uudistukset tulee kohdentaa ensisijaisesti parantamaan ennestään heikossa asemassa olevien opiskelijoiden toimeentuloa ja näin varmistaa kaikkien mahdollisuus opiskella täysipäiväisesti. Toivottavasti tämä pidetään mielessä tulevaa uudistusta tehtäessä eikä opiskelijoiden ahdinkoa syvennetä enää entisestään.

12.4.2012

  • Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva
  • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, hallituksen puheenjohtaja Jannica Aalto
  • Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, hallituksen puheenjohtaja Kalle Jokinen
  • Turun yliopiston ylioppilaskunta, hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto
  • Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, hallituksen puheenjohtaja Voitto Kangas
  • Åbo Akademis Studentkår, hallituksen puheenjohtaja Raine Katajamäki

Hallituksen vastaus jäsenaloitteeseen: Omaisuuslahjoitukset olivat koko AYY:n jäsenistön edun vastaisia

Hallituksen vastaus jäsenaloitteeseen
10.4.2012

Omaisuuslahjoitukset olivat koko AYY:n jäsenistön edun vastaisia

AYY on sitoutunut rakentamaan Aallosta maailmanluokan yliopistoa ja edustaa kaikkia Aallon opiskelijoita yliopistossa ja kansallisella tasolla. Vaikka eri alojen opiskelijoilla on omat hienot perinteensä, ovat teekkarit, kylterit ja taikkilaiset yhtä lailla samalla viivalla astelevia aaltoylioppilaita. AYY:n on kyettävä kantamaan huolta jokaisen jäsenen hyvinvoinnista, palveluista ja yhteisöstä pitkälle tulevaisuuteen.

Ennen kolmen ylioppilaskunnan yhdistymistä AYY:ksi Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) siirsi suurimman osan varallisuudestaan, yli 40 miljoonaa euroa, KY-säätiölle, joka tukee vain osaa uuden ylioppilaskunnan jäsenistä. AYY jatkaa tämän omaisuuslahjoituksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemista.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee edelleen AYY:n vuoden 2010 lopulla lähettämää pyyntöä arvioida uudestaan KY:n varsinaista omaisuuslahjoitusta koskevaa päätöstään.

Lisäksi AYY kantaa haastehakemusta omaisuutta hallinnoivaa KY-säätiötä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeutta ei käydä yksittäisiä ylioppilaskuntien entisiä tai nykyisiä toimijoita vastaan.

KY:n tekemä lahjoitus heikensi merkittävästi yhdistyneen ylioppilaskunnan toimintaedellytyksiä. KY-ylioppilaskunnan lahjoitus KY-säätiölle ja -yhdistykselle sisälsi sen omaisuuden tuottavimmat osat: pääosan arvopapereista sekä ylioppilaskunnan omistamat sijoituskiinteistöt.

AYY:lle siirtyneiden vastuiden ja velvollisuuksien aiheuttamat kulut ovat suuremmat kuin siirretty kassavirta. Sopeutustoimista huolimatta ylioppilaskunnan ensimmäisten vuosien toimintaa ei voida kattaa sijoitustoiminnan tuotoilla nostamatta jäsenmaksua tai myymättä sijoituksia. Näin ollen ylioppilaskunnan talous ei ole kestävällä pohjalla. Tulevaisuudessa tämä asetelma tarkoittaa, että joko yksittäisen jäsenen jäsenmaksu kohoaa tai ylioppilaskunnan toiminnan edellytykset heikkenevät.

AYY:n edustajiston ryhmä Avainrengas kokosi yhteen jäsenaloitteen, jossa 71 ylioppilaskunnan kylterijäsentä toivoo monipuolisempaa keskustelua AYY:n sisällä ja objektiivisempaa, myös kyltereiden näkemykset ja perustelut huomioon ottavaa tietoa omaisuuskysymyksestä päättämisen tueksi. Näihin kysymyksiin hallitus tässä kirjeessä vastaa.

AYY:n säännöt 48 §, aloitteen tekeminen

Kolmellakymmenellä (30) ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle, taloustoimikunnalle ja hallitukselle. Edustajiston on vastattava aloitteeseen kahden (2) kuukauden, taloustoimikunnan yhden (1) kuukauden ja hallituksen yhden (1) kuukauden kuluessa sen jättämisestä ylioppilaskunnan pääsihteerille. Aloitteen tehneillä jäsenillä on oikeus ottaa osaa aloitetta koskevaan keskusteluun edustajistossa, taloustoimikunnassa ja hallituksessa.

1. Miten hallitus huolehtii siitä, että kauppatieteilijöiden ääni kuuluu omaisuusasian käsittelyssä edustajistossa, kun tiukat esteellisyystulkinnat rajaavat kylteritoimijat ulos keskusteluista?

