Lausunnot ja kannanotot


Kategoriat

AYY, OYY, TTYY, Oulun Teekkariyhdistys ry, Teekkarikomissio ja Tutti ry: Tekniikan akateemisten rohkeat koulutusvisiot jäävät lukukausimaksuhourailun varjoon

Kannanotto
AYY, OYY, TTYY, Oulun Teekkariyhdistys ry, Teekkarikomissio ja Tutti ry
8.5.2014

Tekniikan akateemisten rohkeat koulutusvisiot jäävät lukukausimaksuhourailun varjoon

Tekniikan akateemiset (TEK) julkaisi tiistaina 6.5. uuden koulutuspoliittisen ohjelmansa “Parasta Suomelle”. TEK:n kannat esimerkiksi korkeakoulutukseen investoimisesta ja yliopistojen rahoituksen indikaattoreiden muokkaamisesta laatupainotteisemmaksi ovat tinkimättömiä ja todella parasta Suomelle. Koulutuspoliittisen ohjelman linjat opintotuen tukevoittamisesta, työn ja opiskeluiden yhteensovittamisesta, sekä näkemykset tukipalveluiden ja yliopistojen yhteisöllisyyden merkityksestä laadukkaalle koulutukselle ovat realistiset ja visionääriset.

Valitettavasti nämä edistykselliset ja järkevät tavoitteet sekä linjat jäävät ohjelmaan unohtuneen lukukausimaksuhourailun varjoon. Ohjelmassaan Tekniikan akateemiset esittää, että lukukausimaksuja perittäisiin kaikilta opiskelijoilta – myös suomalaisilta. Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla pysäytettäisiin yliopistojemme orastava kansainvälistyminen ja tehtäisiin karhunpalvelus heikkenevästä huoltosuhteesta kärsivälle Suomelle, sillä suurin osa kansainvälisistä opiskelijoistamme työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen. Suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksujen takaisinmaksua TEK ajaa opintotukijärjestelmän kautta, mikä ei ole jatkuvan uudistuspaineen repimän opintotukijärjestelmän kannalta realistinen vaihtoehto.

On hämmentävää ja pöyristyttävää, että Tekniikan akateemiset haluaa räjäyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan – maksuttoman koulutuksen. TEK:n 21 000 opiskelijajäsentä muodostavat lähes kolmanneksen TEK:n jäsenkunnasta. Näiden kannalta lukukausimaksujen käyttöönotto olisi radikaali heikennys, ja siksi tällaisen ehdottaminen on erittäin kyseenalaista jäsenten edunvalvontaa. Vaikka keskustelunavaukset yliopistojen rahoituspohjan laajentamisesta ovat raikkaita ja tervetulleita, osoitti viime vuosina toteutettu lukukausimaksukokeilu siihen suuntaan, etteivät lukukausimaksut ole panos-tuotos -suhteeltaan järkevä tapa rahoittaa yliopistojen toimintaa.

Allekirjoittajat näkevät, että jos Tekniikan akateemiset todella toivoo “parasta Suomelle”, tulisi sen keskittää tarmokkuutensa niiden hyvien tavoitteiden edistämiseksi, joita tiistaina julkaistusta koulutuspoliittisesta ohjelmasta löytyy, ja unohtaa järjettömistä ja hyötysuhteeltaan mitättömistä lukukausimaksuista uneksiminen.

Allekirjoittajat:

Lauri Lehtoruusu, Hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Vili Koistinen, Hallituksen puheenjohtaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Mikko Rahikainen, Hallituksen puheenjohtaja, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Milja Tuomivaara, Puheenjohtaja, Oulun Teekkariyhdistys ry

Matti Vähä-Heikkilä, Puheenjohtaja, Teekkarikomissio

Antti Greggilä, Puheenjohtaja, Tutti ry

 

Lisätiedot:

Elias Laitinen, Koulutuspoliittinen asiantuntija, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, 050 520 9438, elias.laitinen@ayy.fi

AYY: Aalto-yliopiston YT-neuvottelut toteutettava vastuullisesti yliopiston ydintehtävät mielessä pitäen

Kannanotto
16.4.2014

Aalto-yliopiston ilmoitti keskiviikkona 16.4.2014 aloittavansa palvelutoimintojaan koskevat YT-neuvottelut.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on edustanut opiskelijoita viime huhtikuussa käynnistyneessä Service Development Programmessa, joka on tähdännyt yliopiston palveluiden tehostamiseen ja kehittämiseen. Tällä hetkellä ohjelman ohjausryhmässä istuu AYY:n hallituksen koulutuspoliittisista asioista vastaava jäsen Pietari Keskinen.