AYY:n edustajisto on ylioppilaskunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävä, yleisillä vaaleilla valittava 45-paikkainen toimielin. Syksyllä 2011 käydyissä edustajistovaaleissa kauppatietelijöiden vaalirengas Avainrengas sai edustajistossa 12 paikkaa.

Kokouksessaan 4/2012 edustajisto päätti esteellisyyksistään omaisuuskysymystä käsiteltäessä edustajiston puheenjohtajan esityksen pohjalta (Liite 2: Muistio esteellisyydestä AYY:n edustajistossa). Esteellisyystulkinnoilla rajataan pois päätöksenteosta henkilöt, jotka tänä vuonna toimivat luottamushenkilönä KY-säätiön hallintoelimissä, eli toimivat käräjäoikeuden vastaavalla puolella, sekä sellaiset toimijat, jotka vuosina 2007-2009 toimiessaan KY-ylioppilaskunnan hallintoelimissä edistivät lahjoitusten toteutumista, ja toimillaan heikensivät lain- ja hyvän tavan vastaisesti yhdistyneen ylioppilaskunnan alkua.

Esteellisyystulkinnan tarkoitus ei ole rajata systemaattisesti ulos jokaista kauppatieteilijää, eikä se näin efektiivisesti toimikaan. Edustajistossa toimii myös omaisuuskysymyksessä esteettömiä kauppatieteellisen alan opiskelijoita. Esteellisyystulkinnat eivät estä yhtäkään edustajaa osallistumasta Aallon tai ylioppilaskunnan rakentamiseen.

Omaisuuskysymys on pohjimmiltaan yhteisön sisäinen riita, joka herättää tunteita ja intohimoja. Matka käräjäoikeudessa on pitkä ja hallitus toivoo malttia edustajistolta omaisuuskysymystä käsiteltäessä.

Toimenpiteet: hallitus järjestää 3.5.2012 avoimen keskusteluillan edustajiston jäsenille ja kiinnostuneille, jossa omaisuuskysymyksen taustoista on mahdollista kuulla ja keskustella ylioppilaskunnan hallituksen kanssa. Tervetuloa!

2. Miten hallitus huolehtii siitä, että myös KY-ylioppilaskunnan aikainen näkemys omaisuuslahjoitusten perusteluista ja oikeutuksesta tulee AYY:n nykytoimijoiden tietouteen ja ymmärrykseen?

Ylioppilaskunnan sääntöjen kohdan 29 § mukaan hallitus; ”kantaa ja vastaa ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.”

AYY:n hallitus ei näe velvoitteenaan ajaa selkeästi lainsäätäjän ja uuden ylioppilaskunnan tahtoa vastaan tehtyjen päätösten puoltamista, vaan huolehtia siitä, että kaikilla Aallon opiskelijoilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset.

AYY on KY-ylioppilaskunnan laillinen seuraaja, ja käyttää sen puheoikeutta. AYY toteaa, että 2009 täytäntöön pannut lahjoitukset olivat ylioppilaskunnan jäsenten edun vastaisia. Lahjoitukset toteutettiin väärin perustein ja kyseenalaisen menettelyn kautta.

3. Miten hallitus huolehtii objektiivisen ja tarkasti faktoihin perustuvan informaation tarjoamisesta ylioppilaskunnan jäsenille ja päättäjille omaisuusasiaan liittyen?

AYY:n hallituksella on vuodesta 2010 lähtien ollut päätöksiä tehdessään käytössään lähes koko kolmen yhdistyneen ylioppilaskunnan hallintomateriaali. Oikeustoimien yhteydessä ylioppilaskunta on taannut päätöksentekijöilleen mahdollisimman kattavat tiedot ja taustat päätösten pohjaksi. Myös uutta edustajistoa on koulutettu omaisuuskysymyksestä.

Hallitus on tutustunut KY-säätiön toimintaan ja todennut ymmärtävänsä lahjoituksen taustat, perusteet sekä sen, miksi KY-ylioppilaskunta lahjoitukseen on aikanaan päätynyt. AYY pyrkii omaisuuskysymyksessä mahdollisimman avoimeen ja oikeisiin tietoihin perustuvaan viestintään ja päätöksentekoon.

Omaisuuskysymyksessä on pohjimmiltaan kysymys oikeusriidasta, jonka valossa vain lainvoimainen ja kyseenalaistamaton oikeuden päätös voi ratkaista kysymykseen liittyvät epäselvyydet. Tällaista päätöstä ei omaisuuskysymykseen ole vielä saatu.