AYY pitää tavoitetta yliopiston talouden tasapainottamisesta hyvänä, mutta muistuttaa, että menestyvän yliopiston tutkimus- ja opetuspalvelut tarvitsevat taustalleen toimivat tukipalvelut. Opiskelijan ohjaamisesta, tai opintojen sujuvuuden varmistamisesta, säästäminen kostautuu yliopistolle tuloksen heikkenemisenä siinä missä tutkimustoiminnan tukipalveluista karsiminen, eikä näihin siksi pidä puuttua.

Tukipalvelujen tarpeellisuutta on arvioitava sen perusteella, kuinka hyvin ne auttavat yliopistolaisia näiden perustehtävissä: tutkimisessa, opettamisessa ja opiskelussa. Tärkeiksi arvioituja palveluita on jatkossakin hoidettava juuri näiden alojen ja asioiden ammattilaisten, eikä esimerkiksi tieteentekijöiden voimin.

AYY luottaa siihen, että Aalto-yliopisto toteuttaa YT-neuvottelunsa vastuullisesti yliopiston ydintehtävät mielessä pitäen ja pyrkien minimoimaan niistä yhteisölle koituvan rasituksen.

 

Lisätietoja:

Pietari Keskinen, AYY:n hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, pietari.keskinen@ayy.fi tai 040 502 4015

 

SYL ja SAMOK: Opiskelijoille hyviä ja huonoja uutisia kehysriihestä

SYL ja SAMOK
Kannanotto 26.3.2014

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry pitävät kehysriihen tulosta opiskelijoille osin pettymyksenä, mutta myös huojentavia uutisia tuli. Järjestöt kiittävät valtioneuvostoa siitä, että vaikeina talousaikoina korkeakoulutuksen merkitystä hyvinvoinnin rakentajana ei unohdettu, ja leikkauksia tehtiin varsin maltillisesti. Opiskelijajärjestöt ottavat myös ilolla vastaan tiedon siitä, että opiskelija-asuntojen rakentamista tuetaan alentamalla omavastuukorkoa tämän ja ensi vuoden ajaksi.

Opiskelijajärjestöt ovat kuitenkin tyytymättömiä siihen, ettei hallitus ymmärtänyt opiskeluterveydenhuollon arvoa opiskelukyvyn ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu on sujunut hyvin ja aika olisi ollut mitä parhain päätöksenteolle asiasta mutta mitään ei tehty. Lisäksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) tärkeät vuokra-avustukset leikattiin.

”Miksi hallitus ei laajentanut YTHS:ää myös AMK-opiskelijoille, vaikka sen merkitys työurien pidentämiselle ja opiskelukyvylle on niin ilmeinen? Laajennushan olisi ollut luonteva osa hallituksen 600 miljoonan euron kasvupakettia. Oudolta tuntuu myös nykyisen opiskeluterveydenhuollon toimintaedellytysten heikentäminen. Vuokra-avustuksen poisto tulee vähintäänkin jaksottaa usealle vuodelle – kerralla ei näin suurta rahasummaa voi poistaa! Toivottavasti loppuhallituskauden aikana opiskeluterveydenhuoltoon vielä panostetaan hallitusohjelman mukaisesti ja saatetaan kaikki korkeakouluopiskelijat saman, laadukkaan terveydenhuollon piiriin”, toivovat puheenjohtajat Piia Kuosmanen (SYL) ja Toni Asikainen (SAMOK).

Opiskelijajärjestöjä huolestuttavat myös opintotuen jatkuvat muutokset. Opintotuen ehtoihin on tehty viime vuosina lukuisia muutoksia ja kiristyksiä, joiden myötä yhä useampi opiskelija putoaa pois opintotuen piiristä, mikä asettaa erityisesti osaopiskelukykyiset opiskelijat kestämättömään asemaan. Tukiehtojen muutokset voivat myös johtaa siihen, että yhä useampi opiskelija valitsee työnteon opintotuen sijaan toimeentulonsa turvaamiseksi, jolloin valmistuminen hidastuu.

Lisäksi opiskelijat ovat harmissaan opintotuen indeksin leikkaamisesta. Jo hallitusohjelmassa luvattu sitominen indeksiin toteutuu elokuussa, mutta taloudellinen helpotus jää opiskelijalle lyhytaikaiseksi. SYL ja SAMOK vaativat että indeksin heikennyksestä luovutaan heti kun mahdollista.
Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat Piia Kuosmanen (SYL) ja Toni Asikainen (SAMOK) hämmästelevät eri uutislähteiden tietoja siitä, että lukukausimaksut kaikille, myös suomalaisille opiskelijoille, olivat mukana lopullisissa neuvotteluissa. On suuri helpotus, ettei maksuja tullut.