Toimenpiteet: Hallitus päivittää omaisuuskysymystä käsittelevien verkkosivujen sisältöä ja luo laajemman tiedostopankin omaisuuskysymykseen liittyvälle taustamateriaalille jäsenistön saataville.

4. Millä tavalla hallitus edistää sitä, että kylterit kokevat ylioppilaskunnan omakseen?

AYY:n hallitus kantaa huolta jokaisen jäsenen hyvinvoinnista, palveluista ja yhteisöstä, ja pyrkii päätöksillään tukemaan Aallon matkaa kohti maailmanluokkaa. Lähtökohtaisesti kaikki hallituksen päätökset edistävät kauppatieteilijöiden asemaa AYY:n jäseninä.

Toimenpiteet: AYY pitää yllä läheisiä suhteita piirissään toimivaan kauppatieteilijöiden opiskelijajärjestöön Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:hyn, jakaa toiminta-avustuksia useille kauppatieteilijätaustaisille yhdistyksille, sekä ottaa toiminnassaan huomioon kauppatieteilijöiden näkemykset.

Ylioppilaskunta järjestää vuodessa satoja jäsenilleen avoimia tapahtumia ja tarjoaa yli 150 vapaaehtoistoimea sekä luottamuspestiä jäsenilleen. Näistä merkittävimmissä, mm. edustajiston puheenjohtajana (2010), hallituksen puheenjohtajana (2012) ja taloustoimikunnassa (2010–) on toiminut kauppatieteilijöitä.

AYY:n ja Aallon ovet ja toiminta ovat auki, ja yhteisten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan opiskelutaustastaan riippumatta laajasti aaltolaisia. Erinomaiseen tulokseen päästään vain, kun kauppatieteilijät osallistuvat laajasti ylioppilaskunnan rakentamiseen.

5. Mikä on hallituksen näkemys edustajiston puheenjohtajan päätöksestä tulkita AYY:n säännöissä määrittelemätöntä pykälää edustajiston jäsenten esteellisyyttä koskevassa linjauksessaan? Toimiko edustajiston puheenjohtaja hallituksen näkemyksen mukaan AYY:n sääntöjen mukaisesti toimiessaan edellä mainitulla tavalla?

Ylioppilaskunnan sääntöjen kohdan 21 § mukaan edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on:

”… 2. valvoa, että ylioppilaskunnan edustajiston, taloustoimikunnan ja hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia, ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä;

3. tarvittaessa ratkaista, miten ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä tulkitaan..”

Kokouksessaan 4/2012 edustajisto päätti esteellisyyksistään omaisuuskysymystä käsiteltäessä edustajiston puheenjohtajan esityksen pohjalta (Liite 2). Hallitus ei näe tehtäväkseen tulkita, eikä varsinkaan kyseenalaistaa edustajiston päätöstä tai edustajiston puheenjohtajan tulkintaa.

Ylioppilaskunnan toiminnan toteutumista Suomen lain ja ylioppilaskunnan sääntöjen mukaisesti valvoo edustajiston puheenjohtaja, ei hallitus.

Ystävällisin terveisin,
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Voitto Kangas, Hallituksen puheenjohtaja
Teemu Halme, Pääsihteeri

Liite 1: Avainrenkaan Jäsenaloite
Liite 2: Muistio esteellisyydestä AYY:n edustajistossa

Jakelu Hallitus, vapaaehtoiset, henkilöstö, jäsenistö

 

 

 

 

WSC: Tule järjestämään syksyn kahta suurinta opiskelijatapahtumaa

World Student Capital -vuosi huipentuu syksyllä järjestettäviin Senaatintorin Night at the Campus -kaupunkifestivaaleihin ja Kaapelitehtaan Student Partyyn. Night at the Campus kokoaa 10.9. pääkaupunkiseudun opiskelijat ja järjestöt Senaatintorille monipuolisen ohjelman pariin, ja Helsinki Region Welcome Weeksin päättävä Student Party hemmottelee syyskuun lopussa tuhansia opiskelijoilla hyvällä livemusiikilla ja mahtavalla meiningillä.

Nyt sinulla on tilaisuus päästä osaksi vuoden isoimpia tapahtumia. Tule siis World Student Capitalin vapaaehtoisiltaan ma 23.4. Alina-saliin klo 16-18 (Mannerheimintie 5 A, 3. krs) ja innostu!

Lisätietoja

World Student Capital -projektikoordinaattori
Aura Kostiainen, aura.kostiainen(at)hyy.fi
050 595 0329

Student Party -koordinaattori
Vivian Maar, vivian.maar@gmail.com
040 414 6594

http://worldstudentcapital.fi