“Maksuttomuuden periaatteesta ei pidä tinkiä. Meidän vahvuutemme ja kilpailuvalttimme on, että jokaisella sosioekonomisesta taustastaan huolimatta on mahdollisuus kouluttautua. On todella synkkää, että tästä periaatteesta luopumista on tällä tavalla edes harkittu”, puheenjohtajat Piia Kuosmanen (SYL) ja Toni Asikainen (SAMOK) puuskahtavat.

Ennakkoon uutisoitiin, että yliopistoindeksi saatetaan jäädyttää jopa kahdeksi vuodeksi. Lopputuloksena indeksi puolitetaan sekä ammattikorkeakouluilta että yliopistoilta vuosiksi 2015–2016. Opiskelijajärjestöt toivovat, että korkeakoulut eivät tässä tilanteessa nipistä opetuksesta.

Lopuksi opiskelijajärjestöt toivovat päättäjiltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista koulutusjärjestelmän kehittämistä sekä opetuksen ja tutkimuksen kunnollista resursointia tempoilevien leikkausten sijaan. Koulutus on tulevan hyvinvoinnin siemen, mutta sen kasvua tulee vaalia myös vaalikausien yli.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Toni Asikainen (SAMOK), p. 050 389 1000
puheenjohtaja Piia Kuosmanen (SYL), p. 044 906 5007

Sosiaalisessa mediassa: #kehysriihi, #koulutus

Fact sheet – Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa

Liitteenä olevasta dokumentista löytyy tietoa lukukausimaksukokeilusta Aalto-yliopistossa. Heti ensimmäisestä diasta voi nähdä, että suurin osa niistä opiskelijoista, joiden pitäisi maksaa lukukausimaksuja, on jättänyt saapumasta Aaltoon.

Lue dokumentti alla olevan linkin kautta.

Lukukausimaksukokeilut Aalto_yliopistossa (.pdf)

 

Lisätiedot:
Elias Laitinen, Asiantuntija, koulutuspolitiikka, etunimi.sukunimi@ayy.fi, +358 50 520 9438
Milla Ovaska, Asiantuntija, kansainväliset asiat, etunimi.sukunimi@ayy.fi, +358 50 520 9446

AYY:n lausunto yliopistojen rahoitusmallin tarkistamisesta

Yleistä

Kiitämme opiskelijoiden yliopistonsa toiminnasta antaman palautteen sisällyttämisestä yliopistojen rahoitusmalliin. Opiskelijapalaute mittaa omalta osaltaan hyvin yliopistojen toiminnan laatua.

Rahoitusmallin tarkistamiseen kuuluu myös yli 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden määrän eli niin sanotun opintopistetekijän painoarvon kasvattaminen rahoitusmallissa. Opiskelijapalautetekijän kuvatessa toiminnan laatua opintopistetekijä yhtenä monesta tekijästä kuvaa toiminnan tehokkuutta. On syytä kysyä, ovatko laatua ja tehokkuutta kuvaavien tekijöiden painoarvot tasapainossa, kun pelkästään opintopistetekijän painoarvo opiskelijapalautetekijään nähden on nelinkertainen ja huomattavasti suurempi kuin aiemmin on kaavailtu.

Työryhmän muistiossa todetaan, että vaikka opintopistetekijä on verraten lyhyessä ajassa nostettu rahoitusmallin kolmanneksi suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi, pitkäaikaista ja tilastopohjaista tietoa sen aiheuttamista toiminnallisista muutoksista ei ole saatavilla. Tämän tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä rahoitusmallin jatkotarkastelussa on syytä päättää pikimmiten.

Opiskelijapalaute

Opiskelijapalautteen liittäminen osaksi yliopistojen rahoitusmallia vuosien huolellisen valmistelun jälkeen on erinomainen asia. Opiskelijapalaute kuvaa yliopiston toiminnan laatua, ja laadukkaan yliopiston toimintaa leimaa olennaisesti yhteisön sisäinen vuorovaikutus. Tästä syystä vuorovaikutusta koskevien kysymysten korostuminen opiskelijapalautetekijän muodostumisessa ei ole haitaksi. Yliopistojen on kuitenkin syytä muistaa hyödyntää koko opiskelijapalautekyselyn, ei ainoastaan sen rahoitusmalliin liitettyjen kysymysten, tulokset kehittäessään omaa toimintaansa.

Vastausten määrän vaikuttaessa suuresti rahoitustekijän muodostumiseen lienee järkevintä, että yliopistot kytkevät opiskelijapalautteen vastaamisen pakolliseksi osaksi opintojen rakennetta. Tätä silmälläpitäen on tarkoituksenmukaisinta, ettei kyselyn aukioloaikaa rajata erillisiin tiedonkeruuajankohtiin.

Opintopistetekijä ja koulutusosion rahoitustekijöiden painoarvojen muutokset

Työryhmän muistossa katsotaan, että tekijä luo yliopistoille kannusteen kehittää opintoprosesseja. Vaikka tämä on osaltaan totta, voidaan myös yhtä perustellusti nähdä, että tekijä luo yliopistoille institutionaalisen kannusteen myöntää opintopisteitä nykyistä löyhemmin kriteerein ja heikentää näin koulutuksen laatua. Tämä ei vähänkään pidemmällä aikavälillä ole yliopiston, opiskelijan eikä yhteiskunnan etu. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että ministeriö päättäisi pikimmiten työryhmän kaipaaman pitkäaikaisen, tilastopohjaisen tiedon keräämisestä koskien sitä, miten opintopistetekijä vaikuttaa yliopistojen toimintaan. Samassa yhteydessä olisi hyvä päättää myös siitä, millaisiin toimenpiteisiin tämän tiedon pohjalta mahdollisesti ryhdytään, kun tietoa on kertynyt riittävästi.

Kokonaisuutena AYY näkee, että toiminnan tehokkuutta mittaamaan pyrkivien tekijöiden painoarvo rahoitusmallin koulutusosiossa on suuri suhteessa toiminnan laatua mittaamaan pyrkiviin tekijöihin. Nykyinen ehdotus, jossa opiskelijapalautetekijän osuus otetaan pääasiassa alempien korkeakoulututkintojen tekijän rahoitusosuudesta, on kohtuullinen kompromissi opiskelijapalautetekijän kohdistuessa alempaa korkeakoulututkintoa suorittaneiden mielipiteisiin. Alkuperäinen suunnitelma opintopistetekijän painoarvon suhteellisesta vähentämisestä opiskelijapalautetekijän kustannuksella oli tätä kompromissia parempi.

Tutkimusosion uudistaminen

Julkaisufoorumin ratkaisu palkita yhteisjulkaisemisesta on hyvä. On kuitenkin ilmeistä, että julkaisufoorumin tasoluokitus vaatii työryhmän ehdottamaa jatkokehitystä, jotta se pystyisi käsittelemään eri tieteenalojen erilaisia julkaisukäytäntöjä edes siedettävässä määrin tasapuolisesti. Erityisesti yliopistot, joiden päätieteenalojen kirjo on muita suppeampi, saattavat kärsiä epäoikeudenmukaisesti julkaisufoorumin yrityksestä sovittaa kaikki tieteellinen toiminta samaan mitattavaan muottiin. Edellä ehdotettu opintopistetekijän vaikutusten tarkastelu olisi yksinkertaisinta toteuttaa julkaisufoorumin jatkokehityksen kanssa samalla aikataululla.

Lopuksi

Uusi rahoitusmalli ei sinällään sovellu yliopistojen sisäisessä rahanjaossa suoraan käytettäväksi, minkä viisaasti strategiaansa toteuttavat yliopistot ovatkin tunnustaneet jo tähän mennessä. Sekä julkaisufoorumia että rahoitusmallitekijää koskeva data on kuitenkin syytä järjestää niin, että sen pohjalta voidaan tuottaa raportteja hyvinkin pienten yliopistojen yksiköiden oman kehitystyön tueksi.

 

Lauri Lehtoruusu
Hallituksen puheenjohtaja

 

Janne Koskenniemi
Pääsihteeri

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Helsingin seudun liikenteen liityntälinjastostosuunnitelmasta


Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Helsingin seudun liikenteen liityntälinjastosuunnitelmaa. Ylioppilaskunta on tyytyväinen Länsimetron rakentamiseen, sillä metro yhdistää Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan pääkampuksen Espoon ja Helsingin kaupunkikeskuksiin. Metron liikennöintiä tukevien liityntälinjojen reittejä ja linjojen vuorovälejä tulisi kuitenkin vielä kehittää alla olevien kommenttien mukaisesti. Kommentoimme lausunnossamme erityisesti Etelä-Espoon linjastoa ja yölinjastoa.

 

Otaniemen pääkampuksen sisäinen liikenne
Otaniemen pääkampuksen sisäisen liikenteen tulisi sujua kätevästi yhden linjan avulla. Liityntälinjastoluonnoksen sisältämä esitys linjan 111 reitistä palvelee vain osaa Teekkarikylän asukkaista, ja toivomme liikennesuunnittelussa huomioitavan myös linjan ulkopuolelle jäävä osa asuntokohteista. Otaranta-Servinniemen alueella on mittava määrä opiskelija-asuntokohteita ja alueelle tullaan kaavoittamaan opiskelija-asuntojen lisäksi myös yleistä asuntotuotantoa. Kiitämme perhekylän huomioimisesta linjan 111 päätepysäkin sijainnin osalta, mutta toivomme esteettömyys-näkökulman huomioitavan myös muun asutuksen yhteydessä. Linjan 111 käyttöä ja asuntokohteiden saavutettavuutta edistäisi reitin kulku Otakaaren ympäri tai linjan 551N yöreitin muuttaminen päivä- ja yölinjaksi. Lisäksi linjan 111 vuorovälejä tulisi tihentää. Yhden linjoista tulee ajaa Keilaniemen kautta, jotta se palvelisi T3-alueen sisäistä liikennöintiä kattaen Start up Saunan, Design Factoryn Open Innovation Housen ja muut reitin varrella sijaitsevat kohteet.
Otaniemen pääkampuksen rakennushankkeet lisäävät myös Otakaaren merkitystä liikenne-suunnittelun kannalta, sillä suunnitelmien mukaan Otaniementie poistuu liikennöintikäytöstä. Toivomme myös, että suunnittelutyössä huomioidaan Raide-Jokerin tulevat reittimahdollisuudet.
Liikkuminen kampusten välillä
Linja 550 on äärimmäisen tärkeä Otaniemen ulkopuolisille yhteyksille, ja pidämme tärkeänä linjan sujuvaa liikennöintiä myös jatkossa. Sen sijaan ”tiedelinjan” päättäminen Meilahteen hankaloittaa merkittävästi liikkumista eri kampusten välillä. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijat liikkuvat omien kampustensa lisäksi myös poikkitieteellisten opintojen ja tutkimustyön vuoksi toisille yliopistokampuksille, joten yliopistojen välisen liikkuvuuden tulisi olla mahdollisimman sujuvaa. Esimerkiksi Kumpulassa tutkintoaan suorittavilla opiskelijoilla on pakollisia pääaineopintoja Otaniemessä. Erityisesti Arabiassa on runsaasti hyvälaatuisia opiskelija-asuntokohteita, joiden saavutettavuus kärsii merkittävästi linjan reitin muuttamisen myötä. Metro palvellee pääosin Etelä- ja Itä-Helsingin asukkaiden liikkumista, ja Linja 506 yhdistää Arabian, Kumpulan ja Viikin kampukset ja asuntokohteet Otaniemen pääkampukseen.

 

Opiskelija-asuntokohteiden huomioiminen liikennesuunnittelussa
Keskeisimmät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin opiskelija-asuntosäätiön asuntokohteet tulee huomioida paremmin liikennesuunnittelussa. Espoon alueella opiskelija-asuntoja sijaitsee Espoon keskuksessa, Kilossa, Leppävaarassa, Lintuvaarassa, Matinkylässä ja Suvelassa.
Liikkuminen ruuhka-ajan ulkopuolella ja yöaikaan
Sujuva liikennöinti ruuhka-ajan ulkopuolella on erittäin tärkeää, ja toivomme Länsimetron liikennöivän myös arkisin mahdollisimman myöhään. Otaniemen tulee olla saavutettavissa ympäri vuorokauden, sillä opiskelijat tekevät harjoitus- ja projektitöitä usein myöhään. Lisäksi alueella järjestetään paljon tapahtumia, joten sujuva yöliikenne elävöittäisi Otaniemen kampusaluetta.
Ylioppilaskunta kannattaa yölinjan 551N liikennöintiä Otakaaren ympäri ja toivomme reitin olevan sama myös linjan 551 osalta. Otaniemestä tulee päästä yöaikaan Leppävaaraan, jossa sijaitsee AYY:n keskeisimpiä asuntokohteita. Matinkylässä sijaitsevat HOAS:n opiskelija-asunnot ovat nykyisen yölinjastoluonnoksen perusteella vaikeasti saavutettavissa. Lisäksi poikittaisliikenteen tulee olla sujuvaa myös yöaikaan.

Lauri Lehtoruusu, hallituksen puheenjohtaja

Janne Koskenniemi, pääsihteeri